Tässä tiivistettynä allergisen alveoliitin hoito, kortikosteroideja voidaan tarvittaessa käyttää hoitona, niistä on apua potilaalle:
"Ensisijainen hoito on allergeenialtistuksen lopettaminen. Mikäli uutta altistusta vältetään, häviävät pääasialliset oireet ja kliiniset löydökset muutaman viikon ja rtg-löydökset muutaman kuukauden kuluessa ilman lääkehoitoakin. Kliinis-fysiologisista toimintamittareista normaalistuu nopeimmin valtimoveren happiosapaine (0-3kk:ssa), sen jälkeen spirometria löydökset (yl.1-12kk:ssa) ja hitaimmin keuhkojen diffuusiokapasiteetti (kuukausissa).
Taudin akuutissa vaiheessa potilas kuuluu sairaalahoitoon. On tärkeää huolehtia riittävästä hapetuksesta turvaamista. Kun diagnostiset toimenpiteet on tehty, voidaan aloittaa per oraalinen kortikosteroidilääkitys oireiden helpottamiseksi. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, mutta ei paranna pitkäaikaisennustetta.
Potilas on työkyvytön niin kauan kuin hänellä on oireita ja keuhkojen toiminta on epänormaalia. Käytännössä tämä aika on 3-6 kuukautta. Taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi on allergeenialtistuksen välttäminen olennaista. Ensi sijaisesti saneerataan ympäristö tautia aiheuttaneesta biologisesta pölystä. Ellei tähän pystytä, on käytettävä pölyisessä työssä tehokastaP2-luokan suodattimella varustettua hengityssuojainta. Uudelleenkoulutusta on myös tarvittaessa harkittava.
Taudin uusiutuminen saattaa johtaa keuhkofibroosiin. Kuolleisuus on n. 1%. Myös normaalisti toipuneiden keuhkoissa on kotimaisessa 10-vuotisseurannassa todettu HRCT:llä 23%:lta emfyseemaa joko yksinään tai yhdessä keuhkofibroosin kanssa. Pelkästään emfyseemaa todettiin 15%:lta. Tauti aiheuttaa siten n. neljännekselle sairastuneista pysyviä keuhkovaurioita."
Oulun Yliopisto /OYS
Sisätautien klinikka
23.3.2000
Shirley Johnson
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/000323.htm
Kirjallisuutta:
Newman Taylor, A J., Pickering, C A C.: Occupational asthma and byssinosis. Kirjassa :Occupational lung disorders, 3. painos, s.710-754. Toim. W R Parkes. Butterworth-Heinemann Ltd, Oxford 1994
Pickering, C A C., Newman Taylor, A J.:Extrinsic allergic bronchioalveolitis (hypersensitivity pneumonia). Kirjassa: Occupational lung disorders, 3. painos, s.667-709. Toim. W R Parkes Butterwort-Heineman Ltd, Oxford 1994
Nordman H,Keskinen H: Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet, 2. painos, s. 602-624. Toim. Kinnula V Tukiainen P Laitinen L L. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1999
Terho E O: Orgaanisten pölyjen aiheuttamat keuhkokudoksen yliherkkyysreaktiot. Kirjassa: Allergologia. 2. painos, s. 332-339. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E O. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1999
"Ensisijainen hoito on allergeenialtistuksen lopettaminen. Mikäli uutta altistusta vältetään, häviävät pääasialliset oireet ja kliiniset löydökset muutaman viikon ja rtg-löydökset muutaman kuukauden kuluessa ilman lääkehoitoakin. Kliinis-fysiologisista toimintamittareista normaalistuu nopeimmin valtimoveren happiosapaine (0-3kk:ssa), sen jälkeen spirometria löydökset (yl.1-12kk:ssa) ja hitaimmin keuhkojen diffuusiokapasiteetti (kuukausissa).
Taudin akuutissa vaiheessa potilas kuuluu sairaalahoitoon. On tärkeää huolehtia riittävästä hapetuksesta turvaamista. Kun diagnostiset toimenpiteet on tehty, voidaan aloittaa per oraalinen kortikosteroidilääkitys oireiden helpottamiseksi. Kortikosteroidihoito nopeuttaa toipumista, mutta ei paranna pitkäaikaisennustetta.
Potilas on työkyvytön niin kauan kuin hänellä on oireita ja keuhkojen toiminta on epänormaalia. Käytännössä tämä aika on 3-6 kuukautta. Taudin uusiutumisen ehkäisemiseksi on allergeenialtistuksen välttäminen olennaista. Ensi sijaisesti saneerataan ympäristö tautia aiheuttaneesta biologisesta pölystä. Ellei tähän pystytä, on käytettävä pölyisessä työssä tehokastaP2-luokan suodattimella varustettua hengityssuojainta. Uudelleenkoulutusta on myös tarvittaessa harkittava.
Taudin uusiutuminen saattaa johtaa keuhkofibroosiin. Kuolleisuus on n. 1%. Myös normaalisti toipuneiden keuhkoissa on kotimaisessa 10-vuotisseurannassa todettu HRCT:llä 23%:lta emfyseemaa joko yksinään tai yhdessä keuhkofibroosin kanssa. Pelkästään emfyseemaa todettiin 15%:lta. Tauti aiheuttaa siten n. neljännekselle sairastuneista pysyviä keuhkovaurioita."
Oulun Yliopisto /OYS
Sisätautien klinikka
23.3.2000
Shirley Johnson
http://cc.oulu.fi/~sisawww/esit/000323.htm
Kirjallisuutta:
Newman Taylor, A J., Pickering, C A C.: Occupational asthma and byssinosis. Kirjassa :Occupational lung disorders, 3. painos, s.710-754. Toim. W R Parkes. Butterworth-Heinemann Ltd, Oxford 1994
Pickering, C A C., Newman Taylor, A J.:Extrinsic allergic bronchioalveolitis (hypersensitivity pneumonia). Kirjassa: Occupational lung disorders, 3. painos, s.667-709. Toim. W R Parkes Butterwort-Heineman Ltd, Oxford 1994
Nordman H,Keskinen H: Keuhkojen ammattitaudit. Kirjassa: Keuhkosairaudet, 2. painos, s. 602-624. Toim. Kinnula V Tukiainen P Laitinen L L. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1999
Terho E O: Orgaanisten pölyjen aiheuttamat keuhkokudoksen yliherkkyysreaktiot. Kirjassa: Allergologia. 2. painos, s. 332-339. Toim. Haahtela T, Hannuksela M, Terho E O. Kustannus Oy Duodecim, Helsinki 1999
Vastaukset 9
Vanhimmat
eihän meillä homesairailla mitään alveoliittia... eikö tämä nyt kuuluisi pikemminkin tuonne maatalouspalstalle? Mitä sinä Lääkäri 2 nyt oikein meinaat, lipeät ruodusta? Kiitos kun muistit mainita lähdeviitteet.
Kukaan täällä ei ole väittänyt, etteikö homealtistumisesta voi saada myös allergista alveoliittia, vaikka se harvinaista onkin.
Sen sijaan täällä pelotellaan, että kaikilla homealtistuneilla on allerginen alveoliitti ja että he kaikki kuolevat siihen. Mielestäni on siis hyvä saada asiatietoa siitäkin.
kosteusvauriossa EI aiheuta allergista alveoliittia. Korkeintaan on seurauksena ärsytysoireita. Ei myöskään astmaa.
Sen sijaan, jos kosteusvauriossa esiintyy "sädesieniä", niin siitä voi seurata allerginen alveoliitti. Sädesieniä ja muita pieniä itiöiviä bakteereita tulee siis varoa.
Allerginen alveoliitti etenee vaikkei enää koskaan altistuisikaan kosteusvauriolle. Se johtuu ulkoilman Af- ja Bacillus cereus-itiöistä. Päätelköön siitä jokainen itse, mikä on lopputulos.
Pekka Nikkola
miksei homekasvuston fragmentit voisi aiheuttaa allergista alveolliittia?
laitetaan nyt tämäkin tähän jatkumoksi, eli alveoliitin jälkeen seuraava etenevä keuhkofibroosi
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=97&conference=4500000000000608&posting=22000000024908863#22000000024908863
meille yleisempi sairaus kosteusvauriohomeista, eikä allerginen alveoliitti. Ehkä kannattaisi perehtyä siihen astmaan joka ei ole sisäsyntyistä.
muitakin omalta osaltasi, jos olet jo itse hyvin perehtynyt astmasi hoitoon? Minulla on ollut astma niin kauhean kauan, että vuosikymmeniä sitten saamani hoito-ohjeet eivät päde enää. Onneksi, sillä nykyiset astmalääkkeet ovat hurjan paljon tehokkaampia kuin vanhat.
mutta miksi koskaan ei esim. TTL:llä eikä myöskään keuhkopolilla ole mitattu valtimoveren happiosapainetta? Fibroosi löydetty HRCT:ssä monta kertaa/eipä koskaan katoa,koska on pysyvä muutos. Ammattitauti on.....
onko se valtimoveren happiosapaine vaikea tutkimus vai niin kallis?