Jyrki Katainen on ottanut hallitusohjat käsiinsä. Matti Vanhanen tukee Kataisen budjettipolitiikkaa täysin rinnoin. Tämä on aikaansaanut jälleen kerran sisäistä narinaa ja natinaa Kepun sisällä. Viimeksi Anneli Jäätteenmäki on kritisoinut puolueettaan köyhän asian unohtamisesta. Jäätteenmäki oli tässä kritiikissään suinkaan yksin.
Kokoomuksen veropolitiikka suosii aina suurituloisia. Jos suurituloinen palkitaan samalla veronalennusprosentilla kuin pienituloinenkin, se tarkoittaa, että suurituloisella on sen jälkeen käytössään lisää esim. sata euroa kuussa, kun pienituloinen saa siitä viidenneksen eli parikymmentä euroa. Jos kaikki lisäraha pantaisiin esim. ruokaan, pienituloinen söisi yhden päivän ja paastoaisi neljä, kun suurituliselle riittäisi joka päiväksi sapuskaa. Tämä suurituloisten palkitseminen verhotaan tietenkin työn kannustavuuden lisäämiseksi, kun ei kehdata sanoa suoraan, että Kokoomuksen kannattajia halutaan palkita.
Ei siinä mitään. Kokoomus ajaa tietenkin omien kannattajiensa etua. Outoa on ehkä se, kuinka vahvasti Vanhasen Kepu tukee tätä linjaa. Juuri sen vuoksi Kepun sisällä on taas nurinaa ja natinaa.
Kokoomus on vienyt ja muut ovat vikisseet. Narinaa synnyttävä taakka kuitenkin kasvaa koko ajan. Kokoomusvastaista oppositiomieltä alkaa yhä enemmän esiintyä myös hallituspuolueissa.
Olen pitänyt keskustelussa vähän kesätaukoa ja kerännyt uutta tietoa lukemalla, katselemalla ja kuuntelemalla. Perinteinen Kepulandia kierrokseni jäi lyhytaikaiseksi surkeiden säiden vuoksi, joten siinä kohdin ei tällä kertaa ole juuri uutta raportoitavaa. Sellaisen huomion olen kuitenkin tehnyt, että perunan laatu on tänä suvena tavallista parempi. Liekö tässä sitten säillä vaikutusta vai ovatko kepuisännät nyt alkaneet arvostelun takia todellakin vähentää lannoitusta, jonka avulla peunat kasvatetaan äkkiä ja niistä tulee vetisiä.
Jos jollakulla on kiinnostusta vastata Nato-aiheeseen kirjoitukseeni, se löytyy Natopalstalta ja linkki kirjoitukseen on tässä:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&conference=1000000000000009&posting=22000000036982728
Katainen vie ja Kepu vikisee
27
1134
Vastaukset
- Ihana vaihteeksi
lukea järkevän ihmisen tekstiä.
- Niinpä niin
Ja ketä mahtaa kiinnostaa?
- Niinpä niin
.. ja Keskusta vikisee. Kataisen ja Vanhasen talouspoliittisissa kannaotoissa ei ole juurikaan eroja, sikäli on väärin sanoa, että Katainen on ohjaksissa.
Keskustapuolueen ja sen puheenjohtajan välillä sitä vastoin on merkittäviä mielipide-eroja toteutettavasta politiikasta. Ristiriita on varsin erikoinen ilmiö, jopa suomalaisessa politiikassa. Keskustapuolue on kuitenkin varsin autoritaarinen perusrakenteeltaan, joten onkin tuskin luultavaa, että sisäinen oppositio vahvistuisi siten, että toteutettuun hallituspolitiikkaan tulisi muutos. Puolue siis nilkuttaa kunnallisvaaleihin tapansa mukaisesti, perusarvojensa vastaista politiikkaa noudattaen, mutta kaksilla rattailla istuen. Kohtalainen vaalimenestys onkin luultavaa, koska "karkkikaupan" omainen (kaikille kaikkea) puolue, voi jopa menestyä, koska sen pohjalla oleva kannatus on niin vahva. Muutenhan näin räikeä toiminta ei kannattaisi.
Veikkaisin Jäätteenmäen kannaoton olleen alkusoitto hänen kotimaan politiikkaan paluulle. Saa nähdä, kuinka paljon katkeruutta on kerääntynyt EU.ssa ollessa ja miten se sitten purkautuu myös omaa puoluetta kohtaan.
P.S Kiva lukea taas kirjoituksiasi- hmm.
"Keskustapuolueen ja sen puheenjohtajan välillä sitä vastoin on merkittäviä mielipide-eroja toteutettavasta politiikasta"
- Niinpä niin
hmm. kirjoitti:
"Keskustapuolueen ja sen puheenjohtajan välillä sitä vastoin on merkittäviä mielipide-eroja toteutettavasta politiikasta"
.. ei se ole diktatuuria, se on opportunismia.
Keskustapuolueen kannattajille on yllättävän tärkeää nimenomaan se, kuinka vahva puolue on, ei niinkään se, mitä tämän vahvuuden avulla aikaan saadaan. Peruskannattajajoukko pysynee tyytyväisenä, mikäli muotoseikat (kannatusluvut) ovat riittävän korkealla tasolla. Toteutetun politiikan sisältö ei ole niin tärkeä. Tämä näkökulma on varsin tyypillinen autoritaarisen maailmankatsomuksen omaaville. - hmm.
Niinpä niin kirjoitti:
.. ei se ole diktatuuria, se on opportunismia.
Keskustapuolueen kannattajille on yllättävän tärkeää nimenomaan se, kuinka vahva puolue on, ei niinkään se, mitä tämän vahvuuden avulla aikaan saadaan. Peruskannattajajoukko pysynee tyytyväisenä, mikäli muotoseikat (kannatusluvut) ovat riittävän korkealla tasolla. Toteutetun politiikan sisältö ei ole niin tärkeä. Tämä näkökulma on varsin tyypillinen autoritaarisen maailmankatsomuksen omaaville.tuo ajatusmalli on peräisin niiltä ajoilta, kun maataloudessa tarvittiin vielä hevosia ja paska levitettiin hartiavoimin talikolla pellolle.
Ajatus kulkee tuota rataa eli eletään sitä iso(iso)isän aikaa edelleen ajatuksellisesti.
Ollaan riippuvaisia yhteisöstä. - Niinpä niin
hmm. kirjoitti:
tuo ajatusmalli on peräisin niiltä ajoilta, kun maataloudessa tarvittiin vielä hevosia ja paska levitettiin hartiavoimin talikolla pellolle.
Ajatus kulkee tuota rataa eli eletään sitä iso(iso)isän aikaa edelleen ajatuksellisesti.
Ollaan riippuvaisia yhteisöstä.Autoritaarinen ajatusmallin omaksuneille, valta on itseisarvo t.s mikäli on valtaa se jo yksinään oikeuttaa vallankäytöön, muita perusteita ei tarvita. Vallan ihannointi perustuu, kuten sanoit, muuoksen pelkoon. Katsotaansiten, mikäli valta edustaa itseä, silloin ollaan turvassa muutoksilta, vaikka todelliseen vallankäyttöön itsesäänkin liittyisi suuriakin riskejä. Tämä sosiaalinen näkökulma selittää sen, miksi totaalitaariset vallankäytön muodot voivat nousta varsin nopeasti yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Kyse on yhteisöllisyydestä ja myös siitä, että valtaa ei katsota pystyttävän hallitsemaan, ei edes demokratian keinoin.
Suomessa aikoinaan lannan levittäminen oli naisten työtä, sinänsä varsin mielenkiintoinen detalji, näin se vain agraaliyhteisössä oli. Voimakin on joskus alisteinen hyöty näkökulmille. - hmm.
Niinpä niin kirjoitti:
Autoritaarinen ajatusmallin omaksuneille, valta on itseisarvo t.s mikäli on valtaa se jo yksinään oikeuttaa vallankäytöön, muita perusteita ei tarvita. Vallan ihannointi perustuu, kuten sanoit, muuoksen pelkoon. Katsotaansiten, mikäli valta edustaa itseä, silloin ollaan turvassa muutoksilta, vaikka todelliseen vallankäyttöön itsesäänkin liittyisi suuriakin riskejä. Tämä sosiaalinen näkökulma selittää sen, miksi totaalitaariset vallankäytön muodot voivat nousta varsin nopeasti yhteiskunnallisiksi vaikuttajiksi. Kyse on yhteisöllisyydestä ja myös siitä, että valtaa ei katsota pystyttävän hallitsemaan, ei edes demokratian keinoin.
Suomessa aikoinaan lannan levittäminen oli naisten työtä, sinänsä varsin mielenkiintoinen detalji, näin se vain agraaliyhteisössä oli. Voimakin on joskus alisteinen hyöty näkökulmille. - Niinpä niin
hmm. kirjoitti:
Varsin hyvä kuvaus atoritaarisesta asenteesta, vahingoista välittämättä, vallankäyttö on tärkeintä. Yllättävän hyvin tässä pätkässä on oivallettu myös se, kuinka auroritarismiin liittyy yllättävän vahvasti ihmiskehon eritteisiin suhtautuminen. Häveliäisyys toisaalta vaatii sitä, että asiointi hoidetaan puoli salaa, kuitenkin kielenkäytössä ulostetoimminnan lopputulokset ja myös niihin liittyvät ruumiinaukot ovat korostetusti esillä.
Keskiajalle oli varsin tyypillistä ns. karnevalistinen nauru, tapana oli yhteisöllisesti pilkata vllanpitäjiä, se olikin varsin välttämätöntä, koska vallankäyttö oli varsin mielivaltaista. Nauraessa syntyi mielikuva asioiden hallinnasta ja näin saatiin vallanpelko kuriin. Keskiajalle oli tyypillistä nimenomaan ulostetoimmintojen pohdinta, toisaalta myös tapakasvatus oli eritteiden osalta merkittävästi löysempää. Nykyisin varsin harvoin törmää tähän perinteeseen, joskus kuitenkin ja nimenomaan tämän tyyppisissä tilanteissa, jossa valta koetaan uhkaavana, tai sitä halutaan korostaa toisia nöyryyttäen. - hmm.
Niinpä niin kirjoitti:
Varsin hyvä kuvaus atoritaarisesta asenteesta, vahingoista välittämättä, vallankäyttö on tärkeintä. Yllättävän hyvin tässä pätkässä on oivallettu myös se, kuinka auroritarismiin liittyy yllättävän vahvasti ihmiskehon eritteisiin suhtautuminen. Häveliäisyys toisaalta vaatii sitä, että asiointi hoidetaan puoli salaa, kuitenkin kielenkäytössä ulostetoimminnan lopputulokset ja myös niihin liittyvät ruumiinaukot ovat korostetusti esillä.
Keskiajalle oli varsin tyypillistä ns. karnevalistinen nauru, tapana oli yhteisöllisesti pilkata vllanpitäjiä, se olikin varsin välttämätöntä, koska vallankäyttö oli varsin mielivaltaista. Nauraessa syntyi mielikuva asioiden hallinnasta ja näin saatiin vallanpelko kuriin. Keskiajalle oli tyypillistä nimenomaan ulostetoimmintojen pohdinta, toisaalta myös tapakasvatus oli eritteiden osalta merkittävästi löysempää. Nykyisin varsin harvoin törmää tähän perinteeseen, joskus kuitenkin ja nimenomaan tämän tyyppisissä tilanteissa, jossa valta koetaan uhkaavana, tai sitä halutaan korostaa toisia nöyryyttäen.nauraminen vaikuttaa myös vallanpitäjän mieleen ilmeisen ahdistavasti?
- Niinpä niin
hmm. kirjoitti:
nauraminen vaikuttaa myös vallanpitäjän mieleen ilmeisen ahdistavasti?
Keskiajalla katollisen kirkon valtaa murensi nimenomaan nauru, tai oikeastaan sen kieltämisen yritykset. Toinen tärkeä tekijä oli taloudellisen vallan kasvu, kun yhä enemmän talous muuttui välineellisemmäksi (maaomaisuuden arvon suhteellisesti laskiessa) ts. rahasta tuli merkittävä vallankäyttäjä. Hovin valta väheni ja silloin oli varsin tärkeää suitsia kirkollista valtaa, koska talous oli niin hankalasti hallittavissa silloinkin. Uskonpuhdistuksen tukemiselle oli siis varsin hyvät perusteet ja osittain myös kansan tuki. Kansa kun ei katsonut hyvällä ilonpidon synnillistämistä, eikä hovi valtansa vähenemistä.
Luterilainen kirkko on kohtalaisen ihmisläheinen ja sen vallankäytön muodot ovat hienovaraisempia, siksi kirkolle nauramista ei enää nähdä tarpeelliseksi. Nauru on siis varsin vahva tekijä, lähinnä siksi koska se on yhteisöllinen voima, laulu on samantyyppinen voimavara.
Naurunalaiseksi joutuminen on varsin vahva sosiaalinen tuomio, se voi leimata ihmisen hyvinkin pahasti, siksi sitä käytetään myös vallankäytön välineenä. Mitä sosiaalisempi yhteisö on sitä vaikeampi on toipua yhteisöllisestä naurusta, mikäli nauru kohdistuu yhteisön jäseneen tai siihen läheisesti kuuluvaan henkilöön/ryhmään. - hmm.
Niinpä niin kirjoitti:
Keskiajalla katollisen kirkon valtaa murensi nimenomaan nauru, tai oikeastaan sen kieltämisen yritykset. Toinen tärkeä tekijä oli taloudellisen vallan kasvu, kun yhä enemmän talous muuttui välineellisemmäksi (maaomaisuuden arvon suhteellisesti laskiessa) ts. rahasta tuli merkittävä vallankäyttäjä. Hovin valta väheni ja silloin oli varsin tärkeää suitsia kirkollista valtaa, koska talous oli niin hankalasti hallittavissa silloinkin. Uskonpuhdistuksen tukemiselle oli siis varsin hyvät perusteet ja osittain myös kansan tuki. Kansa kun ei katsonut hyvällä ilonpidon synnillistämistä, eikä hovi valtansa vähenemistä.
Luterilainen kirkko on kohtalaisen ihmisläheinen ja sen vallankäytön muodot ovat hienovaraisempia, siksi kirkolle nauramista ei enää nähdä tarpeelliseksi. Nauru on siis varsin vahva tekijä, lähinnä siksi koska se on yhteisöllinen voima, laulu on samantyyppinen voimavara.
Naurunalaiseksi joutuminen on varsin vahva sosiaalinen tuomio, se voi leimata ihmisen hyvinkin pahasti, siksi sitä käytetään myös vallankäytön välineenä. Mitä sosiaalisempi yhteisö on sitä vaikeampi on toipua yhteisöllisestä naurusta, mikäli nauru kohdistuu yhteisön jäseneen tai siihen läheisesti kuuluvaan henkilöön/ryhmään.*tykkää*
:) - Niinpä niin
hmm. kirjoitti:
*tykkää*
:)Tuskin, Habermas on poikkeuksellisen vahvasti järkiperäistä kantaa edustava. Yhteisöllinen nauru ei ole oikeastaan järjen kanssa tekemisissä. Descartes sanoi aikoinaan, ettei estetiikka ja (osin myös) etiikka ole järjen, vaan tunteiden hallittavissa. Nauru kuuluu siihen luokkaan joka ei ole järjellisesti selitettävissä, sen voima on nimenomaan tilanteeseen ja yhteisöön liitettävissä.
Yhteiskuntapolitiikka on taas selkeästi järjen asia, niin myös vallanpidon eri muodot, ne ovat myös järkiperäisesti tutkittavissa. - hmm.
Niinpä niin kirjoitti:
Tuskin, Habermas on poikkeuksellisen vahvasti järkiperäistä kantaa edustava. Yhteisöllinen nauru ei ole oikeastaan järjen kanssa tekemisissä. Descartes sanoi aikoinaan, ettei estetiikka ja (osin myös) etiikka ole järjen, vaan tunteiden hallittavissa. Nauru kuuluu siihen luokkaan joka ei ole järjellisesti selitettävissä, sen voima on nimenomaan tilanteeseen ja yhteisöön liitettävissä.
Yhteiskuntapolitiikka on taas selkeästi järjen asia, niin myös vallanpidon eri muodot, ne ovat myös järkiperäisesti tutkittavissa.Teidän kannanottoihinne, arvelin Teidän pitävän myös järjen käytöstä erityisen paljon.
- ja meitä nauratti
hmm. kirjoitti:
Teidän kannanottoihinne, arvelin Teidän pitävän myös järjen käytöstä erityisen paljon.
nämä tyhjäntoimittaja sontalingot. Heh heh.
Tuloverotuksen keventäminen samalla veronalennusprosentilla kaikissa tuloluokissa sisältyi jo hallitusohjelmaan, joten ei voida puhua, että Katainen tai kokoomus olisi ottanut hallitusohjat käsiinsä. Vanhanen ja kepu vain noudattaa jo etukäteen määriteltyä hallitusohjelmaa.
Valittu veronalennuskäytäntö puolestaan perustui jo edellisten hallitusten hallitusohjelmiin, joten sen osalta mitään uutta kokoomus ei tuonut Vanhanen I tai Lipponen II hallitusohjelmiin. Uutta on odotettavissa vasta vuoden päästä, jolloin ruoan alvin alentaminen muistaakseni oli määrä sisällyttää budjettiin. Tällöin myös ne suomalaiset, jotka eivät maksa valtionveroa, pääsevät veronalennuksen piiriin.- Sandra.s
viimeiseen lauseeseenhan et usko itsekään? Luulisin näin. Koska ruoan hintaahan on JO alettu nostamaan.
Sandra.s kirjoitti:
viimeiseen lauseeseenhan et usko itsekään? Luulisin näin. Koska ruoan hintaahan on JO alettu nostamaan.
Ruoan arvonlisäveron alentamisesta on päätetty jo hallitusohjelmaa tehtäessä. Eiköhän se siis toteudu.
Veronalennusten vaikutuksesta hintoihin en ole puhunut mitään, mutta en kiistä, etteivätkö ne - millä tavalla sitten toteutetaankin - lisäisi kysyntää ja sitä kautta korottaisi hintoja.Annat nyt kovasti virheellisen todistuksen hallitusohjelman sisällöstä. Siellä ei suinkaan ole sovittu siitä, että tuloverotusta kevennettäisiin samalla prosentilla kaikissa tuloluokissa. Hallitusohjelmassa sen sijaan sanotaan, että tuloverotusta kevennetään maltillisesti kaikissa tuloluokissa. Se ei sisällä mitään ajatusta siitä, että verotusta kevennettäisiin samalla prosentilla kaikissa tuloluokissa.
Hallitusohjelma sisältää päinvastoin viitteitä siihen suuntaan, että verotusta pitäisi keventää enemmän pienissä tuloluokissa. Hallitusohjelmassa on nimittäin esitetty tavoitteeksi se, että työllisyyttä edistetään veron kevennyksillä. On selvää, että kevennysten painottaminen pienituloisiin edistää työllisyyttä, kun pienituloisten lisäeurot varmuudella ohjautuvat kotimaista kulutusta ja tuotantoa pönkittämään. Lisäksi hallitus tavoittelee oikeudenmukaista verotusta, jollaisena tuskin voidaan pitää sitä, että suurituloiset saavat selvästi enemmän lisää euroja käyttöönsä kuin ne, joilla ennestäänkin on jo vähemmän.
Ruuan arvonlisäveron alentamisen piiriin eivät mahdollisesti pääse muut kuin kaupan ja elintarviketeollisuuden yritykset. Kun mm. kaupan mahdollisuudet maksaa osinkoja ovat vähentyneet viime aikoina, on suuri vaara, että käy juuri näin kuten muut puolueet paitsi Kepu ja Vasemmistoliitto arvelivat jo vaalikeskusteluissa. Silloinhan ruuan arvonlisäveron alennusta arvostelivat voimakkaimmin Vihreät ja Kokoomus. Kokoomus epäilee sitä edelleen vahvasti ja haluaisia liittää sen vuoksi pakettiin kaupan sunnuntaiaukioloaikojen vapauttamista yms.
- oivahärkönen
... populistisesti kannattamaan veroprogression voimistamista, mikä on meillä jo nyt huippuluokkaa. Jäätteenmäki, jolla ei ole nyt kummoistakaan osaa kotimaan politiikassa, on lähtenyt samoille populistisille poluille teidän sossujen kanssa.
Keskustan kolme alkiolaista perustaa on valistus, yrittäjyys ja köyhää ei jätetä. Kun vain muistaa tuon viimeisen, on helppo vaatia veroalen suuntaamista vähätuloisille. Mutta jos tuloveron progressio kohotetaan sietämättömälle tasolle, ei ihmisiä enää kiinnosta tulotasonsa kohottaminen opiskelulla eikä yrittämisellä työelämässä tai varsinaisessa yritystoiminnassa, kun kerran progressio vie valtaosan lisäansiosta. Kuitenkin vain ammatitaidon kohentaminen opiskellen ja yrittäminen takaavat kansantalouden kyvyn huolehtia siitä, ettei köyhää jätetä.- potaskaa
kirjoittelet.
- oivahärkönen
potaskaa kirjoitti:
kirjoittelet.
... tuossa on potaskaa.
Kieltämättä olen käyttänyt tätä konstia viime aikoina usein. Olen pyytänyt kirjoittajia, jotka vain sanovat jonkin mielipiteeni olevan vain päin persettä, potaskaa tai jotain muuta yksilöimätöntä, kertomaan tarkemmin, mikä on väärin. Harvoin jos koskaan olen saanut yksilöidyn vastauksen.
- Pyhä yksinkertaisuus
Verotusta jo kaksi vuosikymmentä yritetty yksinkertaistaa, mikä luonnollisesti tarkoittaa ja on tarkoittanut vähennysten karsimista. Samanaikaisesti on pyritty alentamaan marginaaliveroprosentteja ja myös laajentamaan veropohjaa. Kysymys ei siis ole Jyrki-boyn keksinnöstä, vaan valtiovarainministeriön ja eri hallituksien pitkäaikaisesta linjasta. Nähtävästi tuota linjaa valittaessa ei osattu ennakoida suurimpien tulojen erittäin jyrkkää nousua.
Jos valtion tuloveroasteikon alapäähän tehdään tarkistuksia, ne siirtyvät automaattisesti myös yläpäähän, mikäli halutaan pitää kiinni siitä, että marginaaliveroprosentteja ei kasvateta. Tämä johtuu siitä, että vero alarajan kohdalla lisättynä verolla seuraavaan portaaseen saakka muodostaa saman summan kuin vero seuraavan portaan alarajan kohdalla. Asteikkoa kuuluu joka tapauksessa korjata inflaation määrällä, mutta sen ylimenevät muutokset voitaisiin hyvittää antamalla vähennys maksettavasta verosta. Tällainenkin ratkaisu johtaa marginaaliveron kiristymiseen. Tuloveroasteikkoon on vaikea tehdä sellaista muutosta, jossa suurituloisempi saisi pienemmän veronalennuksen kuin pienituloisempi. Esimerkkisi suhteesta 20:100 lienee karrikoitu. Tavallisissa tuloluokissa esimerkistä käynee 20:40 ja 20:60 (jälkimäinen siis silloin, kun ensimmäinen taso pidetään paikallaan, mutta ylempää korotetaan reilusti).
Oikeastaan ainoa tapa, jolla ongelmaan voidaan puuttua, on kansalaispalkka. Jos sitä haluat, olet Osmo Soininvaaran linjalla. Perinteisesti sosialidemokraatit (tuomiojalaiseksi demariksihan sinut voinee lukea) ovat vastustaneet kansalaispalkkaa. Syytä voinet pohtia verrannon kautta, jonka esitän seuraavassa kappaleessa.
Katselin taannoin Tapio Rautavaarasta kertovaa ohjelmaa. Tapsa tuli esiintymään johonkin illanviettoon ja hoiti sen rutiinilla. Esitettyään pari viisua hän kurkisteli johonkin pöytään ja sanoi:
- Siellä näyttää olevan jo oma pullo pöydällä. Kyllä minä väkeni tunnen. - vai mitä?
Hallitus toteuttaa vain hallitusohjelmaasa. Ja Jäätteenmäki tuttuun tapaansa populistisesti kalastelee irtopisteitä nyt, kun yleensä kesän lausuntoautomaattina toiminut puoluesihteeri Korhonen on vetäytynyt hiljaisuuteen, liekö kepun puoluetoimiston sukarointi Suomen maakuntien kehittämisessä vienyt mieheltä voimat. Oppositio on niinikään jo vakiintuneeseen tapaansa vain räksyttänyt että väärin alennettu, vaikka toki muistamme jo Lipposten hallitusten vero-ohjelmat ja demareiden toteuttaman varallisuusveron poiston. Toki demarien uusi puheenjohtaja on viisaasti itse ollut hiljaa, tunnetaanhan hänet kovana liposlaisena.
Ei siis mitään uutta auringon alla. Vaikkei sitä aurinkoa liiemmilti ole näkynytTuloveron alentaminen on aina järkevä painottaa pienituloisiin, jos tavoitteena on kotimaisen tuotannon pönkittäminen ja kasvattaminen. Pienituloisen lisäeurot nimittäin aina ohjautuvat peruskulutukseen kuten ruokahankintoihin. Jos taas tavoitteena on palkita jonkin puolueen suurituloisia kannattajia, sekin on ok., mutta silloin on hyvä pitää mielessä, että sellainen ei kannusta yhtä hyvin kotimaisen tuotannon ja työllistämisen lisäämiseen. Varakkaiden lisäeurot kun tuppaavat menemään sijoituksiin, kalliisiin autoihin ja ulkomaan matkoihin. Tässä mielessä veronalennusten ohjaaminen tietyille ryhmille on myös poliittinen valinta kotimaisen tuotannon puolesta tai sitä vastaan.
Kun puhutaan työn kannustavuudesta, ongelmana on ollut se, miten saadaan ihmisiä matalapalkkaisiin ns. paskaduuneihin, joissa jo nyt vallitsee krooninen työvoimapula. Tuskin tässäkään suhteessa paras kannustus löytyy siitä, että veronalennuksilla suositaan hyvätuloisia, jotka jo ovat toiveammateissaan. Hallituksen veropolitiikka lyö siis korville sitä tavoitetta vastaan, että olisi aina kannattavampaa ottaa vastaan työtä kuin lojua sosiaalitukien varassa. Nyt päinvastoin kannustetaan ihmisiä siihen, että on parempi jäädä kotiin makaamaan kuin lähteä matalapalkkaisiin töihin.
Lipposen hallituksten vero-ohjelmat liittyivät olennaisesti tupo-sopimuksiin. Ideana olivat hillityt palkankorotukset, joita tuettiin veroratkaisuilla, jottei inflaatio lähtisi liikkeelle. Lipposen hallitus onnistui tässä erinomaisesti. Tuloerot kyllä kasvoivat Lipposen hallituksenkin aikoihin, mistä noita hallituksia voi kyllä aiheesta kritisoida. Varallisuusveron poiston takana eivät olleet demarit. Poisto ei tapahtunut heidän aloitteestaan, vaan osana työmarkkinasopimusta. Varallisuusveron poistaminen oli myös sikäli kohtuullista, että se kohteli epätasa-arvoisesti varakkaita henkilöitä. Useimmat kykenivät eri keinoin suojautumaan tällaisen veron maksamiselta, kun taas rahansa esim. kiinteistöomaisuuteen sijoittaneilla tämä oli vaikeampaa.- ei muuta
Mielipidepankki kirjoitti:
Tuloveron alentaminen on aina järkevä painottaa pienituloisiin, jos tavoitteena on kotimaisen tuotannon pönkittäminen ja kasvattaminen. Pienituloisen lisäeurot nimittäin aina ohjautuvat peruskulutukseen kuten ruokahankintoihin. Jos taas tavoitteena on palkita jonkin puolueen suurituloisia kannattajia, sekin on ok., mutta silloin on hyvä pitää mielessä, että sellainen ei kannusta yhtä hyvin kotimaisen tuotannon ja työllistämisen lisäämiseen. Varakkaiden lisäeurot kun tuppaavat menemään sijoituksiin, kalliisiin autoihin ja ulkomaan matkoihin. Tässä mielessä veronalennusten ohjaaminen tietyille ryhmille on myös poliittinen valinta kotimaisen tuotannon puolesta tai sitä vastaan.
Kun puhutaan työn kannustavuudesta, ongelmana on ollut se, miten saadaan ihmisiä matalapalkkaisiin ns. paskaduuneihin, joissa jo nyt vallitsee krooninen työvoimapula. Tuskin tässäkään suhteessa paras kannustus löytyy siitä, että veronalennuksilla suositaan hyvätuloisia, jotka jo ovat toiveammateissaan. Hallituksen veropolitiikka lyö siis korville sitä tavoitetta vastaan, että olisi aina kannattavampaa ottaa vastaan työtä kuin lojua sosiaalitukien varassa. Nyt päinvastoin kannustetaan ihmisiä siihen, että on parempi jäädä kotiin makaamaan kuin lähteä matalapalkkaisiin töihin.
Lipposen hallituksten vero-ohjelmat liittyivät olennaisesti tupo-sopimuksiin. Ideana olivat hillityt palkankorotukset, joita tuettiin veroratkaisuilla, jottei inflaatio lähtisi liikkeelle. Lipposen hallitus onnistui tässä erinomaisesti. Tuloerot kyllä kasvoivat Lipposen hallituksenkin aikoihin, mistä noita hallituksia voi kyllä aiheesta kritisoida. Varallisuusveron poiston takana eivät olleet demarit. Poisto ei tapahtunut heidän aloitteestaan, vaan osana työmarkkinasopimusta. Varallisuusveron poistaminen oli myös sikäli kohtuullista, että se kohteli epätasa-arvoisesti varakkaita henkilöitä. Useimmat kykenivät eri keinoin suojautumaan tällaisen veron maksamiselta, kun taas rahansa esim. kiinteistöomaisuuteen sijoittaneilla tämä oli vaikeampaa.Hienoa nähdä kuinka demari puolustaa ökyrikkaita poistettua veroa.
Olet sinä melkoinen pelle selityksinesi.
- yksi kylähullu
Eipä tuossa näytä kovin suurta säröä hallitusyhteistyössä olevan, yhdessä kepu ja kokoomus menevät aivan hallitusohjelman sävelien mukaan. Jäätteenmäki nyt vain testailee Irak jupakasa menettämäänsä uskottavuuttaan näillä lausahduksillaan, taitaisi jo mieli palaa kotomaan politiikkaan.
Hallituksen esitysten rinnalla on mielenkiintoista katsoa myös SDP:n esityksiä, onhan puolue saanut uuden johtajan ja sitä myötä toivoa paremmasta huomisesta.
Urpilainen näyttää olevan edeltäjäänsä tiukemmin työssäkäyvien keski- ja hyvätuloisten asialla, mikä työväenjohtajalle onkin luontevaa. Heinäluomahan kunnostautui hyvätuloisten suosijana varallisuusveron poistaneena Valtionvaraiministerinä. Jutta siis ehdotti Porin Suomi-areenassa kunnallisveron alennusta ruuan alvin sijaan. Hyöty tulisi näin keski- ja hyvätuloisille sillä eihän köyhimmät maksa lainkaan kunnallisveroa. Ruuan alv:n alennus saattaisi jotain tuoda köyhillekin, sillä spekulaatiot veron valumisesta hintoihin on kuitenkin vain arvailuja. Urpilainen myös poistaisi päivähoitomaksut kokoaan. Köyhimmiltä nen ovatkin jo poistettu (0-maksuluokka) joten taas kerran hyötyjiä olisivat keski- ja hyvätuloiset. SDP siis näyttää siirtyneen jonkin verran myös keskituloisten etujen ajajaksi Lipposen Heinäluoman suosiman hyvätuloisten paapomisen sijaan, kalastelemaan siis etenkin Kepun äänestäjiä. Saa nähdä riittääkö se nousuun.
Köyhien asian ovat sitten omineet Perussuomalaiset ja vasemkmiston perinteitä vaaliva Vasemmistoliitto. Taitaa siellä vaan populismi voittaa ajatuksen esittämisen
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
No nytkö tuli lähtö Orpolle?
Pieniä oli Marinin aamupalasilakat joulukaloiksi vrt. Orpon 35 miljoonan euron kähmintä johonkin Vapaavuoren urheiluhall2462219- 1921684
Kauhavan häiriköijistä
Juttua Iltalehdessä. Pakko sanoa että noi nuoret on kyllä ihan pimeitä. Putkin peltoja jupksevat kiusaamaan kun ei tietä471319Haluan sinut, kuuletko minua.
Haluan sinut. Toivon, että voisimme olla yhdessä. Mietin pystynkö täyttämään toiveesi, olemaan arvoisesi. Voisitko saad501035- 41826
- 14810
Miksi Lapset kiusaa yöllä
Miksi Lapset kiusaa yöllä ihmisiä? Miksi vanhemmat antaa tämän tapahtua? Eikö ne huomaa ettei lapset ole kotona vai eivä31790Viimeinen lankafest
Käykää viimeisessä lanka festissä. Ensivuonna sitä ei enää ole. Rahat on loppu. Harmi .25766Sama ransetti taas!
Keikkui tällä kertaa Honkavaaran tien varressa muutaman sadan metrin päässä Louhenkoskelta.. Otin rekisterin ylös ja ver21760Tehdäänkö tänään toiveista totta?
Poikkea tänä illasta siinä lähellä ja annetaan silmien puhua ja sen jälkeen puhu sinä lopulta mitä ajattelet..46647