Brittilän tutkinnot

Kiitos, mutta:
Skottilassa tulee suoraan MA ja kesto on 4 vuotta.
Kuitenkin ilman gradua eli ei oikeuta Suomessa maisterin arvonimeen.
Eli missä tutkinnossa kirjoitetaan se gradu?
Onko se Mphil?

Grr kirjoitti:

Kiitos, mutta:
Skottilassa tulee suoraan MA ja kesto on 4 vuotta.
Kuitenkin ilman gradua eli ei oikeuta Suomessa maisterin arvonimeen.
Eli missä tutkinnossa kirjoitetaan se gradu?
Onko se Mphil?

Lue lisää

PhD on n. 3 vuotinen tutkinto ( tohtori )
MPhil on 1 vuotinen ( Master of Philosophy )

Onko silla toisaalta valia oikeuttaako se sulla suomessa maisterin nimea vai ei; luulen etta tyon antajat arvostavat kielitaitoasi ja osaamistasi...
Mita silla nimella tekee? Kuulostaahan Master of Philosophy paremmalta kuin esim filosofian maisteri-heh!

Grr kirjoitti:

Kiitos, mutta:
Skottilassa tulee suoraan MA ja kesto on 4 vuotta.
Kuitenkin ilman gradua eli ei oikeuta Suomessa maisterin arvonimeen.
Eli missä tutkinnossa kirjoitetaan se gradu?
Onko se Mphil?

Lue lisää

kai se 10x palkka vähän lohduttaa jos ei olekaan gradua taskussa ?

Grr kirjoitti:

Kiitos, mutta:
Skottilassa tulee suoraan MA ja kesto on 4 vuotta.
Kuitenkin ilman gradua eli ei oikeuta Suomessa maisterin arvonimeen.
Eli missä tutkinnossa kirjoitetaan se gradu?
Onko se Mphil?

Lue lisää

erikseen tekeen sellasen, ei siitä titteli hienonnu eikä muuta hyötyy oo mut mieli tulee hyväs. voihan sen tehä joltain sivuavalta eli ihan eri alalta jotta tulee vaikka MA(Hons),MSc titteliksi.

ongelmien ratkaisija kirjoitti:

erikseen tekeen sellasen, ei siitä titteli hienonnu eikä muuta hyötyy oo mut mieli tulee hyväs. voihan sen tehä joltain sivuavalta eli ihan eri alalta jotta tulee vaikka MA(Hons),MSc titteliksi.

Lue lisää

Itse opiskelen neljässä vuodessa bsc (hons), kolmessa vuodessa voi valmistua ordinary degreellä. Eli neljäs vuosi on honours-vuosi, joka ei kuitenkaan vastaa maisteria.

Löysinkin netistä tällaisen tiedon. Eikö tämä kuulosta vähän gradulta. (Onko se oikeasti Suomessa noin pitkä?)


"A Master of Philosophy (MPhil) is an extended Master's degree lasting usually two years full-time or four years part-time. It often includes a significant taught content in the first year and a long research paper (50,000-70,000 words) in the second year. Many institutions allow successful MPhil students to convert directly on to the second year of a PhD programme after their first year on the condition that their research project progresses well."

Ei ole alemman tason tutkinto vaan ihan oikea masters tutkinto.
Jos Suomessa aiot töihin niin kannattaa tehdä tutkinto täällä. Muualle ei suomalaisesta tutkinnosta ole hyötyä.

Grr kirjoitti:

Löysinkin netistä tällaisen tiedon. Eikö tämä kuulosta vähän gradulta. (Onko se oikeasti Suomessa noin pitkä?)


"A Master of Philosophy (MPhil) is an extended Master's degree lasting usually two years full-time or four years part-time. It often includes a significant taught content in the first year and a long research paper (50,000-70,000 words) in the second year. Many institutions allow successful MPhil students to convert directly on to the second year of a PhD programme after their first year on the condition that their research project progresses well."

Lue lisää

Tuo Mphil vastannee suomessa lahinna lisensiaatin tutkintoa, eli siten se on soveltuvin osin osa tohtorin tutkintoa. MA ja MSc kurssit ovat usein ns. taught kursseja, kun taas tuo Mphil on periaatteessa yksin tehtavaa tutkimustyota jonkun professorin, dosentin tms. ohjauksessa.

Englantilaisiin MA ja MSc tutkintoihin kylla yleensa sisaltyy myos jonkilainen loppukirjoitelma, n. 10000/15000 sanaa eli about 30/40 sivua rivivalilla 2 ja fontilla 12. Suomessahan gradu on esim. humanistisissa ja yht.kuntatiet.aineissa yleensa n. 80/110 sivua.

Skottilainen MA vastaa tietaakseni kutakuinkin englantilaisten yliopistojen BA honours tutkintoa, eli siis suomessa alempaa korkeakoulututkintoa, johon sisaltyy kandin tutkielma. Siita tuo honours hyvat arvosanat.

Eli, kyllahan tuo englantilainen MA saatetaan hyvaksya suomessa maisterintutkintona. Skotti MA tutkinto tod.nak. alempana kk.tutkintona.

... kirjoitti:

Tuo Mphil vastannee suomessa lahinna lisensiaatin tutkintoa, eli siten se on soveltuvin osin osa tohtorin tutkintoa. MA ja MSc kurssit ovat usein ns. taught kursseja, kun taas tuo Mphil on periaatteessa yksin tehtavaa tutkimustyota jonkun professorin, dosentin tms. ohjauksessa.

Englantilaisiin MA ja MSc tutkintoihin kylla yleensa sisaltyy myos jonkilainen loppukirjoitelma, n. 10000/15000 sanaa eli about 30/40 sivua rivivalilla 2 ja fontilla 12. Suomessahan gradu on esim. humanistisissa ja yht.kuntatiet.aineissa yleensa n. 80/110 sivua.

Skottilainen MA vastaa tietaakseni kutakuinkin englantilaisten yliopistojen BA honours tutkintoa, eli siis suomessa alempaa korkeakoulututkintoa, johon sisaltyy kandin tutkielma. Siita tuo honours hyvat arvosanat.

Eli, kyllahan tuo englantilainen MA saatetaan hyvaksya suomessa maisterintutkintona. Skotti MA tutkinto tod.nak. alempana kk.tutkintona.

Lue lisää

Vihdoin vastaus jota etsin.
Kiitos.

Grr kirjoitti:

Vihdoin vastaus jota etsin.
Kiitos.

Ole hyvä vaan. Vielä sellainen lisäys, että ymmärtääkseni pääperiaatteena noihin Mphil tutkintoihin on pääsyvaatimuksena hyvät BA-tason paperit, eli luokkaa first class honours tms. tai sitten tuo MA-tutkinto. Sellainen juttu vielä, että Briteissähän voi suorittaa ns. post-graduate diploma-tutkintoja. Juuri PG-diploma on ymmärtääkseni osa MA-taught ohjelmaa, mutta ilman sitä lopussa tehtävää 'tutkielmaa'. Näin siis ainakin sellaisissa yliopistoissa joissa on ns. modular-scheme käytössä (eli suoritetaan tietty määrä tietyntasoisia moduleita tiettyyn tutkintoon). Nämä modulit ovat pääperiaatteen mukaan suurudeltaan suomen opintoviikoissa n. 3-5 ov:a/moduli ja niitä suoritetaan esim. vuoden mittaisessa MA-taught ohjelmassa 8-10 loppututkiemla, joista osa pakollisia ja osa valinnaisia. Sama systeemi on myös alemmissa kk.tutkinnoissa, siis sellaisissa yliopistoissa joissa noudatetaan tätä modulaarisysteemiä. Joku Oxford ja Cambridge (ehkä myös U of Edinburgh) saattavat sitten olla asia erikseen, en ole varma onko niissä tämä modulaarisysteemi käytössä. Tämä itselleni siksi tuttua, että olen ollut aikanani vaihto-opiskelijana Lontoossa ja sen jälkeen hetken ajan suunnittelin lähteväni Britteihin suorittamaan juuri MA-tutkintoa.

Mutta, suomessahan ollaan pikapikaa siirtymässä ns. kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään (eli tyyliin BA 3 vuotta MA 2 vuotta), joten luultavasti myös nuo tutkintojen rinnastusasiat tulevat selkenemään piakkoin.

... kirjoitti:

Ole hyvä vaan. Vielä sellainen lisäys, että ymmärtääkseni pääperiaatteena noihin Mphil tutkintoihin on pääsyvaatimuksena hyvät BA-tason paperit, eli luokkaa first class honours tms. tai sitten tuo MA-tutkinto. Sellainen juttu vielä, että Briteissähän voi suorittaa ns. post-graduate diploma-tutkintoja. Juuri PG-diploma on ymmärtääkseni osa MA-taught ohjelmaa, mutta ilman sitä lopussa tehtävää 'tutkielmaa'. Näin siis ainakin sellaisissa yliopistoissa joissa on ns. modular-scheme käytössä (eli suoritetaan tietty määrä tietyntasoisia moduleita tiettyyn tutkintoon). Nämä modulit ovat pääperiaatteen mukaan suurudeltaan suomen opintoviikoissa n. 3-5 ov:a/moduli ja niitä suoritetaan esim. vuoden mittaisessa MA-taught ohjelmassa 8-10 loppututkiemla, joista osa pakollisia ja osa valinnaisia. Sama systeemi on myös alemmissa kk.tutkinnoissa, siis sellaisissa yliopistoissa joissa noudatetaan tätä modulaarisysteemiä. Joku Oxford ja Cambridge (ehkä myös U of Edinburgh) saattavat sitten olla asia erikseen, en ole varma onko niissä tämä modulaarisysteemi käytössä. Tämä itselleni siksi tuttua, että olen ollut aikanani vaihto-opiskelijana Lontoossa ja sen jälkeen hetken ajan suunnittelin lähteväni Britteihin suorittamaan juuri MA-tutkintoa.

Mutta, suomessahan ollaan pikapikaa siirtymässä ns. kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään (eli tyyliin BA 3 vuotta MA 2 vuotta), joten luultavasti myös nuo tutkintojen rinnastusasiat tulevat selkenemään piakkoin.

Lue lisää

Joku jo tuolla yläpuolella kysyi samaa...

Eli mikä on first class (jne.) numeroissa?

Grr kirjoitti:

Joku jo tuolla yläpuolella kysyi samaa...

Eli mikä on first class (jne.) numeroissa?

Jaa, valitettavasti tähän en osaa vastata mitenkään tyhjentävästi. Jotenkin näin se ymmärtääkseni menee:

Upper First class (honours)
Lower First class

Upper second class
Lower second class

Upper third class
Lower third class

Sitä miten tuo numeroissa menee en tiedä, ja saattaa olla että noita 'meriittejä' on enemmänkin kuin nuo mitä tuohon olen listannut. Varmaa tietoa minulla ei siis tästä asiasta ole. Asia selviää varmasti helposti tiedustelemalla esim. UCASista (www.ucas.ac.uk) tai Brit.Councilista. Ilmeisesti noilla secon class arvosanoillakin vielä jatko-opinnot onnistuu.

Nimikin kertoo kirjoitti:

Ei ole alemman tason tutkinto vaan ihan oikea masters tutkinto.
Jos Suomessa aiot töihin niin kannattaa tehdä tutkinto täällä. Muualle ei suomalaisesta tutkinnosta ole hyötyä.

Lue lisää

Ainakin jos Suomessa aikoo sellaisiin toihin, joita tehdaan "virkana" eli ope, laakari, juristi jne kannattaa tehda se tutkinto niin etta se toisaan kelpaa Suomessa. Luulen etta brittilainen lopputyo ei mene jokapaikassa lapi "graduna" ja sivuaineet pitaa olla kohdallaan.

Joissain yliopistoissa voi BA:n jalkeen tehda PhD suoraan. Monelle taso tiukka nouseminen BAn jalkeen ollut ollut yllatys.

MA ja FM kirjoitti:

Ainakin jos Suomessa aikoo sellaisiin toihin, joita tehdaan "virkana" eli ope, laakari, juristi jne kannattaa tehda se tutkinto niin etta se toisaan kelpaa Suomessa. Luulen etta brittilainen lopputyo ei mene jokapaikassa lapi "graduna" ja sivuaineet pitaa olla kohdallaan.

Joissain yliopistoissa voi BA:n jalkeen tehda PhD suoraan. Monelle taso tiukka nouseminen BAn jalkeen ollut ollut yllatys.

Lue lisää

Mutta eikö sivuaineet pidä olla aina kohdallaa, oli sitten lukenut maisteriksi Suomessa tai vaikka Egyptissä.

MA ja FM kirjoitti:

Ainakin jos Suomessa aikoo sellaisiin toihin, joita tehdaan "virkana" eli ope, laakari, juristi jne kannattaa tehda se tutkinto niin etta se toisaan kelpaa Suomessa. Luulen etta brittilainen lopputyo ei mene jokapaikassa lapi "graduna" ja sivuaineet pitaa olla kohdallaan.

Joissain yliopistoissa voi BA:n jalkeen tehda PhD suoraan. Monelle taso tiukka nouseminen BAn jalkeen ollut ollut yllatys.

Lue lisää

Siellä ulkomailla saattaa joutua jokunen yllättymään siitä että ne ihan oikeasti lukevat eikä käy töissä päiviä ja bailaa iltoja eli se, että suomen tutkinto käy muualla, on usein pahasti väärin. Esim. humanistinen tutkinto suomessa on aikalailla kehno - toisaalta ulkomailla saattaa taidealan tutkinto merkitä sitä että on katsonut dioja opettajan johdolla puolet ajasta, tunnin viikossa, ja pitänyt tuntea muutama yleissivistykseenkin kuulunut teos kokeessa, 40% oikein riittänyt..

Mutta esim. lakimiehen tutkinto on täysin erilainen jos lait ovat ihan eri lait eli jos nyt sitten tuomariksi aikoo, ei kannata ulkomaille lähteäkään.

Joku lääkäri nyt toisaalta tekee ihan samaa duunia maasta toiseen.

... kirjoitti:

Tuo Mphil vastannee suomessa lahinna lisensiaatin tutkintoa, eli siten se on soveltuvin osin osa tohtorin tutkintoa. MA ja MSc kurssit ovat usein ns. taught kursseja, kun taas tuo Mphil on periaatteessa yksin tehtavaa tutkimustyota jonkun professorin, dosentin tms. ohjauksessa.

Englantilaisiin MA ja MSc tutkintoihin kylla yleensa sisaltyy myos jonkilainen loppukirjoitelma, n. 10000/15000 sanaa eli about 30/40 sivua rivivalilla 2 ja fontilla 12. Suomessahan gradu on esim. humanistisissa ja yht.kuntatiet.aineissa yleensa n. 80/110 sivua.

Skottilainen MA vastaa tietaakseni kutakuinkin englantilaisten yliopistojen BA honours tutkintoa, eli siis suomessa alempaa korkeakoulututkintoa, johon sisaltyy kandin tutkielma. Siita tuo honours hyvat arvosanat.

Eli, kyllahan tuo englantilainen MA saatetaan hyvaksya suomessa maisterintutkintona. Skotti MA tutkinto tod.nak. alempana kk.tutkintona.

Lue lisää

Niitä MA on kahdenlaisia, Honours ja ilman, se ilman merkitsee ettei ole syventynyt aiheeseen.
Ensin käyvät kaksi vuotta koulua, sitten, toisin kuin englannissa, osa rankataan pois, eivät pääsekään jatkamaan mitä tahtoivat eli joutuvat lukemaan jo ihan alusta alkaen.
Siitä saa sitten jonkinlaisen hyödyttömän paperin ja kolmen vuoden jälkeen lopettava on periaatteessa semmonen BA, neljän vuoden Honoursi on se maisterintutkinto.
Niillä on myös viiden vuoden BA tutkintoja joita vastaava täällä on tohtorintutkinto.

Englantilaisten perustutkinto, kolme vuotta, riittää töiden saantiin useilla aloilla joten sinänsä se jatkaminen on niillä aloilla usein turhaa, skotlantilaisen vastaavan alan tutkinnon kolmen vuoden jälkeen keskeyttävä pääsee kuten suomalainenkin keskeyttäjä, pizzanpaistajaksi.
Jollei sitten haeta jo koulun penkiltä duuniin, kuten joillain aloilla käy.

... kirjoitti:

Jaa, valitettavasti tähän en osaa vastata mitenkään tyhjentävästi. Jotenkin näin se ymmärtääkseni menee:

Upper First class (honours)
Lower First class

Upper second class
Lower second class

Upper third class
Lower third class

Sitä miten tuo numeroissa menee en tiedä, ja saattaa olla että noita 'meriittejä' on enemmänkin kuin nuo mitä tuohon olen listannut. Varmaa tietoa minulla ei siis tästä asiasta ole. Asia selviää varmasti helposti tiedustelemalla esim. UCASista (www.ucas.ac.uk) tai Brit.Councilista. Ilmeisesti noilla secon class arvosanoillakin vielä jatko-opinnot onnistuu.

Lue lisää

Joissain aineissa ottavat kaikki ketkä haluaa jatkaa - toisissa rankataan rajusti ja ainoastaan pari parasta pääsee. Lisäksi toisissa kouluissa otetaan helpommin ja toisissa rankataan enemmän. Toisissa oman koulun vanhat oppilaat pääsee vähän helpommalla omaan kouluun sisään. Eli jos on epävarma itsestään valitsee sellaisen koulun jonka graduate-ohjelmat on suosittuja/hankalia päästa mutta undergraduate-ohjelmat ei ole.

ööö kirjoitti:

Siellä ulkomailla saattaa joutua jokunen yllättymään siitä että ne ihan oikeasti lukevat eikä käy töissä päiviä ja bailaa iltoja eli se, että suomen tutkinto käy muualla, on usein pahasti väärin. Esim. humanistinen tutkinto suomessa on aikalailla kehno - toisaalta ulkomailla saattaa taidealan tutkinto merkitä sitä että on katsonut dioja opettajan johdolla puolet ajasta, tunnin viikossa, ja pitänyt tuntea muutama yleissivistykseenkin kuulunut teos kokeessa, 40% oikein riittänyt..

Mutta esim. lakimiehen tutkinto on täysin erilainen jos lait ovat ihan eri lait eli jos nyt sitten tuomariksi aikoo, ei kannata ulkomaille lähteäkään.

Joku lääkäri nyt toisaalta tekee ihan samaa duunia maasta toiseen.

Lue lisää

nyt sitten tuomariksi aikoo, ei kannata ulkomaille lähteäkään
--
Osoittaa melkoista järjenköyhyyttä lähteä töihin Suomeen, koko unionin kylmimpään maahan.

ööö kirjoitti:

Siellä ulkomailla saattaa joutua jokunen yllättymään siitä että ne ihan oikeasti lukevat eikä käy töissä päiviä ja bailaa iltoja eli se, että suomen tutkinto käy muualla, on usein pahasti väärin. Esim. humanistinen tutkinto suomessa on aikalailla kehno - toisaalta ulkomailla saattaa taidealan tutkinto merkitä sitä että on katsonut dioja opettajan johdolla puolet ajasta, tunnin viikossa, ja pitänyt tuntea muutama yleissivistykseenkin kuulunut teos kokeessa, 40% oikein riittänyt..

Mutta esim. lakimiehen tutkinto on täysin erilainen jos lait ovat ihan eri lait eli jos nyt sitten tuomariksi aikoo, ei kannata ulkomaille lähteäkään.

Joku lääkäri nyt toisaalta tekee ihan samaa duunia maasta toiseen.

Lue lisää

"Esim. humanistinen tutkinto suomessa on aikalailla kehno"

Voisitkos hieman perustella tätä väitettäsi.

Itse opiskelen piskuisessa Vaasan yliopistossa pääaineena englantia ja sivuaineina viestintätieteitä, filosofiaa ja kasvatustieteitä (lisäksi olen sivuaineillut parissa muussa yliopistossa ja ollut briteissä vaihdossa).

Uskallan väittää, että voisin valmistuttuania ja pienen pedagogisen lisäkoulutuksen/valmennuksen saatuani lähteä Britanniaan opettamaan englantia peruskouluun. Tai vastaavasti voisin FM-tutkinnon suoritettuani opettaa esim. kulttuurintutkimusta (ns. Cultural studies)/kirjallisuustiedettä Brittiläisessä yliopistossa BA-tason tutkintoa suorittaville perusopiskelijoille. Kyllä Suomalainen humanistisen alan ylempikorkeakoulututkinto antaa aika hyvät valmiudet jos opiskelijalla itsellään vain on hitusenkaan motivaatioita tekemisiinsä.

Suomalaisessa yliopistokoulutuksessa (erityisesti humanistisyhteiskuntatiteellisissä oppiaineissa) jo perustutkintotasolla on se hyvä puoli, että opiskelijan oma ja itsenäinen työpanos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon. Meillä pitää jo periaattessa heti opintojen alusta alkaen yrittää itsenäisesti miettiä mikä on omalla kohdallaan se oppiaineen ydin, eli pitää niiden oppimiensa 'faktojen' ohella myös oppia sijoittamaan itsensä ja omat tekemisensä oman tieteenalansa/-alojen laajempaan kontekstiin; pitää ymmärtää (ei siis oppia vaan ymmärtää) oman tieteenalansa historia ja tieteenfilosofia ja suhteuttaa itsensä ja tekosensa näihin raameihin. Tämä tulee Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä siis vastaan (jotkut sen sitten tajuavat, toiset eivät) jo perustutkinnossa eikä vasta jatko-opinnoissa. Näin ainakin omalla kohdallani olen asian kokenut.

Uhkakuvana on sitten se, että nykyisen tehokkuusajattelun aikakaudella tämäkin tulee rankasti muuttumaan ja yliopistokoulutuksestakin tulee entistä enemmän ns. ammattiin valmistavaa koulutusta eikä niinkään asioiden laajempaan ja syvällisempään ymmärrykseen tähtäävää.

... kirjoitti:

"Esim. humanistinen tutkinto suomessa on aikalailla kehno"

Voisitkos hieman perustella tätä väitettäsi.

Itse opiskelen piskuisessa Vaasan yliopistossa pääaineena englantia ja sivuaineina viestintätieteitä, filosofiaa ja kasvatustieteitä (lisäksi olen sivuaineillut parissa muussa yliopistossa ja ollut briteissä vaihdossa).

Uskallan väittää, että voisin valmistuttuania ja pienen pedagogisen lisäkoulutuksen/valmennuksen saatuani lähteä Britanniaan opettamaan englantia peruskouluun. Tai vastaavasti voisin FM-tutkinnon suoritettuani opettaa esim. kulttuurintutkimusta (ns. Cultural studies)/kirjallisuustiedettä Brittiläisessä yliopistossa BA-tason tutkintoa suorittaville perusopiskelijoille. Kyllä Suomalainen humanistisen alan ylempikorkeakoulututkinto antaa aika hyvät valmiudet jos opiskelijalla itsellään vain on hitusenkaan motivaatioita tekemisiinsä.

Suomalaisessa yliopistokoulutuksessa (erityisesti humanistisyhteiskuntatiteellisissä oppiaineissa) jo perustutkintotasolla on se hyvä puoli, että opiskelijan oma ja itsenäinen työpanos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon. Meillä pitää jo periaattessa heti opintojen alusta alkaen yrittää itsenäisesti miettiä mikä on omalla kohdallaan se oppiaineen ydin, eli pitää niiden oppimiensa 'faktojen' ohella myös oppia sijoittamaan itsensä ja omat tekemisensä oman tieteenalansa/-alojen laajempaan kontekstiin; pitää ymmärtää (ei siis oppia vaan ymmärtää) oman tieteenalansa historia ja tieteenfilosofia ja suhteuttaa itsensä ja tekosensa näihin raameihin. Tämä tulee Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä siis vastaan (jotkut sen sitten tajuavat, toiset eivät) jo perustutkinnossa eikä vasta jatko-opinnoissa. Näin ainakin omalla kohdallani olen asian kokenut.

Uhkakuvana on sitten se, että nykyisen tehokkuusajattelun aikakaudella tämäkin tulee rankasti muuttumaan ja yliopistokoulutuksestakin tulee entistä enemmän ns. ammattiin valmistavaa koulutusta eikä niinkään asioiden laajempaan ja syvällisempään ymmärrykseen tähtäävää.

Lue lisää

ei siinä mitään, kouluakin kannattaa kehua niinkauan kunnes valmistuu ja saa eka duunin, sitten voikin jo kertoa totuuden.

suomalaiset yliopistot usein laittavat alle yliopistotason kouluihin oppilaitaan vaihtoon. kummallista, eikö ne olekaan niin hyviä..

he... kirjoitti:

ei siinä mitään, kouluakin kannattaa kehua niinkauan kunnes valmistuu ja saa eka duunin, sitten voikin jo kertoa totuuden.

suomalaiset yliopistot usein laittavat alle yliopistotason kouluihin oppilaitaan vaihtoon. kummallista, eikö ne olekaan niin hyviä..

Lue lisää

En ole nyt aivan varma mitä yrität sanoa, voisitko hieman selventää?

"suomalaiset yliopistot usein laittavat alle yliopistotason kouluihin oppilaitaan vaihtoon. kummallista, eikö ne olekaan niin hyviä.."

Tästä sen verran, että ei pidä ainakaan pääosin paikkaansa. Yliopistojen kv-yksiköiden yhtenä tehtävänä on solmia ja ylläpitää yhteyksiä vaihtoyliopistoihin ja mm. varmistaa se, että vaihtoyliopistojen taso vastaa Suomalaista korkeakoulutusta. Lisäksi sanottakoon vielä se, että kyllä huonot vaihtokokemukset/kertomukset leviävät opiskelijoiden parissa aika äkkiä (esim. VY:n kv-yksikkö julkaisee vuosittain ns. kootut kertomukset lehtisen), eikä huonoiksi koettuihin vaihtopaikkoihin välttämättä pidemmän päälle löydy lähtijöitä.

... kirjoitti:

En ole nyt aivan varma mitä yrität sanoa, voisitko hieman selventää?

"suomalaiset yliopistot usein laittavat alle yliopistotason kouluihin oppilaitaan vaihtoon. kummallista, eikö ne olekaan niin hyviä.."

Tästä sen verran, että ei pidä ainakaan pääosin paikkaansa. Yliopistojen kv-yksiköiden yhtenä tehtävänä on solmia ja ylläpitää yhteyksiä vaihtoyliopistoihin ja mm. varmistaa se, että vaihtoyliopistojen taso vastaa Suomalaista korkeakoulutusta. Lisäksi sanottakoon vielä se, että kyllä huonot vaihtokokemukset/kertomukset leviävät opiskelijoiden parissa aika äkkiä (esim. VY:n kv-yksikkö julkaisee vuosittain ns. kootut kertomukset lehtisen), eikä huonoiksi koettuihin vaihtopaikkoihin välttämättä pidemmän päälle löydy lähtijöitä.

Lue lisää

Ainakin Vaasan yliopiston sivuilta nappasin yhden ainoan Brittilän vaihtopaikan: Southampton Institute. Ei hyvä.

... kirjoitti:

En ole nyt aivan varma mitä yrität sanoa, voisitko hieman selventää?

"suomalaiset yliopistot usein laittavat alle yliopistotason kouluihin oppilaitaan vaihtoon. kummallista, eikö ne olekaan niin hyviä.."

Tästä sen verran, että ei pidä ainakaan pääosin paikkaansa. Yliopistojen kv-yksiköiden yhtenä tehtävänä on solmia ja ylläpitää yhteyksiä vaihtoyliopistoihin ja mm. varmistaa se, että vaihtoyliopistojen taso vastaa Suomalaista korkeakoulutusta. Lisäksi sanottakoon vielä se, että kyllä huonot vaihtokokemukset/kertomukset leviävät opiskelijoiden parissa aika äkkiä (esim. VY:n kv-yksikkö julkaisee vuosittain ns. kootut kertomukset lehtisen), eikä huonoiksi koettuihin vaihtopaikkoihin välttämättä pidemmän päälle löydy lähtijöitä.

Lue lisää

eli eivät ole kummoisia kouluja - huonoja kokemuksia tulisi niistä hyvistä koska suomen tasolla ei niissä oikein selviäisi - alasta riippuen, joillain aloilla suomi on yleiseurooppalaisella tasolla. ei kuitenkaan toisissa.

Toinen kirjoitti:

Ainakin Vaasan yliopiston sivuilta nappasin yhden ainoan Brittilän vaihtopaikan: Southampton Institute. Ei hyvä.

nimenomaan...
noh, voihan sitä ylpistyä mistä vain.


Southampton Institute is strongly committed to making its degree and HND programmes accessible to all who will benefit from them.
What is the difference between the University and the Institute?
Southampton University offers degrees validated by itself. The Institute does not yet have degree awarding powers, so our degrees are validated by The Nottingham Trent University who offer a range of vocational degrees, HNDs etc similar to ours.


http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4663994,00.html

... kirjoitti:

"Esim. humanistinen tutkinto suomessa on aikalailla kehno"

Voisitkos hieman perustella tätä väitettäsi.

Itse opiskelen piskuisessa Vaasan yliopistossa pääaineena englantia ja sivuaineina viestintätieteitä, filosofiaa ja kasvatustieteitä (lisäksi olen sivuaineillut parissa muussa yliopistossa ja ollut briteissä vaihdossa).

Uskallan väittää, että voisin valmistuttuania ja pienen pedagogisen lisäkoulutuksen/valmennuksen saatuani lähteä Britanniaan opettamaan englantia peruskouluun. Tai vastaavasti voisin FM-tutkinnon suoritettuani opettaa esim. kulttuurintutkimusta (ns. Cultural studies)/kirjallisuustiedettä Brittiläisessä yliopistossa BA-tason tutkintoa suorittaville perusopiskelijoille. Kyllä Suomalainen humanistisen alan ylempikorkeakoulututkinto antaa aika hyvät valmiudet jos opiskelijalla itsellään vain on hitusenkaan motivaatioita tekemisiinsä.

Suomalaisessa yliopistokoulutuksessa (erityisesti humanistisyhteiskuntatiteellisissä oppiaineissa) jo perustutkintotasolla on se hyvä puoli, että opiskelijan oma ja itsenäinen työpanos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon. Meillä pitää jo periaattessa heti opintojen alusta alkaen yrittää itsenäisesti miettiä mikä on omalla kohdallaan se oppiaineen ydin, eli pitää niiden oppimiensa 'faktojen' ohella myös oppia sijoittamaan itsensä ja omat tekemisensä oman tieteenalansa/-alojen laajempaan kontekstiin; pitää ymmärtää (ei siis oppia vaan ymmärtää) oman tieteenalansa historia ja tieteenfilosofia ja suhteuttaa itsensä ja tekosensa näihin raameihin. Tämä tulee Suomalaisessa korkeakoulujärjestelmässä siis vastaan (jotkut sen sitten tajuavat, toiset eivät) jo perustutkinnossa eikä vasta jatko-opinnoissa. Näin ainakin omalla kohdallani olen asian kokenut.

Uhkakuvana on sitten se, että nykyisen tehokkuusajattelun aikakaudella tämäkin tulee rankasti muuttumaan ja yliopistokoulutuksestakin tulee entistä enemmän ns. ammattiin valmistavaa koulutusta eikä niinkään asioiden laajempaan ja syvällisempään ymmärrykseen tähtäävää.

Lue lisää

ei ne silti ihan niin tyhmiä ole ettei vaatimus olisi native speaker mikä on vaatimus myös muissa maissa englannin (minkääntasoiseen, ei peruskoulu, jolla kukaan ei katso olevan väliksi) opetukseen.

"opiskelijan oma ja itsenäinen työpanos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon."
ovat niin hemmetin laiskoja että kestää 7 vuotta. kaveri on myös laiska. luki kolmessa. kävi samalla töissä. ei ollut vaan yhtä tyhmä kuin muut humanistit ja puhui läpi luvat tenttiä suurimman osan kursseistaan (kun niille ei päässyt mukaan, eka v pääsi kuulemma 20ov yht. kursseille, siinä sitten hissunkissun..)

" miettiä mikä on omalla kohdallaan se oppiaineen ydin, eli pitää niiden oppimiensa 'faktojen' ohella "
ei hyvin mene sinullakaan. ei tainnut onnistua.
"(jotkut sen sitten tajuavat, toiset eivät)"
montakos vuotta sulla on mennyt ?

"Uhkakuvana on sitten se, että nykyisen tehokkuusajattelun "

= sen sijaan että istuttaisiin koko viikko illat pubissa ja juotaisiin päivät kotiviiniä, pitäisikin IIIIIIIIIIIIIK lukea edes yhtenä iltana viikossa ?
tehokkuus on uhkakuva ja ammattikoulumaista ?
ei siellä kuule ammattikouluissakaan mitään tehokkuutta ole. laiskoja nekin on mutta vähempisanaisesti sitä ilmaisevat, eivät kerro tekosyitä laiskuudelleen.

nimenomaan kirjoitti:

nimenomaan...
noh, voihan sitä ylpistyä mistä vain.


Southampton Institute is strongly committed to making its degree and HND programmes accessible to all who will benefit from them.
What is the difference between the University and the Institute?
Southampton University offers degrees validated by itself. The Institute does not yet have degree awarding powers, so our degrees are validated by The Nottingham Trent University who offer a range of vocational degrees, HNDs etc similar to ours.


http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4663994,00.html

Lue lisää

Sillä Englannin kielen listalla sitä ei näkynyt ainakaan kun äkkiä sitä etsin findilla mutta:

http://www.timesonline.co.uk/article/0,,3501-408168,00.html

123:sta eri yliopistosta/korkeakoulusta (eli listalla kaikki brittien semmotteet) se on sijalla TADAA! 113 !!! JA NOUSUSSA !!!

110 (107) University College Northampton 33 29 105 93 42 51 -30 323
111 (109) Anglia Polytechnic University 58 15 108 93 52 44 -60 310
112 (106) University of Derby 50 25 102 92 51 55 -70 305
113 (116) Southampton Institute 29 16 105 89 38 47 -20 304
114 (97) Swansea Institute of Higher Education 63 8 95 94 42 42 -40 304
115 (113=) Bolton Institute 68 22 83 89 47 68 -80 297
116 (119) South Bank University 38 38 97 95 38 59 -80 285
117 (122) North East Wales Institute 0 14 93 88 43 49 -10 277
118 (113=) Glasgow Caledonian University 24 33 116 91 57 59 -110 270
119 (110) University of Wales College, Newport 0 14 102 93 44 31 -40 244
120 (118) University of Abertay Dundee 19 19 72 90 51 62 -70 243
121 (120) University of North London 56 32 98 91 36 52 -160 205
122 (121) University of Paisley 17 19 95 86 46 65 -130 198
123 (123) Thames Valley University 16 12 106 91 32 37 -150 144

Lista! kirjoitti:

Sillä Englannin kielen listalla sitä ei näkynyt ainakaan kun äkkiä sitä etsin findilla mutta:

http://www.timesonline.co.uk/article/0,,3501-408168,00.html

123:sta eri yliopistosta/korkeakoulusta (eli listalla kaikki brittien semmotteet) se on sijalla TADAA! 113 !!! JA NOUSUSSA !!!

110 (107) University College Northampton 33 29 105 93 42 51 -30 323
111 (109) Anglia Polytechnic University 58 15 108 93 52 44 -60 310
112 (106) University of Derby 50 25 102 92 51 55 -70 305
113 (116) Southampton Institute 29 16 105 89 38 47 -20 304
114 (97) Swansea Institute of Higher Education 63 8 95 94 42 42 -40 304
115 (113=) Bolton Institute 68 22 83 89 47 68 -80 297
116 (119) South Bank University 38 38 97 95 38 59 -80 285
117 (122) North East Wales Institute 0 14 93 88 43 49 -10 277
118 (113=) Glasgow Caledonian University 24 33 116 91 57 59 -110 270
119 (110) University of Wales College, Newport 0 14 102 93 44 31 -40 244
120 (118) University of Abertay Dundee 19 19 72 90 51 62 -70 243
121 (120) University of North London 56 32 98 91 36 52 -160 205
122 (121) University of Paisley 17 19 95 86 46 65 -130 198
123 (123) Thames Valley University 16 12 106 91 32 37 -150 144

Lue lisää

Eräs vastaavanlainen neitokainen oli vielä alempana listalla olevassa koulussa ja kovin, kovin ylpeä siitä että siellä käynyt oli.

Ne sitten eivät kehuskele jotka on niissä korkeammalle sijoittuneissa. Eivätkä asu täällä.

nimenomaan kirjoitti:

ei ne silti ihan niin tyhmiä ole ettei vaatimus olisi native speaker mikä on vaatimus myös muissa maissa englannin (minkääntasoiseen, ei peruskoulu, jolla kukaan ei katso olevan väliksi) opetukseen.

"opiskelijan oma ja itsenäinen työpanos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon."
ovat niin hemmetin laiskoja että kestää 7 vuotta. kaveri on myös laiska. luki kolmessa. kävi samalla töissä. ei ollut vaan yhtä tyhmä kuin muut humanistit ja puhui läpi luvat tenttiä suurimman osan kursseistaan (kun niille ei päässyt mukaan, eka v pääsi kuulemma 20ov yht. kursseille, siinä sitten hissunkissun..)

" miettiä mikä on omalla kohdallaan se oppiaineen ydin, eli pitää niiden oppimiensa 'faktojen' ohella "
ei hyvin mene sinullakaan. ei tainnut onnistua.
"(jotkut sen sitten tajuavat, toiset eivät)"
montakos vuotta sulla on mennyt ?

"Uhkakuvana on sitten se, että nykyisen tehokkuusajattelun "

= sen sijaan että istuttaisiin koko viikko illat pubissa ja juotaisiin päivät kotiviiniä, pitäisikin IIIIIIIIIIIIIK lukea edes yhtenä iltana viikossa ?
tehokkuus on uhkakuva ja ammattikoulumaista ?
ei siellä kuule ammattikouluissakaan mitään tehokkuutta ole. laiskoja nekin on mutta vähempisanaisesti sitä ilmaisevat, eivät kerro tekosyitä laiskuudelleen.

Lue lisää

opettaja on naispuolinen sekatyömies

... kirjoitti:

En ole nyt aivan varma mitä yrität sanoa, voisitko hieman selventää?

"suomalaiset yliopistot usein laittavat alle yliopistotason kouluihin oppilaitaan vaihtoon. kummallista, eikö ne olekaan niin hyviä.."

Tästä sen verran, että ei pidä ainakaan pääosin paikkaansa. Yliopistojen kv-yksiköiden yhtenä tehtävänä on solmia ja ylläpitää yhteyksiä vaihtoyliopistoihin ja mm. varmistaa se, että vaihtoyliopistojen taso vastaa Suomalaista korkeakoulutusta. Lisäksi sanottakoon vielä se, että kyllä huonot vaihtokokemukset/kertomukset leviävät opiskelijoiden parissa aika äkkiä (esim. VY:n kv-yksikkö julkaisee vuosittain ns. kootut kertomukset lehtisen), eikä huonoiksi koettuihin vaihtopaikkoihin välttämättä pidemmän päälle löydy lähtijöitä.

Lue lisää

eli kun sä erinomaisena suomalaisena englantilaisen filologian maisterisnaisena vaikkapa menet opettaan englantia niin yläasteen luokassa puolet osaa sitä enemmän kuin sä ja toinen puoli ei osaa kuin viisitoista sanaa ja vaikka kuinka opetat niin tilanne pysyy täysin samana ja kaikki on kyllästyneitä suhun

he... kirjoitti:

eli kun sä erinomaisena suomalaisena englantilaisen filologian maisterisnaisena vaikkapa menet opettaan englantia niin yläasteen luokassa puolet osaa sitä enemmän kuin sä ja toinen puoli ei osaa kuin viisitoista sanaa ja vaikka kuinka opetat niin tilanne pysyy täysin samana ja kaikki on kyllästyneitä suhun

Lue lisää

Ensinnäkin, mistä päättelet että olen nainen?

Kuten sinäkin omalla viestilläsi (sekä sen sisällössä että kieliasussa) osoitat, äidinkielen osaamisessakin on eri tasoja.

Lista! kirjoitti:

Sillä Englannin kielen listalla sitä ei näkynyt ainakaan kun äkkiä sitä etsin findilla mutta:

http://www.timesonline.co.uk/article/0,,3501-408168,00.html

123:sta eri yliopistosta/korkeakoulusta (eli listalla kaikki brittien semmotteet) se on sijalla TADAA! 113 !!! JA NOUSUSSA !!!

110 (107) University College Northampton 33 29 105 93 42 51 -30 323
111 (109) Anglia Polytechnic University 58 15 108 93 52 44 -60 310
112 (106) University of Derby 50 25 102 92 51 55 -70 305
113 (116) Southampton Institute 29 16 105 89 38 47 -20 304
114 (97) Swansea Institute of Higher Education 63 8 95 94 42 42 -40 304
115 (113=) Bolton Institute 68 22 83 89 47 68 -80 297
116 (119) South Bank University 38 38 97 95 38 59 -80 285
117 (122) North East Wales Institute 0 14 93 88 43 49 -10 277
118 (113=) Glasgow Caledonian University 24 33 116 91 57 59 -110 270
119 (110) University of Wales College, Newport 0 14 102 93 44 31 -40 244
120 (118) University of Abertay Dundee 19 19 72 90 51 62 -70 243
121 (120) University of North London 56 32 98 91 36 52 -160 205
122 (121) University of Paisley 17 19 95 86 46 65 -130 198
123 (123) Thames Valley University 16 12 106 91 32 37 -150 144

Lue lisää

Sinun kannattaisi lukea noita listojasi hieman tarkemmin ja kriittisemmin (jos satut opiskelemaan yliopistossa tai olet käynyt lukion, niin sinun pitäisi normaali järjellä varustettuna omata myös ainakin jonkin verran kriittistä asennetta). Vaasan yo:n vaihtopaikat Southamptonissa ovat nimenomaan Business School:ssa, joka siis omalta osaltaan sijoittuu tuolla Guardianin listalla sijalle 73/113.

http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4664197,00.html?start=0

Ei siis paras, mutta huomattavasti paremmin kuin mitä sinä annat ymmärtää tuon Times'n artikkelin pohjalta. Taakse jää mm. sellaisia suht. vanhoja yliopistoja kuin Sheffield, U of Edinburgh (400 v.vanha), U of Aberdeen Walesissa (eräs vanhimmista yo:sta Britanniassa) ja King's College (U of London).

Ja toisaalta listalla on ykkösenä Surrey U (sekin entinen poly) kakkosena City U jne., eikä suinkaan Oxford, Cambridge, LSE tai Imperial College. Ovat nämä 10-kärjessä, mutta siis vain LSE on viiden joukossa. Ja LSE:ssä on sentään eräs usein maailman parhaaksi väitetty Business School.

Ja edelleen, mikäli opiskelijat kokevat vaihtopaikan huonoksi, niin ei sinne sitten viime kädessä pidemmän päälle lähde porukkaa. Tällöin suhteet vaihtopaikkaan tod. näk. lopetaan ja tilalle yritetään löytää joku toinen. Itse asiassa juuri Britteihin porukka edes harvemmin lähtee kovin tosissaan opiskelemaan, vaan useimmin on ajatuksena ennemminkin parantaa englannin taitoa.

nimenomaan kirjoitti:

eli eivät ole kummoisia kouluja - huonoja kokemuksia tulisi niistä hyvistä koska suomen tasolla ei niissä oikein selviäisi - alasta riippuen, joillain aloilla suomi on yleiseurooppalaisella tasolla. ei kuitenkaan toisissa.

Lue lisää

Oletkos koskaan kuullut ns. PISA-tutkimuksesta? Sen mukaan Suomalainen peruskoulutus on maailman parasta. Samaan hengenvetoon uskallan väittää, että ei Suomalainen korkeakoulutus (koko korkeakoululaitoksen, myös siis amk:t mukaan lukien) ole kaukana maailman kärjestä.

Suomalainen korkeakoulutus eroaa monista anglosaksistyyppistä järjestelmää noudattavista maista siinä, ettei opiskelu ole niin putkimaista.

Kun esim. Briteissä perustutkinnot (siis BA/Bsc) ovat usein varsin rajattuja ja siis todella putkitutkintoja (3 tai max. 4 vuotta ja ulos), saa Suomalaisessa korkeakoulussa (paitsi amk:ssa) opiskelija pääsääntöisesti itse varsin vapaasti valita tutkintonsa sisällön (sivuaineet, vapaavalintaiset ja osan pääaineen opinnoistakin) ja suorittamisnopeuden. Tämä voi muuttua, kun Suomessakin siirrytään entistä selkeämmin ns. kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään.

nimenomaan kirjoitti:

ei ne silti ihan niin tyhmiä ole ettei vaatimus olisi native speaker mikä on vaatimus myös muissa maissa englannin (minkääntasoiseen, ei peruskoulu, jolla kukaan ei katso olevan väliksi) opetukseen.

"opiskelijan oma ja itsenäinen työpanos vaikuttaa lopputulokseen todella paljon."
ovat niin hemmetin laiskoja että kestää 7 vuotta. kaveri on myös laiska. luki kolmessa. kävi samalla töissä. ei ollut vaan yhtä tyhmä kuin muut humanistit ja puhui läpi luvat tenttiä suurimman osan kursseistaan (kun niille ei päässyt mukaan, eka v pääsi kuulemma 20ov yht. kursseille, siinä sitten hissunkissun..)

" miettiä mikä on omalla kohdallaan se oppiaineen ydin, eli pitää niiden oppimiensa 'faktojen' ohella "
ei hyvin mene sinullakaan. ei tainnut onnistua.
"(jotkut sen sitten tajuavat, toiset eivät)"
montakos vuotta sulla on mennyt ?

"Uhkakuvana on sitten se, että nykyisen tehokkuusajattelun "

= sen sijaan että istuttaisiin koko viikko illat pubissa ja juotaisiin päivät kotiviiniä, pitäisikin IIIIIIIIIIIIIK lukea edes yhtenä iltana viikossa ?
tehokkuus on uhkakuva ja ammattikoulumaista ?
ei siellä kuule ammattikouluissakaan mitään tehokkuutta ole. laiskoja nekin on mutta vähempisanaisesti sitä ilmaisevat, eivät kerro tekosyitä laiskuudelleen.

Lue lisää

Britanniassa on melkoinen opettajapula ja kyllä sinne vaan halutessaan pääsee Suomalainen opettajaksi, myös englannin (eli äidinkielen) opettajaksi. Brittiläiseen yliopistoon taas voin hakeutua jatko-opiskelijaksi ja toimia opintojen ohessa esim. assistenttina tai tuntiopettajana tms. Tämä toki riippuen kulloisenkin laitoksen toimintatavoista.

quote:"ovat niin hemmetin laiskoja että kestää 7 vuotta. kaveri on myös laiska. luki kolmessa. kävi samalla töissä. ei ollut vaan yhtä tyhmä kuin muut humanistit ja puhui läpi luvat tenttiä suurimman osan kursseistaan (kun niille ei päässyt mukaan, eka v pääsi kuulemma 20ov yht. kursseille, siinä sitten hissunkissun..)"

Tuo 7.v on lähinnä isoissa kaupungeissa sijaitsevien yliopistojen ongelma, koska opiskelijat joutuvat käymään töissä tullakseen toimeen. Varsinainen opiskelu vie päätoimisesti 5.5-6 vuotta, riippuen mm. sivuaineiden määrästä.

Toisaalta tuo tenttiminen riippuu paljolti oppiaineesta. Usein juuri kieliaineissa on paljon pienryhmä- ja lähiopetusta, jota ei voi tenttimällä suorittaa/korvata. Toisaalta kieliainessa useat kurssit suoritetaan laatimalla esseitä/tutkielmia. Tämä siksi, että opiskelijat oppivat kirjoittamaan akateemista tekstiä vieralla kielellä ja toisaalta etsimään ja lukemaan (kriittisestki) lähdekirjallisuutta. Tosin ei noita esseitä/tutkielmia suosita vain kieliainessa, vaan kyllä kirjoittamistaito on eräs humanistisen koulutuksen perusasioita, joten monet oppiaineet suosivat tenttien sijaan essee-suorituksia.

Joissakin aineissa taas tenttiminen on jopa se pääsuoritustapa. Esim. itselläni on ollut sivuaineena kirjallisuus Tampereen yliopistossa, ja siellä suuri osa kursseista suoritetaan/on mahdollista suorittaa kirjatentteinä.

Quote:"= sen sijaan että istuttaisiin koko viikko illat pubissa ja juotaisiin päivät kotiviiniä, pitäisikin IIIIIIIIIIIIIK lukea edes yhtenä iltana viikossa ? tehokkuus on uhkakuva ja ammattikoulumaista ? ei siellä kuule ammattikouluissakaan mitään tehokkuutta ole. laiskoja nekin on mutta vähempisanaisesti sitä ilmaisevat, eivät kerro tekosyitä laiskuudelleen."

No tämä on sinun stereotypiasi humanistiopiskelijasta. Itse luen jatkuvasti. Sitä en ymmärrä mistä sinä tuon ammattikoulun vedit keskusteluun mukaan, mitä yrität sanoa?

"montakos vuotta sulla on mennyt ?"
No itse olen viidennen vuoden opiskelija ja aloitannut gradun teon. Valmistunen n. vuoden-puolentoista päästä, joten itselläni maisterin tutkinnon suorittamiseen on mennyt tuo about 5.5 v. Omalla kohdallani tutkinto pitää sitten sisällään melkoisesti myös eri sivuaineita, joten mikäli olisin suorittanut vain pelkän putkitutkinnon, saattaisin jo olla valmis tai ainakin valmistuisin tämän vuoden aikana.

... kirjoitti:

Sinun kannattaisi lukea noita listojasi hieman tarkemmin ja kriittisemmin (jos satut opiskelemaan yliopistossa tai olet käynyt lukion, niin sinun pitäisi normaali järjellä varustettuna omata myös ainakin jonkin verran kriittistä asennetta). Vaasan yo:n vaihtopaikat Southamptonissa ovat nimenomaan Business School:ssa, joka siis omalta osaltaan sijoittuu tuolla Guardianin listalla sijalle 73/113.

http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4664197,00.html?start=0

Ei siis paras, mutta huomattavasti paremmin kuin mitä sinä annat ymmärtää tuon Times'n artikkelin pohjalta. Taakse jää mm. sellaisia suht. vanhoja yliopistoja kuin Sheffield, U of Edinburgh (400 v.vanha), U of Aberdeen Walesissa (eräs vanhimmista yo:sta Britanniassa) ja King's College (U of London).

Ja toisaalta listalla on ykkösenä Surrey U (sekin entinen poly) kakkosena City U jne., eikä suinkaan Oxford, Cambridge, LSE tai Imperial College. Ovat nämä 10-kärjessä, mutta siis vain LSE on viiden joukossa. Ja LSE:ssä on sentään eräs usein maailman parhaaksi väitetty Business School.

Ja edelleen, mikäli opiskelijat kokevat vaihtopaikan huonoksi, niin ei sinne sitten viime kädessä pidemmän päälle lähde porukkaa. Tällöin suhteet vaihtopaikkaan tod. näk. lopetaan ja tilalle yritetään löytää joku toinen. Itse asiassa juuri Britteihin porukka edes harvemmin lähtee kovin tosissaan opiskelemaan, vaan useimmin on ajatuksena ennemminkin parantaa englannin taitoa.

Lue lisää

Aberdeen ei sijaitse Walesissä.

... kirjoitti:

Sinun kannattaisi lukea noita listojasi hieman tarkemmin ja kriittisemmin (jos satut opiskelemaan yliopistossa tai olet käynyt lukion, niin sinun pitäisi normaali järjellä varustettuna omata myös ainakin jonkin verran kriittistä asennetta). Vaasan yo:n vaihtopaikat Southamptonissa ovat nimenomaan Business School:ssa, joka siis omalta osaltaan sijoittuu tuolla Guardianin listalla sijalle 73/113.

http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4664197,00.html?start=0

Ei siis paras, mutta huomattavasti paremmin kuin mitä sinä annat ymmärtää tuon Times'n artikkelin pohjalta. Taakse jää mm. sellaisia suht. vanhoja yliopistoja kuin Sheffield, U of Edinburgh (400 v.vanha), U of Aberdeen Walesissa (eräs vanhimmista yo:sta Britanniassa) ja King's College (U of London).

Ja toisaalta listalla on ykkösenä Surrey U (sekin entinen poly) kakkosena City U jne., eikä suinkaan Oxford, Cambridge, LSE tai Imperial College. Ovat nämä 10-kärjessä, mutta siis vain LSE on viiden joukossa. Ja LSE:ssä on sentään eräs usein maailman parhaaksi väitetty Business School.

Ja edelleen, mikäli opiskelijat kokevat vaihtopaikan huonoksi, niin ei sinne sitten viime kädessä pidemmän päälle lähde porukkaa. Tällöin suhteet vaihtopaikkaan tod. näk. lopetaan ja tilalle yritetään löytää joku toinen. Itse asiassa juuri Britteihin porukka edes harvemmin lähtee kovin tosissaan opiskelemaan, vaan useimmin on ajatuksena ennemminkin parantaa englannin taitoa.

Lue lisää

Lisäänpähän vielä sellaisen asian, että omalta laitokseltani (englannin laitos) on yhteyksiä mm. Sheffieldin yliopistoon sekä Edinburghiin. Sheffield löytyy sijalta 17/92 ja Edinburgh sijalta 42/92 (siis jos katsot listaa oppiaineen mukaan tuossa Guardianin järjestelmässä). Lisäksi laitoksella on yhteyksiä myös esim. Birghminhamiin, jonka englannin laitos on tuolla rakastamallasi listalla sijalla 5. Eräs laitoksemme opettajista on myös itse valmistunut aikanaan Oxfordista, joten jonkin verran olen saanut ihan ensikäden tietoa siitäkin mitä/millaista opiskelu Oxfordissa on/on ollut (muutoksia tuskin on ihan hirveästi tapahtunut, kun ottaa huomioon ko. yliopiston pitkän historian ja "jäyhähkön" politiikan).

Nämä yliopistot eivät näy VY:n KV-yksikön sivuilla, koska englannin laitoksen opiskelijat ovat olleet näissä ns. freemovereina laitoksemme henkilökunnan avustamina/opastamina.

... kirjoitti:

Lisäänpähän vielä sellaisen asian, että omalta laitokseltani (englannin laitos) on yhteyksiä mm. Sheffieldin yliopistoon sekä Edinburghiin. Sheffield löytyy sijalta 17/92 ja Edinburgh sijalta 42/92 (siis jos katsot listaa oppiaineen mukaan tuossa Guardianin järjestelmässä). Lisäksi laitoksella on yhteyksiä myös esim. Birghminhamiin, jonka englannin laitos on tuolla rakastamallasi listalla sijalla 5. Eräs laitoksemme opettajista on myös itse valmistunut aikanaan Oxfordista, joten jonkin verran olen saanut ihan ensikäden tietoa siitäkin mitä/millaista opiskelu Oxfordissa on/on ollut (muutoksia tuskin on ihan hirveästi tapahtunut, kun ottaa huomioon ko. yliopiston pitkän historian ja "jäyhähkön" politiikan).

Nämä yliopistot eivät näy VY:n KV-yksikön sivuilla, koska englannin laitoksen opiskelijat ovat olleet näissä ns. freemovereina laitoksemme henkilökunnan avustamina/opastamina.

Lue lisää

Huoh. Olen onnellinen puolestasi, mutta
Vaasan yliopiston ekonomien arvostus laski silmissäni.

Huom. The Timesin taulukko on toteutettu samoin kuin UCASin. Näyttää olevan suuria eroja The Guardianin kanssa.

Toinen kirjoitti:

Aberdeen ei sijaitse Walesissä.

Korjataan, Skotlannissahan se.

Taisi mennä erehdyksesä ristiin University of Wales, Aberswythin kanssa.

Toinen kirjoitti:

Huoh. Olen onnellinen puolestasi, mutta
Vaasan yliopiston ekonomien arvostus laski silmissäni.

Huom. The Timesin taulukko on toteutettu samoin kuin UCASin. Näyttää olevan suuria eroja The Guardianin kanssa.

Lue lisää

Tuo times'n lista niputtaa ilmeisesti kaikki oppiaineet yhteen ja antaa vain lopputuloksen.

Kai tuo Guardianin listakin pohjaa aivan samoihin lähteisiin, mutta ovat vain olleet viitseliäämpiä ja laatineet listan, jossa voi katsoa sijoituksia oppiaineittain.

"We have compiled the listings from official information published on universities and higher education colleges. This data includes teaching assessment scores from visits by Quality Assurance Agency (QAA) inspectors to departments during the last 10 years. Other scores are derived from figures published or provided by the Higher Education Statistics Agency (Hesa) and by higher education funding councils in the UK."

(http://education.guardian.co.uk/higher/universityguide/story/0,9889,959140,00.html)

Eli ihan hyvä pohja näyttää olevan tällä Guardianinkin listalla.

Sanotaan nyt vielä, että omasta mielestäni yliopistojen rankaaminen on kaiken kaikkiaan suht. typerää hommaa. Tosin hyvänä puolena on se, että mm. Oxfordin ja Cambridgen myyttinen "taso" tulee varsin suhteelliseksi, kun kerran joissakin oppiaineissa uudetkin yliopistot kiilavat niiden edelle.

... kirjoitti:

Tuo times'n lista niputtaa ilmeisesti kaikki oppiaineet yhteen ja antaa vain lopputuloksen.

Kai tuo Guardianin listakin pohjaa aivan samoihin lähteisiin, mutta ovat vain olleet viitseliäämpiä ja laatineet listan, jossa voi katsoa sijoituksia oppiaineittain.

"We have compiled the listings from official information published on universities and higher education colleges. This data includes teaching assessment scores from visits by Quality Assurance Agency (QAA) inspectors to departments during the last 10 years. Other scores are derived from figures published or provided by the Higher Education Statistics Agency (Hesa) and by higher education funding councils in the UK."

(http://education.guardian.co.uk/higher/universityguide/story/0,9889,959140,00.html)

Eli ihan hyvä pohja näyttää olevan tällä Guardianinkin listalla.

Sanotaan nyt vielä, että omasta mielestäni yliopistojen rankaaminen on kaiken kaikkiaan suht. typerää hommaa. Tosin hyvänä puolena on se, että mm. Oxfordin ja Cambridgen myyttinen "taso" tulee varsin suhteelliseksi, kun kerran joissakin oppiaineissa uudetkin yliopistot kiilavat niiden edelle.

Lue lisää

Käy the timesin sivuilla ja valitse sieltä good university guide. Sitten klikkaat 'table in full' tai jotain sinnepäin.
Tadaa... listattu kaikki aineet erikseen ja nopean vertailun jälkeen osin TÄYSIN eri järjestyksessä kuin Guardianissa.

Typerää joo, paitsi ehkä tutkimuksen tason osalta.

MA ja FM kirjoitti:

Ainakin jos Suomessa aikoo sellaisiin toihin, joita tehdaan "virkana" eli ope, laakari, juristi jne kannattaa tehda se tutkinto niin etta se toisaan kelpaa Suomessa. Luulen etta brittilainen lopputyo ei mene jokapaikassa lapi "graduna" ja sivuaineet pitaa olla kohdallaan.

Joissain yliopistoissa voi BA:n jalkeen tehda PhD suoraan. Monelle taso tiukka nouseminen BAn jalkeen ollut ollut yllatys.

Lue lisää

olen lähdössä opiskelemaan lakia englantiin, ja usein on niin, että omista valinnoista riippuu hyvin paljon, miten niitä tunnustetaan missäkin, koska lakitieteen opinnoissa saa erittäin vapaasti valita, mihin asianhaaroihin haluaa erikoistua. Yleensä yksityiselle sektorille pääsee kyllä töihin jos haluaa suomeen palata, mutta jos haluaa valtion virkoihin esim. tuomariksi(tai juristiksi), niin on vähintään suoritettava vissiin Helsingin yliopiston tekemä koe, joka katsoo, olisiko pätevä ko. virkaan. voi olla että joutuu suomeen palatessaan vielä pariksi vuodeksi koulun penkille tenttaamaan näitä meidän omia lakeja.
Monet muut alat helpommin tunnustettavissa, paha tämä laki, kun on eri lait eri maissa.. =)

Toinen kirjoitti:

Käy the timesin sivuilla ja valitse sieltä good university guide. Sitten klikkaat 'table in full' tai jotain sinnepäin.
Tadaa... listattu kaikki aineet erikseen ja nopean vertailun jälkeen osin TÄYSIN eri järjestyksessä kuin Guardianissa.

Typerää joo, paitsi ehkä tutkimuksen tason osalta.

Lue lisää

No niin, tuo vaan sitten todistaa kait sitä, että lähde jota kulloinkin sattuu tarkastelemaan vaikuttaakin sitten siihen millaisia mielikuvia tarkastelun alaisesta kohteesta syntyy.

Uudessa 2003 listassa (kaikki yliopiston oppiaineet ympätty yhteen) tuo kyseinen Southampton näyttää olevan sijalla 94. Eli aika tavalla heittelevät nuo sijoitukset minusta, jos se on kerran aiemmin ollut jossakin sijalla 113 tai jotain.

Jotta noista listoista saisi siis jonkinlaisen selkeän kokonaiskuvan, pitäisi niitää kai tarkastella suht. pitkältä aikaväliltä ja tosiaan mieluiten itseään kiinnostavan oppiaineen/laitoksen/tiedekunnan eikä siis välttämättä koko yliopiston/korkeakoulun sijoituksen mukaan.

Sanotaan nyt vielä omalta kohdalta, että mikäli lähtisin esim. jatko-opintoja tekemään Brittiläiseen yliopistoon, niin tod. näk. en valitsisi (enkä toki välttämättä edes pääsisi) jotain Oxfordia tai Cambridgea, vaan esim. ennemmin jonkin "keskivanhan" yliopiston. Tämä pääosin siksi, että oman kiinnostukseni kohteena oleva ns. cultural studies -oppiaine ei taida juuri esim. Oxbridgessa olla hirvittävän suuressa huudossa. Ko. oppiaineen juuret ovat itse asiassa Open Universityssa ja toisaalta Birgminhamin yliopistossa (josta aineen laitos ymmärtääkseni ikävä kyllä lakkautettiin viime vuonna).

Mutta kaikki tämä sepustukseni siis vain esimerkkinä siitä, että pelkkiä ranking-listoja lukemalla ei välttämättä itseään kiinnostavan oppiaineen taustahistoria ja toisaalta sijoittuminen esim. nyt Brittiläiseen korkeakoulukenttään selviä.

... kirjoitti:

Sinun kannattaisi lukea noita listojasi hieman tarkemmin ja kriittisemmin (jos satut opiskelemaan yliopistossa tai olet käynyt lukion, niin sinun pitäisi normaali järjellä varustettuna omata myös ainakin jonkin verran kriittistä asennetta). Vaasan yo:n vaihtopaikat Southamptonissa ovat nimenomaan Business School:ssa, joka siis omalta osaltaan sijoittuu tuolla Guardianin listalla sijalle 73/113.

http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4664197,00.html?start=0

Ei siis paras, mutta huomattavasti paremmin kuin mitä sinä annat ymmärtää tuon Times'n artikkelin pohjalta. Taakse jää mm. sellaisia suht. vanhoja yliopistoja kuin Sheffield, U of Edinburgh (400 v.vanha), U of Aberdeen Walesissa (eräs vanhimmista yo:sta Britanniassa) ja King's College (U of London).

Ja toisaalta listalla on ykkösenä Surrey U (sekin entinen poly) kakkosena City U jne., eikä suinkaan Oxford, Cambridge, LSE tai Imperial College. Ovat nämä 10-kärjessä, mutta siis vain LSE on viiden joukossa. Ja LSE:ssä on sentään eräs usein maailman parhaaksi väitetty Business School.

Ja edelleen, mikäli opiskelijat kokevat vaihtopaikan huonoksi, niin ei sinne sitten viime kädessä pidemmän päälle lähde porukkaa. Tällöin suhteet vaihtopaikkaan tod. näk. lopetaan ja tilalle yritetään löytää joku toinen. Itse asiassa juuri Britteihin porukka edes harvemmin lähtee kovin tosissaan opiskelemaan, vaan useimmin on ajatuksena ennemminkin parantaa englannin taitoa.

Lue lisää

Sekin miten yksittäinen opiskelija arvottaa vaihto-opiskelupaikkaansa riippuu varmasti monesta asiasta. Voisi äkkiseltään ajatella esim. niin, että opintojensa alkuvaiheessa vaihtoon lähtevän odotukset eivät välttämättä ole lähellekään niin kovat kuin sellaisella, joka lähtee vasta esim. kolmantena tai neljäntenä opiskeluvuotenaan.

Toisaalta (kv-toiminnassa itse mukana olleena) tiedän sen, että mikäli on opinnoissa jo suht. pitkällä, saattaa vaihtopaikassa olla vaikea enää löytää riittävän "syvällisiä" kursseja. Esim. Briteissä sokrates-ohjelman kautta olevat vaihtopaikat eivät tietääkseni anna Suomalaisopiskelijoille mahdollisuutta suorittaa grad.tason opintoja vaan opinnot on valittava BA jne-tason kursseista. Sen sijaan ainakin mm. Jenkeissä ja Ranskassa vaihdossa olleet ovat suoritelleet MA/MBA/Msc jne. -tason kursseja.

... kirjoitti:

Britanniassa on melkoinen opettajapula ja kyllä sinne vaan halutessaan pääsee Suomalainen opettajaksi, myös englannin (eli äidinkielen) opettajaksi. Brittiläiseen yliopistoon taas voin hakeutua jatko-opiskelijaksi ja toimia opintojen ohessa esim. assistenttina tai tuntiopettajana tms. Tämä toki riippuen kulloisenkin laitoksen toimintatavoista.

quote:"ovat niin hemmetin laiskoja että kestää 7 vuotta. kaveri on myös laiska. luki kolmessa. kävi samalla töissä. ei ollut vaan yhtä tyhmä kuin muut humanistit ja puhui läpi luvat tenttiä suurimman osan kursseistaan (kun niille ei päässyt mukaan, eka v pääsi kuulemma 20ov yht. kursseille, siinä sitten hissunkissun..)"

Tuo 7.v on lähinnä isoissa kaupungeissa sijaitsevien yliopistojen ongelma, koska opiskelijat joutuvat käymään töissä tullakseen toimeen. Varsinainen opiskelu vie päätoimisesti 5.5-6 vuotta, riippuen mm. sivuaineiden määrästä.

Toisaalta tuo tenttiminen riippuu paljolti oppiaineesta. Usein juuri kieliaineissa on paljon pienryhmä- ja lähiopetusta, jota ei voi tenttimällä suorittaa/korvata. Toisaalta kieliainessa useat kurssit suoritetaan laatimalla esseitä/tutkielmia. Tämä siksi, että opiskelijat oppivat kirjoittamaan akateemista tekstiä vieralla kielellä ja toisaalta etsimään ja lukemaan (kriittisestki) lähdekirjallisuutta. Tosin ei noita esseitä/tutkielmia suosita vain kieliainessa, vaan kyllä kirjoittamistaito on eräs humanistisen koulutuksen perusasioita, joten monet oppiaineet suosivat tenttien sijaan essee-suorituksia.

Joissakin aineissa taas tenttiminen on jopa se pääsuoritustapa. Esim. itselläni on ollut sivuaineena kirjallisuus Tampereen yliopistossa, ja siellä suuri osa kursseista suoritetaan/on mahdollista suorittaa kirjatentteinä.

Quote:"= sen sijaan että istuttaisiin koko viikko illat pubissa ja juotaisiin päivät kotiviiniä, pitäisikin IIIIIIIIIIIIIK lukea edes yhtenä iltana viikossa ? tehokkuus on uhkakuva ja ammattikoulumaista ? ei siellä kuule ammattikouluissakaan mitään tehokkuutta ole. laiskoja nekin on mutta vähempisanaisesti sitä ilmaisevat, eivät kerro tekosyitä laiskuudelleen."

No tämä on sinun stereotypiasi humanistiopiskelijasta. Itse luen jatkuvasti. Sitä en ymmärrä mistä sinä tuon ammattikoulun vedit keskusteluun mukaan, mitä yrität sanoa?

"montakos vuotta sulla on mennyt ?"
No itse olen viidennen vuoden opiskelija ja aloitannut gradun teon. Valmistunen n. vuoden-puolentoista päästä, joten itselläni maisterin tutkinnon suorittamiseen on mennyt tuo about 5.5 v. Omalla kohdallani tutkinto pitää sitten sisällään melkoisesti myös eri sivuaineita, joten mikäli olisin suorittanut vain pelkän putkitutkinnon, saattaisin jo olla valmis tai ainakin valmistuisin tämän vuoden aikana.

Lue lisää

Kaikkien ei ihan jatkuvasti tarvi lukea. Asiat kun joku saattaa ymmärtää jo vähemmästä.

Kotimaiset yliopistot ovat tunnettuja myös harvalukuisten ulkomaisten joukoissa siitä että opiskelu on lähinnä ulkolukua. Pienryhmät ja muualla ryhmätöinä tehtävät kotitehtävät ovat harvalukuisia. Tietynlaista nöyryyttähän niissä muualla oppivat, kukaan ei luule olevansa paras kaikista eikä toisaalta oleta syrjäisessä ja tuntemattomassa pikkuyliopistossa olevansa maailman johtavassa opinahjossa.

http://jobsearch.monster.co.uk/getjob.asp?JobID=19342583&AVSDM=2003-10-02 07:13:00&Logo=1&col=dltci&cy=UK&brd=1,1&lid=&fn=&q=teacher elementary

keyword: _qualified_ ELI: SUOMEEN ei pääse BRITTItutkinnolla mutta BRITTEIHIN kyllä suomalaisella vaikka sitten englantia opettamaan ? No, kunhan se opetus tapahtuu lähimmässä pubissa.

Tuo qualified tarkoittaa että ensiksi joudut käymään vuoden teachers training siellä jonne ottavat sisään ne jotka ovat riittävän kielitaitoisia.

Tottakai voit mennä jatko-opiskelijaksi ihan mihin vain kunhan pääset sinne sisään.

Ymmärtäminen voi olla vaikeata joskus.

elli kirjoitti:

olen lähdössä opiskelemaan lakia englantiin, ja usein on niin, että omista valinnoista riippuu hyvin paljon, miten niitä tunnustetaan missäkin, koska lakitieteen opinnoissa saa erittäin vapaasti valita, mihin asianhaaroihin haluaa erikoistua. Yleensä yksityiselle sektorille pääsee kyllä töihin jos haluaa suomeen palata, mutta jos haluaa valtion virkoihin esim. tuomariksi(tai juristiksi), niin on vähintään suoritettava vissiin Helsingin yliopiston tekemä koe, joka katsoo, olisiko pätevä ko. virkaan. voi olla että joutuu suomeen palatessaan vielä pariksi vuodeksi koulun penkille tenttaamaan näitä meidän omia lakeja.
Monet muut alat helpommin tunnustettavissa, paha tämä laki, kun on eri lait eri maissa.. =)

Lue lisää

Tarvii sitten sen jatkotutkinnon jotta saa alan töitä englannissa. Toisaalta siellä monet firmat ottaa perustutkinnon tehneitäkin suuret määrät enemmän kauppapuolen hommiin, mutta tällöin olisi yhtä hyvin voinut lukea jotain "helpompaa" ainetta. Jos sujuu hyvin eikä ole alan paremmasta päästä se koulu, sitä voi vaihtaa eli mennä transfer studentina toiseen.

Siellä valmistuu kohtuullisen paljon lakimiehiä (kuten monessa muussakin maassa, lakitiede, kauppatieteet jne. ovat halpoja opettaa joten monessa maassa eivät näe syytä rajoittaa oppimaan halukkaiden määrää kovin paljoa - suomessa niin tekevät, mikä kilpailun vähenemisen takia huonontaa valmistujien tasoa)
Yrityspuolelle ilman muuta kannattaa mennä.
Kotimaahan ei kannata palata. Ennemmin johonkin isoon firmaan duuniin, niissä ei ole väliksi sillä mistä on lähtöisin. Suomalaisuus ei ole etu muttei haittakaan.

... kirjoitti:

Sinun kannattaisi lukea noita listojasi hieman tarkemmin ja kriittisemmin (jos satut opiskelemaan yliopistossa tai olet käynyt lukion, niin sinun pitäisi normaali järjellä varustettuna omata myös ainakin jonkin verran kriittistä asennetta). Vaasan yo:n vaihtopaikat Southamptonissa ovat nimenomaan Business School:ssa, joka siis omalta osaltaan sijoittuu tuolla Guardianin listalla sijalle 73/113.

http://education.guardian.co.uk/higher/unitable/0,,-4664197,00.html?start=0

Ei siis paras, mutta huomattavasti paremmin kuin mitä sinä annat ymmärtää tuon Times'n artikkelin pohjalta. Taakse jää mm. sellaisia suht. vanhoja yliopistoja kuin Sheffield, U of Edinburgh (400 v.vanha), U of Aberdeen Walesissa (eräs vanhimmista yo:sta Britanniassa) ja King's College (U of London).

Ja toisaalta listalla on ykkösenä Surrey U (sekin entinen poly) kakkosena City U jne., eikä suinkaan Oxford, Cambridge, LSE tai Imperial College. Ovat nämä 10-kärjessä, mutta siis vain LSE on viiden joukossa. Ja LSE:ssä on sentään eräs usein maailman parhaaksi väitetty Business School.

Ja edelleen, mikäli opiskelijat kokevat vaihtopaikan huonoksi, niin ei sinne sitten viime kädessä pidemmän päälle lähde porukkaa. Tällöin suhteet vaihtopaikkaan tod. näk. lopetaan ja tilalle yritetään löytää joku toinen. Itse asiassa juuri Britteihin porukka edes harvemmin lähtee kovin tosissaan opiskelemaan, vaan useimmin on ajatuksena ennemminkin parantaa englannin taitoa.

Lue lisää

Toivottavasti et ole tosissasi.

Ohimennen sanottuna, mitenkään tähän liittymättä, mulla oli aikoinaan paikka myös siinä Southamptonin yliopiston eli ei ammattikoulun vai mikä tuossa listalla oli, business studies - ohjelmassa. En mennyt sinne vaan valitsin paremman. Ehkä olisi kannattanut mennä, sehän on siellä rannikolla oleva kaupunki, varmaan leppoisampaa väkeä asuu siellä. Tiedä sitten. Missään vaihdoissa en ole käynyt. Sellainen vain katkaisee opiskelun turhaan.

Toinen kirjoitti:

Aberdeen ei sijaitse Walesissä.

Voi arvata millainen se gradukin on, ei varmasti pysyisi tuolilla istumassa kun sitä lukisi.

Toinen kirjoitti:

Huoh. Olen onnellinen puolestasi, mutta
Vaasan yliopiston ekonomien arvostus laski silmissäni.

Huom. The Timesin taulukko on toteutettu samoin kuin UCASin. Näyttää olevan suuria eroja The Guardianin kanssa.

Lue lisää

Ihan pelkillä alle keskitason todistuksilla lukiosta, riittivät lähtöpisteet eikä tarvinnut enää saada yhtään pistettä pääsykokeesta. Paikkana Vaasa on vähän syrjässä joten sinne ei moni tahdo lähteä. Ehkä nykyään sinnekin pitää lukea. Freemoverina pääsee ihan minne huvittaa ja kuka vain. Siinä on se vitsi että heidät usein myös arvostellaan leppein asteikoin koska heitä ei oteta yliopiston varsinaisiksi opiskelijoiksi. Muutenhan britit ottaa arvostelun tosissaan. Anonyymit vastauspaperit, jottei pärstä vaikuttaisi jne.

Toinen kirjoitti:

Käy the timesin sivuilla ja valitse sieltä good university guide. Sitten klikkaat 'table in full' tai jotain sinnepäin.
Tadaa... listattu kaikki aineet erikseen ja nopean vertailun jälkeen osin TÄYSIN eri järjestyksessä kuin Guardianissa.

Typerää joo, paitsi ehkä tutkimuksen tason osalta.

Lue lisää

Pienet nyanssit sanoissa ja painotuksissa voivat olla hankalia ymmärtää jos kieltä lukee täällä, jossa sitä ei puhuta. Mitä ihmeen järkeä on lukea täällä ulkomaisia kieliä, sitä en ymmärrä, mutten viitsi vastata suoraan arvoisalle englannin opiskelijalle jottei se suutu.

... kirjoitti:

Oletkos koskaan kuullut ns. PISA-tutkimuksesta? Sen mukaan Suomalainen peruskoulutus on maailman parasta. Samaan hengenvetoon uskallan väittää, että ei Suomalainen korkeakoulutus (koko korkeakoululaitoksen, myös siis amk:t mukaan lukien) ole kaukana maailman kärjestä.

Suomalainen korkeakoulutus eroaa monista anglosaksistyyppistä järjestelmää noudattavista maista siinä, ettei opiskelu ole niin putkimaista.

Kun esim. Briteissä perustutkinnot (siis BA/Bsc) ovat usein varsin rajattuja ja siis todella putkitutkintoja (3 tai max. 4 vuotta ja ulos), saa Suomalaisessa korkeakoulussa (paitsi amk:ssa) opiskelija pääsääntöisesti itse varsin vapaasti valita tutkintonsa sisällön (sivuaineet, vapaavalintaiset ja osan pääaineen opinnoistakin) ja suorittamisnopeuden. Tämä voi muuttua, kun Suomessakin siirrytään entistä selkeämmin ns. kaksiportaiseen tutkintojärjestelmään.

Lue lisää

Ehkä ei ole kovin älykästä uskoa kaikkea minkä lukee sanomalehdestä. Uskallat väittää muttei sua kukaan usko joten ei sillä niin ole väliksi mitä sanot.

... kirjoitti:

Ensinnäkin, mistä päättelet että olen nainen?

Kuten sinäkin omalla viestilläsi (sekä sen sisällössä että kieliasussa) osoitat, äidinkielen osaamisessakin on eri tasoja.

Lue lisää

NEITI !!!!!!!

vastaaja kirjoitti:

Kaikkien ei ihan jatkuvasti tarvi lukea. Asiat kun joku saattaa ymmärtää jo vähemmästä.

Kotimaiset yliopistot ovat tunnettuja myös harvalukuisten ulkomaisten joukoissa siitä että opiskelu on lähinnä ulkolukua. Pienryhmät ja muualla ryhmätöinä tehtävät kotitehtävät ovat harvalukuisia. Tietynlaista nöyryyttähän niissä muualla oppivat, kukaan ei luule olevansa paras kaikista eikä toisaalta oleta syrjäisessä ja tuntemattomassa pikkuyliopistossa olevansa maailman johtavassa opinahjossa.

http://jobsearch.monster.co.uk/getjob.asp?JobID=19342583&AVSDM=2003-10-02 07:13:00&Logo=1&col=dltci&cy=UK&brd=1,1&lid=&fn=&q=teacher elementary

keyword: _qualified_ ELI: SUOMEEN ei pääse BRITTItutkinnolla mutta BRITTEIHIN kyllä suomalaisella vaikka sitten englantia opettamaan ? No, kunhan se opetus tapahtuu lähimmässä pubissa.

Tuo qualified tarkoittaa että ensiksi joudut käymään vuoden teachers training siellä jonne ottavat sisään ne jotka ovat riittävän kielitaitoisia.

Tottakai voit mennä jatko-opiskelijaksi ihan mihin vain kunhan pääset sinne sisään.

Ymmärtäminen voi olla vaikeata joskus.

Lue lisää

Sulla tuntuu tuota asennetta noiden minulle kirjoittamiesi viestien perusteella riitävän, huh!

"Kaikkien ei ihan jatkuvasti tarvi lukea. Asiat kun joku saattaa ymmärtää jo vähemmästä."

Voit tietysti ymmärtää kirjoitukseni näinkin. Tarkoitin kyllä lähinnä sitä, että luen, en vain tenttikirjoja vaan muutenkin, koska itseäni sattuu lukeminen kiinnostamaan.

Eikä minulla ole mitään järjettömän suuria luuloja itsestäni tai sen ihmeemmin Vaasan yliopistosta tai piskuisesta englannin laitoksestammekaan: olen ollut kuitenkin pääosin tyytyväinen. Olen lisäksi opiskellut sivuaineita myös muissa Suomen yliopistoissa, esim. Treella ja Hesassa, ja toisaalta ollut itse vaihdossa siis Briteissä ja lisäksi toiminut yliopiston kv-asioiden parissa aikanani, joten väitän että kompetenssia ja näkökulmaa korkeakouluasioihin kyllä löytyy. Erot Suomalaisten yliopistojen välillä ovat omissa kokemuksissani olleet olemattomat

Mainitaan nyt Vaasasta, vaikka en juuri noista kauppatieteilijöistä itse niin piittaakaan, esim. tällaista:

"Vaasan yliopiston johtamisen laitokselle väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija, Edupolin johtaja, KTM Lauri Tuomi palkittiin 48th International Council for Small Business -konferenssissa kahteen otteeseen. 15.-18.6.2003 järjestetyssä konferenssissa Tuomen tutkimuspaperi palkittiin koko konferenssin parhaana tutkimuspaperina, jossa yhdistyy parhaiten teoria ja käytäntö. Toinen palkinto liittyi konferenssin teemaan "Koulutus, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen pk-yrityksissä", jonka alueella Tuomen tutkimuspaperi palkittiin parhaana.

KTM Lauri Tuomen tutkimusaiheena on "Pk-yrityksen avainhenkilöiden kehittäminen". Tutkimuksessa kehitetään resurssiteorian pohjalta avainhenkilökäsitettä ja luodaan menetelmä avainhenkilöiden tunnistamiseen yrityksen koko henkilöstöresurssista. Tutkimuskohteeksi on valittu pk-sektori erityisesti siksi, että pk-yrityksillä yleensä ei ole henkilöstön kehittämisestä vastaavaa yksikköä tai henkilöä, vaan juuri avainhenkilöt tekevät myös henkilöstön kehittämiseen liittyvät päätökset. Juuri tästä syystä pk-yritysten avainhenkilöiden ottaminen tutkimuskohteeksi on mielekästä - varsinkin kun pelkästään Euroopan Unionin alueella pk-sektori työllistää noin 122 miljoonaa henkilöä, joiden kehittämistä koskeviin päätöksiin juuri avainhenkilöt vaikuttavat.

Tutkimuksen tavoite on diskurssianalyysin avulla kartoittaa avainhenkilöiden itsensä näkemykset kehittämisen esteistä ja edistävistä tekijöistä. Kansainvälisestikin katsoen henkilöstöresurssien kehittämisen tutkimusta on tehty vielä vähän nimenomaan pk-yritysten ja yksilötason näkökulmasta. Lisäksi yritysten tärkeimmän henkilöresurssin - avainhenkilöiden - käsite on täsmentymätön. Näihin tarpeisiin tutkimus pyrkii vastaamaan. Diskurssianalyysi tutkimusmenetelmänä pk-sektorin henkilöstöresurssin kehittämiseen kohdistuvana menetelmänä on myös tällä tieteenalalla uutta.

ICSB (International Council for Small Business) on johtava maailmanlaajuinen yrittäjyyden ja pk-sektorin kehittämiseen vuonna 1955 perustettu verkosto-organisaatio (lisätietoja: http://www.icsb.org ja http://www.icsb2003.org)."


ja vielä toinenkin:

"Vaasan yliopiston viikkotiedote 17.9.2003:



Arvostettu kansainvälinen väitöskirjapalkinto Suomeen Kauppatieteiden tohtori Vesa Puhakka (34 v.) on voittanut yrittäjyystutkimuksen arvostetun kansaivälisen palkinnon parhaasta vuonna 2002 valmistuneesta yrittäjyyden alan väitöskirjasta maailmassa.

Palkinnon myönsivät kansainvälinen liiketaloustieteiden tiedeakatemia (the Academy of Management) sekä yhdysvaltalainen National Foundation for Independent Businesses (NFIB). Kansainvälinen liiketaloustieteiden tiedeakatemia on alansa johtava organisaatio maailmassa. Palkinto luovutettiin Academy of Managementin vuositapaamisessa Seattlessa elokuussa 2003.

Vesa Puhakan saama palkinto on korkein kansainvälinen tunnustus, jonka liiketaloustieteissä väitöskirjasta voi saada. Aikaisemmin suomalaisista vastaavan palkinnon on saanut vain Helena Yli-Renko Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000. Valinnan kriteereissä korostuivat ehdoton tieteellinen taso sekä tulosten käytännön hyödynnettävyys.

Vesa Puhakan väitöskirja käsitteli uuden liiketoiminnan luomista ja liiketoimintamahdollisuuksien etsimisen malleja. Väitöskirjan tulokset ovat ainutlaatuisia ja luovat uutta uraauurtavaa tietämystä liiketoimintamahdollisuuksien luomisen prosesseista.

Vesa Puhakka teki väitöskirjansa Vaasan yliopiston johtamisen laitoksella. Väitöskirja sai rahoitusta muun muassa Suomen valtakunnallisesta johtamisen ja organisaatioiden -alan tutkijakoulusta (GRAMIS), Liikesivistysrahastosta, Gustaf Swanljungin rahastosta, Alfred Kordelinin säätiöstä ja Ida Montinin säätiöstä. Väitöskirjan ohjasi professori Jukka Vesalainen Vaasan yliopistosta.

Vesa Puhakka työskentelee tällä hetkellä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella ohjelmistoliiketoiminnan johtamisen ja ohjelmistoyrittäjyyden professorina."

Että näin sitä vaan pienestäkin voi pinnistää. :)

vastaaja kirjoitti:

Pienet nyanssit sanoissa ja painotuksissa voivat olla hankalia ymmärtää jos kieltä lukee täällä, jossa sitä ei puhuta. Mitä ihmeen järkeä on lukea täällä ulkomaisia kieliä, sitä en ymmärrä, mutten viitsi vastata suoraan arvoisalle englannin opiskelijalle jottei se suutu.

Lue lisää

"jos kieltä lukee täällä, jossa sitä ei puhuta."

Siis viittaat tällä nyt Suomeen, eikö? No niinhän se vaan on, että kielten laitoksilta löytyy kyllä ihan natiiveja, ja yleensä kielten laitoksilla käytetty kieli opiskelijoiden ja opettajien välillä on sitten juuri ko. vieras kieli, vaikkapa nyt sitten englanti. Eli kyllä sitä kieltä käytetään päivittäin ja kyllä niitä eri "nyanssejakin" siis tulee näin ollen vastaan.

Toisaalta esim. englannin opinnot ovat pitkälti esim. omalla laitoksellani juuri saman tyyppisiä kuin jollakin englannin laitoksella Briteissä: kielitiedettä, käännöstiedettä, kääntämistä, kirjallisuutta, kirjallisuustiedettä, kulttuurihistoriaa ja kulttuurin tutkimusta, semiotiikkaa jne. Sellainen lukiomainen kielenopiskelu tulee enää yliopistotason kielen opinnoissa harvemmin vastaan, paitsi ehkä käännösharjoituksissa (joita voisi olla muuten hankalahko opiskella ulkomaisessa yliopistossa) tai jossakin perusopintojen fonetiikan opinnoissa tms.

vastaaja kirjoitti:

Ehkä ei ole kovin älykästä uskoa kaikkea minkä lukee sanomalehdestä. Uskallat väittää muttei sua kukaan usko joten ei sillä niin ole väliksi mitä sanot.

No miksikäs meidän sitten pitäisi uskoa jotain UCASIN tai QAA:n tutkimuksia ja Timesin/Guardianin niistä tekemiä listoja?

Niin, minusta ei pidäkään koska ne eivät kerro yhtään mitään esim. jonkin tietyn oppialan historiasta ja taustoista Brittiläisessä korkeakoulujärjestelmässä.

... kirjoitti:

No miksikäs meidän sitten pitäisi uskoa jotain UCASIN tai QAA:n tutkimuksia ja Timesin/Guardianin niistä tekemiä listoja?

Niin, minusta ei pidäkään koska ne eivät kerro yhtään mitään esim. jonkin tietyn oppialan historiasta ja taustoista Brittiläisessä korkeakoulujärjestelmässä.

Lue lisää

!!!

... kirjoitti:

"jos kieltä lukee täällä, jossa sitä ei puhuta."

Siis viittaat tällä nyt Suomeen, eikö? No niinhän se vaan on, että kielten laitoksilta löytyy kyllä ihan natiiveja, ja yleensä kielten laitoksilla käytetty kieli opiskelijoiden ja opettajien välillä on sitten juuri ko. vieras kieli, vaikkapa nyt sitten englanti. Eli kyllä sitä kieltä käytetään päivittäin ja kyllä niitä eri "nyanssejakin" siis tulee näin ollen vastaan.

Toisaalta esim. englannin opinnot ovat pitkälti esim. omalla laitoksellani juuri saman tyyppisiä kuin jollakin englannin laitoksella Briteissä: kielitiedettä, käännöstiedettä, kääntämistä, kirjallisuutta, kirjallisuustiedettä, kulttuurihistoriaa ja kulttuurin tutkimusta, semiotiikkaa jne. Sellainen lukiomainen kielenopiskelu tulee enää yliopistotason kielen opinnoissa harvemmin vastaan, paitsi ehkä käännösharjoituksissa (joita voisi olla muuten hankalahko opiskella ulkomaisessa yliopistossa) tai jossakin perusopintojen fonetiikan opinnoissa tms.

Lue lisää

yleensä kielten laitoksilla käytetty kieli opiskelijoiden ja opettajien välillä on sitten juuri ko. vieras kieli, vaikkapa nyt sitten englanti

... kirjoitti:

Sulla tuntuu tuota asennetta noiden minulle kirjoittamiesi viestien perusteella riitävän, huh!

"Kaikkien ei ihan jatkuvasti tarvi lukea. Asiat kun joku saattaa ymmärtää jo vähemmästä."

Voit tietysti ymmärtää kirjoitukseni näinkin. Tarkoitin kyllä lähinnä sitä, että luen, en vain tenttikirjoja vaan muutenkin, koska itseäni sattuu lukeminen kiinnostamaan.

Eikä minulla ole mitään järjettömän suuria luuloja itsestäni tai sen ihmeemmin Vaasan yliopistosta tai piskuisesta englannin laitoksestammekaan: olen ollut kuitenkin pääosin tyytyväinen. Olen lisäksi opiskellut sivuaineita myös muissa Suomen yliopistoissa, esim. Treella ja Hesassa, ja toisaalta ollut itse vaihdossa siis Briteissä ja lisäksi toiminut yliopiston kv-asioiden parissa aikanani, joten väitän että kompetenssia ja näkökulmaa korkeakouluasioihin kyllä löytyy. Erot Suomalaisten yliopistojen välillä ovat omissa kokemuksissani olleet olemattomat

Mainitaan nyt Vaasasta, vaikka en juuri noista kauppatieteilijöistä itse niin piittaakaan, esim. tällaista:

"Vaasan yliopiston johtamisen laitokselle väitöskirjaansa viimeistelevä tutkija, Edupolin johtaja, KTM Lauri Tuomi palkittiin 48th International Council for Small Business -konferenssissa kahteen otteeseen. 15.-18.6.2003 järjestetyssä konferenssissa Tuomen tutkimuspaperi palkittiin koko konferenssin parhaana tutkimuspaperina, jossa yhdistyy parhaiten teoria ja käytäntö. Toinen palkinto liittyi konferenssin teemaan "Koulutus, johtaminen ja henkilöstön kehittäminen pk-yrityksissä", jonka alueella Tuomen tutkimuspaperi palkittiin parhaana.

KTM Lauri Tuomen tutkimusaiheena on "Pk-yrityksen avainhenkilöiden kehittäminen". Tutkimuksessa kehitetään resurssiteorian pohjalta avainhenkilökäsitettä ja luodaan menetelmä avainhenkilöiden tunnistamiseen yrityksen koko henkilöstöresurssista. Tutkimuskohteeksi on valittu pk-sektori erityisesti siksi, että pk-yrityksillä yleensä ei ole henkilöstön kehittämisestä vastaavaa yksikköä tai henkilöä, vaan juuri avainhenkilöt tekevät myös henkilöstön kehittämiseen liittyvät päätökset. Juuri tästä syystä pk-yritysten avainhenkilöiden ottaminen tutkimuskohteeksi on mielekästä - varsinkin kun pelkästään Euroopan Unionin alueella pk-sektori työllistää noin 122 miljoonaa henkilöä, joiden kehittämistä koskeviin päätöksiin juuri avainhenkilöt vaikuttavat.

Tutkimuksen tavoite on diskurssianalyysin avulla kartoittaa avainhenkilöiden itsensä näkemykset kehittämisen esteistä ja edistävistä tekijöistä. Kansainvälisestikin katsoen henkilöstöresurssien kehittämisen tutkimusta on tehty vielä vähän nimenomaan pk-yritysten ja yksilötason näkökulmasta. Lisäksi yritysten tärkeimmän henkilöresurssin - avainhenkilöiden - käsite on täsmentymätön. Näihin tarpeisiin tutkimus pyrkii vastaamaan. Diskurssianalyysi tutkimusmenetelmänä pk-sektorin henkilöstöresurssin kehittämiseen kohdistuvana menetelmänä on myös tällä tieteenalalla uutta.

ICSB (International Council for Small Business) on johtava maailmanlaajuinen yrittäjyyden ja pk-sektorin kehittämiseen vuonna 1955 perustettu verkosto-organisaatio (lisätietoja: http://www.icsb.org ja http://www.icsb2003.org)."


ja vielä toinenkin:

"Vaasan yliopiston viikkotiedote 17.9.2003:



Arvostettu kansainvälinen väitöskirjapalkinto Suomeen Kauppatieteiden tohtori Vesa Puhakka (34 v.) on voittanut yrittäjyystutkimuksen arvostetun kansaivälisen palkinnon parhaasta vuonna 2002 valmistuneesta yrittäjyyden alan väitöskirjasta maailmassa.

Palkinnon myönsivät kansainvälinen liiketaloustieteiden tiedeakatemia (the Academy of Management) sekä yhdysvaltalainen National Foundation for Independent Businesses (NFIB). Kansainvälinen liiketaloustieteiden tiedeakatemia on alansa johtava organisaatio maailmassa. Palkinto luovutettiin Academy of Managementin vuositapaamisessa Seattlessa elokuussa 2003.

Vesa Puhakan saama palkinto on korkein kansainvälinen tunnustus, jonka liiketaloustieteissä väitöskirjasta voi saada. Aikaisemmin suomalaisista vastaavan palkinnon on saanut vain Helena Yli-Renko Teknillisestä korkeakoulusta vuonna 2000. Valinnan kriteereissä korostuivat ehdoton tieteellinen taso sekä tulosten käytännön hyödynnettävyys.

Vesa Puhakan väitöskirja käsitteli uuden liiketoiminnan luomista ja liiketoimintamahdollisuuksien etsimisen malleja. Väitöskirjan tulokset ovat ainutlaatuisia ja luovat uutta uraauurtavaa tietämystä liiketoimintamahdollisuuksien luomisen prosesseista.

Vesa Puhakka teki väitöskirjansa Vaasan yliopiston johtamisen laitoksella. Väitöskirja sai rahoitusta muun muassa Suomen valtakunnallisesta johtamisen ja organisaatioiden -alan tutkijakoulusta (GRAMIS), Liikesivistysrahastosta, Gustaf Swanljungin rahastosta, Alfred Kordelinin säätiöstä ja Ida Montinin säätiöstä. Väitöskirjan ohjasi professori Jukka Vesalainen Vaasan yliopistosta.

Vesa Puhakka työskentelee tällä hetkellä Oulun yliopiston tietojenkäsittelytieteiden laitoksella ohjelmistoliiketoiminnan johtamisen ja ohjelmistoyrittäjyyden professorina."

Että näin sitä vaan pienestäkin voi pinnistää. :)

Lue lisää

OOOOUUUUJEEEEE !!! VAASASTA YLENI OULUUN !!!

... kirjoitti:

Korjataan, Skotlannissahan se.

Taisi mennä erehdyksesä ristiin University of Wales, Aberswythin kanssa.

Ei kyllä pitäisi mennä jos juuri saman kielen ja kulttuurin opiskelija on.
Itse kyllästyin vuoden päästä. Tosi tylsää.
Oli niin tylsiä opiskelukavereita enää jäljellä kun muut pojat olivat jo lopettaneet ennen minua ja lähteneet töihin paremmalla palkalla mitä olisi ammattiin valmistuttua saanut. Eikä kehumista ollut henkilökunnassakaan.

!!! kirjoitti:

OOOOUUUUJEEEEE !!! VAASASTA YLENI OULUUN !!!

Sulta jäi ilmeisesti TAJUAMATTA se pointti, että tuon Ouluun menneen tyypin VÄITÖSKIRJA PALKITTIIN MAAILMAN PARHAAN ALALLAAN v. 2002! Mutta ei enää enempää, mä häivyn tästä ketjusta. Kiitos silti "jutustelusta".

... kirjoitti:

Sulta jäi ilmeisesti TAJUAMATTA se pointti, että tuon Ouluun menneen tyypin VÄITÖSKIRJA PALKITTIIN MAAILMAN PARHAAN ALALLAAN v. 2002! Mutta ei enää enempää, mä häivyn tästä ketjusta. Kiitos silti "jutustelusta".

Lue lisää

tuo ridicule on brittien tapa. Kulttuuria tunteva olisi antanut takaisin.
Tosin heillä ei siihen aina ole syytä - tässä oli.

Eikai nyt sentään 10 credittiä ole sama kuin gradu? Brittilässähän opiskellaan vuodessa 120 credittiä.

Niin en siis kysynyt, vaan totesin. Ei ole.

Grr kirjoitti:

Eikai nyt sentään 10 credittiä ole sama kuin gradu? Brittilässähän opiskellaan vuodessa 120 credittiä.

Niin en siis kysynyt, vaan totesin. Ei ole.

Ja lakialan pieni määrä pojoja osoittaa enemmän kykyä kuin humanistisen alan koko tutkinto.

Jos oma kyvyttömyys noin ärsyttää, ei se muiden vika ole.

vastaaja kirjoitti:

Ja lakialan pieni määrä pojoja osoittaa enemmän kykyä kuin humanistisen alan koko tutkinto.

Jos oma kyvyttömyys noin ärsyttää, ei se muiden vika ole.

Tämä siis vain esimerkkinä. Sinulla on selvästikin jotain toisten maiden tutkintoja vastaan. Toisten maiden tutkinnot eivät siitä välitä mutta petät itseäsi noilla kuvitelmilla.

vastaaja kirjoitti:

Ja lakialan pieni määrä pojoja osoittaa enemmän kykyä kuin humanistisen alan koko tutkinto.

Jos oma kyvyttömyys noin ärsyttää, ei se muiden vika ole.

Se että olet sattunut joskus Suomessa tehdyn gradun "näkemään" ei vielä varmaankaan anna sinulle välineitä gradujen arvosteluun tai niiden vertailuun muiden maiden tutkielmien kanssa.

Ja muuten, ne Brittien creditit eivät vastaa Suomen ovareita. Ainakin ns. moduulirakenteeseen perustuvissa Brittitutkinoissahan tehdään n. 8-10 kurssia vuodessa eli kurssit olisivat näin about 3-6 ov:n suuruisia Suomessa. Ainakin humanistisissa aineissa kurssit ovat yleensä 1-3 ov:a, joten 160 ov:n maisterintutkinto pitää sisällään n. 70 kurssia (2*70=140 gradu 20 ov:a)! Jos tekee enemmän kuin 160 ov:n tutkinnon (kuten useat tekevät) niin kursseja voi olla huomattavasti enemmänkin.

... kirjoitti:

Se että olet sattunut joskus Suomessa tehdyn gradun "näkemään" ei vielä varmaankaan anna sinulle välineitä gradujen arvosteluun tai niiden vertailuun muiden maiden tutkielmien kanssa.

Ja muuten, ne Brittien creditit eivät vastaa Suomen ovareita. Ainakin ns. moduulirakenteeseen perustuvissa Brittitutkinoissahan tehdään n. 8-10 kurssia vuodessa eli kurssit olisivat näin about 3-6 ov:n suuruisia Suomessa. Ainakin humanistisissa aineissa kurssit ovat yleensä 1-3 ov:a, joten 160 ov:n maisterintutkinto pitää sisällään n. 70 kurssia (2*70=140 gradu 20 ov:a)! Jos tekee enemmän kuin 160 ov:n tutkinnon (kuten useat tekevät) niin kursseja voi olla huomattavasti enemmänkin.

Lue lisää

Kuitenkin niitä graduja on niin surkeatasoisia copy/paste viritelmiä etten viitsi niitä enää muutoin kommentoida.

Britit ovat paljon suuremman osan vuodessa koulun penkillä.

Suomessa humanisteilla syksyllä alkaa lokakuussa vihdoin koulu ja loppuu hyvissä ajoin ennen vappua, välissä kuukausi joululomaa.

Perjantaisin ei ole opetusta. Muu viikko - pari tuntia yhteensä. Mistä ne opintoviikot tulevat ?

Jos on noin vaikeaa tajuta eroavaisuuksia - no, ei sille mitään voi.

Yksi suomalainen credit on puolitoista ECTS creditiä, kaksi englantilaista usein yksi.

Eli jos englannissa luetaan 120 creditiä vuodessa tekee se 60 ECTS creditiä mikä vastaa 40 suomalaista "opintoviikkoa" eli käytännössä suomalainen joka opiskelee kuusi vuotta tekee 30 "opintoviikkoa" vuodessa. Eli 30x1.5=45 ECTS creditiä. Englantilainen tekee niitä 60 vuodessa koska ei nuku koko päivää.

http://europa.eu.int/comm/education/programmes/socrates/ects_en.html

... kirjoitti:

Se että olet sattunut joskus Suomessa tehdyn gradun "näkemään" ei vielä varmaankaan anna sinulle välineitä gradujen arvosteluun tai niiden vertailuun muiden maiden tutkielmien kanssa.

Ja muuten, ne Brittien creditit eivät vastaa Suomen ovareita. Ainakin ns. moduulirakenteeseen perustuvissa Brittitutkinoissahan tehdään n. 8-10 kurssia vuodessa eli kurssit olisivat näin about 3-6 ov:n suuruisia Suomessa. Ainakin humanistisissa aineissa kurssit ovat yleensä 1-3 ov:a, joten 160 ov:n maisterintutkinto pitää sisällään n. 70 kurssia (2*70=140 gradu 20 ov:a)! Jos tekee enemmän kuin 160 ov:n tutkinnon (kuten useat tekevät) niin kursseja voi olla huomattavasti enemmänkin.

Lue lisää

Minkä olet tehnyt, gradun - tai mitä tahansa muuta - millä on merkitystä

1) Saatko sillä töitä tai muuta arvonantoa
2) Jos jäät akateemiselle alalle, tunnustetaanko sitä muualla ja kuinka korkealla yliopisto jossa sen suoritit, rankataan
3) Kannattiko se - eli jos et sitä olisi tehnyt, olisiko vaihtoehto ollut parempi (eli yleneminen siinä välissä korkeammalle, rahan säästyminen avoautoon, matka jonnekin jne.)

Vasta sitten tulevat kaikenlaiset arvostelut ja muu höhlinki "sain parhaan arvosanan gradusta!" on täysin hyödytön toteamus jos kukaan ei tiedä missä yliopisto, jossa gradu tehtiin, sijaitsee.
Kunniamerkkikin on hyödytön jos sitä näin nyt sitten esimerkiksi kantaa partisaani suomessa asuessaan.

!!! kirjoitti:

Kuitenkin niitä graduja on niin surkeatasoisia copy/paste viritelmiä etten viitsi niitä enää muutoin kommentoida.

Britit ovat paljon suuremman osan vuodessa koulun penkillä.

Suomessa humanisteilla syksyllä alkaa lokakuussa vihdoin koulu ja loppuu hyvissä ajoin ennen vappua, välissä kuukausi joululomaa.

Perjantaisin ei ole opetusta. Muu viikko - pari tuntia yhteensä. Mistä ne opintoviikot tulevat ?

Jos on noin vaikeaa tajuta eroavaisuuksia - no, ei sille mitään voi.

Yksi suomalainen credit on puolitoista ECTS creditiä, kaksi englantilaista usein yksi.

Eli jos englannissa luetaan 120 creditiä vuodessa tekee se 60 ECTS creditiä mikä vastaa 40 suomalaista "opintoviikkoa" eli käytännössä suomalainen joka opiskelee kuusi vuotta tekee 30 "opintoviikkoa" vuodessa. Eli 30x1.5=45 ECTS creditiä. Englantilainen tekee niitä 60 vuodessa koska ei nuku koko päivää.

http://europa.eu.int/comm/education/programmes/socrates/ects_en.html

Lue lisää

"Kuitenkin niitä graduja on niin surkeatasoisia copy/paste viritelmiä etten viitsi niitä enää muutoin kommentoida."

Onhan näitä toki ja mahdollisesti ollut kautta koko yliopistolaitoksen historian ajan: ei tämä mitenkään yksin Suomea kosketa.

"Britit ovat paljon suuremman osan vuodessa koulun penkillä."

Niin, en minä ole väittänytkään etteivät ehkä olisi. Brittiläinen yo-systeemi, kuten olen jo sanonutkin, on huomattavasti koulumaisempi kuin Suomen yo-laitos. Onko tämä sitten hyvä vai ei, en osa sanoa mitään yleispätevää. Itse pidän yliopistossa annetusta vapaudesta, mutta toisaalta ymmärrän myös siitä tulevan vastuun.

"Perjantaisin ei ole opetusta. Muu viikko - pari tuntia yhteensä. Mistä ne opintoviikot tulevat ?"

Perjantaisin on joskus opetusta, mutta toisaalta perjantai on varattu tenttipäiväksi. Siis perjantaisin on usein tenttejä. Kurssit kestävät koko lukukauden/lukuvuoden ollen tosiaan sen pari-neljä tuntia/vko.

Opintoviikko koostuu (pääasiassa) esim. näistä "aineksista": luennoista, itseopiskelusta (esim. kirjallisuus/essee-työt), tentiin lukemisesta ja tentistä, harjoitustunneissa. Luentoja ja riippuen kurssista myös harjoitustunteja on yleensä 1-2 ov:n kursseissa 24-36 h. eli n. 1/3 - 1/4 kurssin koko laskennallisesta työmäärästä. Todellinen työmäärä riippuu sitten paljolti siitä onko kurssi esim. perus-, aine-, vai syventävien opintojen tasoinen, onko kyseessä seminaarityyppinen kurssi jne.

"Yksi suomalainen credit on puolitoista ECTS creditiä, kaksi englantilaista usein yksi."

Oliskos se sitten kuule vaikka niin että Suomalainen ov. pitää sisällään enemmän työtä kuin Britti-ov?

Tuolla antamassasi linkissä todetaan näin: "ECTS credits are a value allocated to course units to describe the student workload required to complete them." Eli, mitä enemmän ECTS-pinnoja, sitä enemmän duunia/kurssi.

... kirjoitti:

"Kuitenkin niitä graduja on niin surkeatasoisia copy/paste viritelmiä etten viitsi niitä enää muutoin kommentoida."

Onhan näitä toki ja mahdollisesti ollut kautta koko yliopistolaitoksen historian ajan: ei tämä mitenkään yksin Suomea kosketa.

"Britit ovat paljon suuremman osan vuodessa koulun penkillä."

Niin, en minä ole väittänytkään etteivät ehkä olisi. Brittiläinen yo-systeemi, kuten olen jo sanonutkin, on huomattavasti koulumaisempi kuin Suomen yo-laitos. Onko tämä sitten hyvä vai ei, en osa sanoa mitään yleispätevää. Itse pidän yliopistossa annetusta vapaudesta, mutta toisaalta ymmärrän myös siitä tulevan vastuun.

"Perjantaisin ei ole opetusta. Muu viikko - pari tuntia yhteensä. Mistä ne opintoviikot tulevat ?"

Perjantaisin on joskus opetusta, mutta toisaalta perjantai on varattu tenttipäiväksi. Siis perjantaisin on usein tenttejä. Kurssit kestävät koko lukukauden/lukuvuoden ollen tosiaan sen pari-neljä tuntia/vko.

Opintoviikko koostuu (pääasiassa) esim. näistä "aineksista": luennoista, itseopiskelusta (esim. kirjallisuus/essee-työt), tentiin lukemisesta ja tentistä, harjoitustunneissa. Luentoja ja riippuen kurssista myös harjoitustunteja on yleensä 1-2 ov:n kursseissa 24-36 h. eli n. 1/3 - 1/4 kurssin koko laskennallisesta työmäärästä. Todellinen työmäärä riippuu sitten paljolti siitä onko kurssi esim. perus-, aine-, vai syventävien opintojen tasoinen, onko kyseessä seminaarityyppinen kurssi jne.

"Yksi suomalainen credit on puolitoista ECTS creditiä, kaksi englantilaista usein yksi."

Oliskos se sitten kuule vaikka niin että Suomalainen ov. pitää sisällään enemmän työtä kuin Britti-ov?

Tuolla antamassasi linkissä todetaan näin: "ECTS credits are a value allocated to course units to describe the student workload required to complete them." Eli, mitä enemmän ECTS-pinnoja, sitä enemmän duunia/kurssi.

Lue lisää

"Yksi suomalainen credit on puolitoista ECTS creditiä, kaksi englantilaista usein yksi."

Oliskos se sitten kuule vaikka niin että Suomalainen ov. pitää sisällään enemmän työtä kuin Britti-ov?
---
Ei, ne eivät ole mitään keinotekoisia opintoviikkoja. Vaan keinotekoisia pisteitä.
Kuten muuallakin. Eli jos siellä tehdään vuodessa 160 pojoa kuten siellä missä minä opiskelin, se vastaa sitä että täällä tehtäisiin vuodessa päälle sen neljänkymmenen koska jo 120 vastaa sitä neljääkymmentä. Yhteensä siis siellä tekevät 3 kertaa 120 (tai mitä minä opiskelin, 120 160 160 160 ja neljässä vuodessa maisterinpaperit joilla takuulla saa korkeapalkkaisia töitä, minä olin vain vuoden)
kun suomessa tehdään tavallisesti 30 30 30 30 20 20 (heitin hatusta luvut, itse tein vuodessa ainoastaan 12 koska lopetin ennen joulua kun opiskelin täällä)

vastaaja kirjoitti:

Tämä siis vain esimerkkinä. Sinulla on selvästikin jotain toisten maiden tutkintoja vastaan. Toisten maiden tutkinnot eivät siitä välitä mutta petät itseäsi noilla kuvitelmilla.

Lue lisää

Oliko tama kritiikki minulle?
Ponttia en nyt ymmartanyt, mutta tarkoitin, etta luulisi "Brittigradun" vievan enemman aikaa kuin 10 paikallista credittia, vaikka se Suomen opinnaytetyota lyhempi onkin.
Toisaalta graduhan normaalisti kirjoitetaan kesakuukausien aikan, eli ehka olen vaarassa.

Grr kirjoitti:

Oliko tama kritiikki minulle?
Ponttia en nyt ymmartanyt, mutta tarkoitin, etta luulisi "Brittigradun" vievan enemman aikaa kuin 10 paikallista credittia, vaikka se Suomen opinnaytetyota lyhempi onkin.
Toisaalta graduhan normaalisti kirjoitetaan kesakuukausien aikan, eli ehka olen vaarassa.

Lue lisää

Ponttia en nyt ymmartanyt
--
Mikä pontti ?

Jaa, mitä merkitystä tuolla on ? Sillä gradullakaan ei ole mitään merkitystä vaan niillä papereilla jotka saa kun vek pääsee.
Gradunhan voi vaikka kirjoituttaa jollain toisella jollei omat rahkeet riitä. Tunnen pari naista jotka niin tekikin.