Käsitykseni alkoholisairaudesta (tänään)

Tämä pitkä viesti kertoo siitä, miten tärkeä tämä palsta on ollut tiedon ja erilaisten kokemusten hankkimiseksi. Tämä on prosessi. Muutaman kuukauden päästä käsitykseni on joiltakin osin toinen: niin pitääkin. Miksi jämähtää ja kuvitella, että kaikki tieto on saavutettu ja sillä piste.

LÄHTÖKOHTA:

Kun tulin palstalle vajaat pari kuukautta sitten, aloin heti tapella masennuksen ja alkoholin suhteesta. Toivon, etten liikaa loukannut esim. Holizonia: kilpalaulanta on minulle tiedonhankkimismetodi. Alkoholisairauden käsitehän minulla ei ollut yhtä ehdoton kuin erityisesti Minnesota-hoidon käyneillä on.

Olin ollut vuosia huolissani siitä rajoittuneisuudesta, jota sinänsä erinomaisen AA:n jäsenistön piirissä (toisin kuin AA-kirjallisuudessa) tunnettiin kaksoissairauksiin nähden. Tästä syystä monet kaksoissairautta (skitsofrenia alkoholismi, yhdensuuntainen mielialahäiriö alkoholismi, kahdensuuntainen mielialahäiriö alkoholismi) potevat kokevat vierautta AA:ssa. Koska alkoholismin hoito on ensisijaista muun hoidon onnistumisen kannalta, ja AA siihen erinomainen (ehkäpä ainoa) tehokas ylläpitopaikka, he pyrkivät salaamaan sairautensa ja lääkityksensä välttyäkseen tuomitsevan ankarilta puheenvuoroilta.

Kaikki tämä siitä huolimatta, että AA:n perustajajäsen Bill Wilson itse hoidatti psykiatrilla syvää masennusta 1950-luvun lopulta vuoden 1965-paikkeille. Hän oli kuiluun suistuessaan ollut kaksikymmentä vuotta raittiina.

NYT MIETIN:

Plärättyäni päihdelääketieteen kaikkia mahdollisia arvioita ristiin rastiin, ja käytyäni monta keskustelua myönnän, että latentisti alkoholismi on korvien välissä ikään kuin synnyinlahjana. Muuten alkoholistiksi ei yksinkertaisesti tulla. Tarvitaan vain harjoitusta saada se puhkeamaan karmeimpaan kukkaan. Ja jos kansalliseen alkoholikulttuuriin kuuluu ikään kuin initiaatioriittinä, että kaikkien - siis aivan kaikkien - pitää jo nuorena kokeilla humaltumista tai ainakin jonkinasteista juomista, päättäjäisissä, retkillä, sittemmin firman juhlissa, saunan jälkeen ym., addiktin kiinnitys on varma.

Masis yhdistettynä alkoholismiin on ongelmallisempi. Tunnistan täällä monta masistyyppiä. He eivät ole juuri iloonsa juoneet eikä heidän elämällään tunnu olevan tarkoituksen siementäkään. Mielialojen alavireisyys, paha olo itsessään, piti aluksi huolen siitä, että alkoholilääke toi harmaaseen päivään sietokykyä.

Lääkkeen edut ovat aluksi suuremmat kuin haitat, lopuksi käy toisin päin. Jäljellä on alkoholisti, joka on vajonnut mitä syvimpään masikseen alkoholin voimalla: alkoholi on lisännyt alavireisyyden ja synkkyyden voimaa tuhatkertaisesti. Lääkärit alkavat hoitaa masennusta lääkkeillä - josita ei ole mitään hyötyä tunnetiloihin, kun yksilö juo itseään pimeyteen.

Koska sekä alkoholismin että masennuksen oletetaan nykytietämyksen mukaan ainakin jossakin määrin johtuvan serotoniinin välittäjäaineiden ongelmista ja dopamiinituotannon poikkeavuuksista, niillä on selvää sukulaisuutta, mutta ne eivät ilmeisesti vieläkään ole aivan sama asia. Riippumatta tuon asian totuusarvosta, molemmat hoitamattomana tappavat eikä mielialoja voi nostaa millään, ei terapialla tai napeilla, ennen kuin päihteet on eristetty.

Ihmisellä on luontainen tarve mieltää, että oma kokemus on niin kattava, että muilla täytyy sitten olla samanlainen. Väärin juotu, väärin hoidettu ja väärin ymmärretty...

Inhimillisiä kiistoja aiheuttavat henkilökohtaiset erot alkoholismin kehitysvaiheeseen nähden (alcoholismus episodicus ja alcoholismus chronicus). Toisaalta erot alkoholistityypissä saattavat hämmentää.

Suurimmalla osalla aivojen mielihyväkeskuksen dopamiinijärjestelmän toiminta näyttää alentuneen. Tämä on alkoholismin muoto, joka alkaa aikuisiällä ja johon liittyy ahdistuneisuutta ja vuorottelevia juomaputkia sekä ajoittaista pyrkimystä raittiuteen. Tätä tietoa olen itse muokannut Wikipediaan mutta en ole ainoa muokkaaja. Näillä "säyseillä" juopoilla näyttäisi olevan myös vähemmän dopamiinin sitoutumispaikkoja kuin terveillä verrokeilla.

B-tyypin alkoholismi alkaa useimmin nuoruusiällä. Dopamiinin puutetta ei ole todettu, vaan häiriö liittyy todennäköisesti muuhun aivojen välittäjäainesysteemiin, kuten serotonenergiseen järjestelmään. Näitä on vähemmistö (n. 20% kaikista alkoholisteista), ja tästä porukasta tulevat rähjäjuopot ja ne, joilla impulssikontrolli katkeaa. Lue: älä ota sen kanssa viinaa.

Serotoniinin vajaatoimintaa on suomalaisilla todettu paljon, samoin intiaaneilla. Meillä on siis - ainakin potentiaalisesti - enemmän väkivaltaisia juoppoja kuin vaikkapa germaanisissa ja latinalaisisaa kansoissa, jos tätä nopeasti kehisi.

Periaatteessa ei ole mitään estettä nähdä ongelmaa suvaitsevaisesti ja laaja-alaisena. Dopamiinijärjestelmäjuopot (euforiajuopot), joita on suurin osa, tulevat raittiudesta huumaantuneen onnelliseksi. Serotoniinin vajaatoiminnasta kärsiville päivä on raitistuttua usein "harmaan raitis", ja he säälittävästi matkivat A-tyypin entisiä puliukkoja että "raittius on iloinen asia". Kyllähän se raitis päivä möyrimisen voittaa, silti. Retkahdusriski kuitenkin B-tyypillä kasvaa, elleivät he hoida itseään koko lailla hyvin muidenkin ongelmiensa osalta - mahdollisesti yksilöterapian voimin.

A-tyypin holisti pysyy raitistuttuaan, jos raitistuu, raittiina ja raittiususko on todella vahvaa.

Mikäli raittius perustuu uskoon, mitä sitten kun usko loppuu?

Terapiasta, papeista ja lääkäreistä ei ole juovalle apua. On turha itkettää porukkaa koivu- ja tähti - tarinoilla. Vasta juomisen lopettanut saa sieltä hillot.

Projekti on kesken...
201270
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 20

Vanhimmat

Että luoko alkoholismi alkoholismia. Miten geneettinen perimämme muuttuu alkoholin vaikutuksesta. Rakentaako alkoholi jo itsessään syntymättömiin lapsiin geneettisesti muuntuneen pohjan ongelmille. Sitten kun vielä ympäristötekijät ohjaavat käyttäytymismallia. Eli vanhempien roolimallit, miten käyttäydytään miten asioihin reagoidaan.

Juoppojen lapsethan ovat jo koulussa kuivakännissä tai kuivakrapulassa, kun elävät roolimalliensa mukaan. Sitten heidät luokitellaan MT potilaiksi jossain vaiheessa Diagnoosi kahdensuuntainen mielialahäiriö.

Onko se sitten perintötekijöistä syntynyt vai ympäristötekijöistä. Vai kaiken sen yhteisvaikutuksesta.

alkoholin tuomaa väriä kulttuuriimme kohtuukäytettynä tai miten vaan, on vaikea tutkia. Itse näkisin sen todella suurena vaikuttajana koko todellisuudentajuumme. Herkät ihmiset ei sitä paskaa siedä yhtään, kovemmat ja itsekäimmät parjaa. Ja niistä herkimmistä tuleekin sitten juoppoja jotka pakenevat unohdukseen tätä koko surkeutta.

Äänestä
  • Kahdensuuntaista mielialahäiriötä on syystäkin epäilty amerikkalaisten lääketehtaiden keksinnöksi...

    Muna vai kana -jutut ovat tietenkin yksilön kannalta ainakin alkuun täysin hyödyttömiä, koska yksinkertaisuus (päivä kerrallaan juomatta) on valttia joka tapauksessa - ja useimmiten myöhemminkin.

    Kategoriointiin turvaudun vain omasta mielenkiinnosta ja sen vuoksi, että on mahdollista tarjota alkoholisoituneelle mielialapotilaalle muitakin kokemuksia kuin sitä perinteistä epäempaattista möykkää: "Mene juomaan, kun ei kerran raittiina suksi luista."

    Kyllä suksi alkaa luistaa. Kestää vain vähän kauemmin se harmaa vaihe osalla porukasta. Heidän on tärkeää ymmärtää, että jalkatyötä on tehtävä koko lailla paljon. Mikäli masennus ei ole patologista laatua (itselleen ja muille vaarallinen ilman lääkitystä), nimenomaan lääkkeettömyys auttaa kohtaamaan omat tunteet niin, että niitä voi käsitellä.

    Minulla "harmaa" vaihe kesti kaksi vuotta raittiina ollessa. Torjuin napit siinä uskossa, että päivä paistaa 12-askeleen ohjelman avulla. Neljännen ja viidennen askeleen tiimoilta käytin lääkäriäkin - ja kavereita käytän tietysti vieläkin.

    Toimi.

    Äänestä

Selvä pyrkimys siellä pureutua alkoholismin ytimeen.
Siinä riittääkin tehtävää, vaikka loppuiäksi.
Ihmiselle on ominaista hahmottaa ja tutkia ympäristöään ja elämäänsä luokittelemalla, lokeroimalla, normittamalla. Kuten tunnetuissa juoppojen A- ja B-kategorioissa.
Ihminen on kuitenkin niin monimutkainen eläin, että sen elämä ja ominaisuudet varsin harvoin noudattavat kategorioita, eli löytyy juoppoja, joissa yhdistyvät sekä A- että B-tyyppi, ja niitäkin vaihtelevina kombinaatioina.

Perinnöllisyyden osuudesta alkoholismissa on heitetty arvio 30 %.
Omista vanhemmistani oikeastaan kumpikaan ei käyttänyt alkoholia.
Äitini kertomansa mukaan otti elämänsä aikana yhden ruokalusikallisen viinaa, ja ei pitänyt mausta.
Isäni tiettävästi otti sotien jälkeen yhden kännin, ja järkyttyi kovasta kankkusesta niin, että ei juonut enää koskaan.

Yksi tekijä on opittu malli. Sitä siis meillä ei ollut.

Sosiaaliset olosuhteet, ja ympäristö. Aivan tavallinen lapsuus ja nuoruus maaseudun rauhassa. Mistään ei ollut mitään pulaa, eikä elämä kolhinut ketään sen kummemmin.

Kuitenkin meille kaikille, kolmelle veljekselle ja yhdelle siskolle on viina maistunut aina. Yhdelle veljelle ja itselleni sekalaisiin ongelmiin ja tuurijuoppouteen asti.

Eli meihin ei teoriat ja luokittelut taustojen osalta oikein istu.

Syyllistän tarjonnan, joka siis liittyy ympäristötekijöihin.
Keskikaljan vapauduttua itseni piti alkaa ravaamaan baareissa jo alaikäisenä. Myynti pelasi, ja se itseasiassa oli se lähtölaukaus.

Valtio myy monopolina alamaisilleen isot verotulot saadakseen hermomyrkky-liuotinta, jonka vahingollisuus on yleisesti luokiteltu heroiinin tasolle. Saatavuus on taattu kaikkialla. Koska se on laillista, alkoholi on tunkeutunut yhteiskunnan kaikille tasoille, ja vammauttaa kaikkialla.
Kieltolakikaan ei ongelmaa poista, mutta hyvin helppo saatavuus sitä kuitenkin ruokkii.

Keskikaljan ja muiden a-juomien tuominen ruokakauppoihin oli mielestäni iso virhe.
Kielloista ja holhoamisesta en pidä minäkään, mutta kun ihmistyyppinä emme ole keski- tai etelä-eurooppalaisia vaikka kunka apinoitaisiin.

Menee muutama sukupolvi aikaa, ennenkuin suomalaiset tottuvat alkoholin helppoon saatavuuteen, ja sitä todennäköisesti vapautetaan vielä lisää.

Siitä totuttelusta maksetaan todella kallis hinta.

Äänestä
  • Minä olen kyllä sitä mieltä, että Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa pitäisi tuupata kaikki viina normaaleihin kauppoihin ja lopettaa Alkon älytön monopoli.

    En usko, että moinen loisi lisää juoppoja. Normaali kansa voisi hakea samppanjansa ja kossunsa normiaukiolojen puitteissa. Juopot on ne hakeneet aukioloajoista ja paikasta piittaamatta.

    Käsittämättömän sosialistinen ja iso veli valvoo -järjestelmä on koko Alko.

    Äänestä

  • Tuo juomien saatavuus on ihan varmaan ongelma. Ihmisillä kestää kauan totutella siihen, että juomia on näppärästi saatavilla, voi viedä muutaman sukupolven.

    Keskikalja-sukuplvella on jo omat lapsensa. Het eivät näytä ainakaan silmämääräisesti oppineen yhtään mitään. Jotain tilastoja oli jossain, joitten mukaan nuorten dokailijoitten määrä olisi laskussa. Katukuvasta tätä ei oikein uskoisi.

    Yksi juttu on mikä itseä vähän kummastuttaa. Nimittäin se, että viinaksien terveyshaitoista ja raittiudesta kyllä puhutaan ihan koulusta alkaen. Muunlaista alkoholivalistusta ei tunnu olevankaan. Kukaan ei tunnu opettavan kansalaisia käyttämään po. nautintoainetta asiallisesti. Tietenkin joissain kodeissa siihenkin kiinnitetään huomiota, yleistä se tuskin lienee. Enkä nyt tarkoittanut sitä, että äitee ostaa alaikäiselle tyttärelleen viikonloppusiiderit, se on väärä signaali.

    Nuo pakkauskoot palvelevat käytön lisäämistä. Kaljaa nyt sentään usein saa kohtuu hintaan irtopulloinakin. Mutta tuo, että viinasta vähennetään prosentteja ja myydään sitten isoissa pulloissa halvalla hinnalla on arveluttavaa. Harvemmin tulee ostettua minipulloa konjakkia kun muutaman euron lisäämällä saa koko pullon jotain Tasavalta-viinaa. Markkinatalouttahan se ja isänmaallistakin, täällä kun ei ole konjakkitiloja.

    Äänestä

  • Enzian kirjoitti:

    Minä olen kyllä sitä mieltä, että Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa pitäisi tuupata kaikki viina normaaleihin kauppoihin ja lopettaa Alkon älytön monopoli.

    En usko, että moinen loisi lisää juoppoja. Normaali kansa voisi hakea samppanjansa ja kossunsa normiaukiolojen puitteissa. Juopot on ne hakeneet aukioloajoista ja paikasta piittaamatta.

    Käsittämättömän sosialistinen ja iso veli valvoo -järjestelmä on koko Alko.

    yksi juoppo kerran sanoi, että ilman viinaa ei ole ikinä tarvinnut olla, mutta ruuasta on puutetta ollut.

    Minäkin tiedän mistä osoitteesta saa viinaa, jos omat loppuu. Se on kallis osoite, paljon kalliimpi kuin Alko. Ikinä en ole sieltä itselleni ostanut, mutta tuttujen kanssa opin nekin metkut. Kun pääsee "piireihin" niin väkisinkin tutustuu myös alan auttajiin :(

    Äänestä

  • Enzian kirjoitti:

    Minä olen kyllä sitä mieltä, että Suomessa ja muissakin Pohjoismaissa pitäisi tuupata kaikki viina normaaleihin kauppoihin ja lopettaa Alkon älytön monopoli.

    En usko, että moinen loisi lisää juoppoja. Normaali kansa voisi hakea samppanjansa ja kossunsa normiaukiolojen puitteissa. Juopot on ne hakeneet aukioloajoista ja paikasta piittaamatta.

    Käsittämättömän sosialistinen ja iso veli valvoo -järjestelmä on koko Alko.

    Keski-Euroopan viinanmyyntimalli tulee Suomeenkin, siitä olen varma.
    Milloin? Heittäydyn meedioksi ja ennustajaeukoksi, ja arvelen, että viimeistään 10 vuoden kuluessa.
    Se ei johdu poliittisesta tahdosta, vaan EU:n tuomista paineista. Jo nyt tullin rajatarkastukset ovat loppuneet Shengen-maiden kesken.
    Olin itse kuskina Viron keikalla pakettiautolla.
    Sieltä kyytiin tukkukaupasta tukkuhintaan suomalaista Koskenkorvaa kaksi täyttä trukkilavallista. Tukkukortin saa kuka hyvänsä yksityishenkilö, kun vähän kyselee. Viron ja Suomen raja-asemilla vilkaistaan paperit, ja siinä kaikki.
    Viinanmyynnin edelleen vapautumista ei voi mikään estää, ei edes Alko.

    Äänestä

  • hyvä päivä juopotella. kirjoitti:

    Tuo juomien saatavuus on ihan varmaan ongelma. Ihmisillä kestää kauan totutella siihen, että juomia on näppärästi saatavilla, voi viedä muutaman sukupolven.

    Keskikalja-sukuplvella on jo omat lapsensa. Het eivät näytä ainakaan silmämääräisesti oppineen yhtään mitään. Jotain tilastoja oli jossain, joitten mukaan nuorten dokailijoitten määrä olisi laskussa. Katukuvasta tätä ei oikein uskoisi.

    Yksi juttu on mikä itseä vähän kummastuttaa. Nimittäin se, että viinaksien terveyshaitoista ja raittiudesta kyllä puhutaan ihan koulusta alkaen. Muunlaista alkoholivalistusta ei tunnu olevankaan. Kukaan ei tunnu opettavan kansalaisia käyttämään po. nautintoainetta asiallisesti. Tietenkin joissain kodeissa siihenkin kiinnitetään huomiota, yleistä se tuskin lienee. Enkä nyt tarkoittanut sitä, että äitee ostaa alaikäiselle tyttärelleen viikonloppusiiderit, se on väärä signaali.

    Nuo pakkauskoot palvelevat käytön lisäämistä. Kaljaa nyt sentään usein saa kohtuu hintaan irtopulloinakin. Mutta tuo, että viinasta vähennetään prosentteja ja myydään sitten isoissa pulloissa halvalla hinnalla on arveluttavaa. Harvemmin tulee ostettua minipulloa konjakkia kun muutaman euron lisäämällä saa koko pullon jotain Tasavalta-viinaa. Markkinatalouttahan se ja isänmaallistakin, täällä kun ei ole konjakkitiloja.

    "Kukaan ei tunnu opettavan kansalaisia käyttämään po. nautintoainetta asiallisesti."

    Tuttava yritti, kotona sai poika ottaa 2-3 kaljaa 16-vuotiaasta alkaen. Pelkäsi kielletyn hedelmän houkutusta. Poika sattui olemaan alkoholisti. Nyt katuu isukki ja poika on vainaa. 8%-10% addiktoituu. Isää lohdutettiin sillä, että poika olisi viinan löytänyt muutenkin. Olihan alusta lähtien selvää, ettei sille päälle pari kaljaa riitä.

    Edelleen muistutan, että alkoholi on päihdyttävä juoma eikä siten sellainen, että sitä juomaan pitää opettaa.

    Toiseksi: terveyshaitoista ja sosiaalisista haitoista puhuminen kouluissa on melkein 1800-lukua, ei nykyään tule kovaa valistusta. Opettajilla on keskimäärin oma kevyenlainen suhde alkoholiin: taitavat olla yhteiskunnan tukipylväinä smaa mieltä Alkon kanssa siitä, että "alkoholi KUULUU elämään, sitä pitää vain osata NAUTTIA"...

    Mielenkiintoisia sanoja. Ja aivan pöljiä. Yhtä hyvin voisi sanoa, että hasis kuuluu elämään, sitä pitää vain osata nauttia. Vähemmän haitallistakin. Enpä kävisi silti suosittelemaan.

    Tai kertomaan, että tupakka kuuluu elämään, pitää osata vain polttaa pari päivässä, ei sitten enempää.

    Tarkastelkaa vakavasti asiaa: onko Suomessa vaarallinen uskomus, että on ihan pakko käyttää päihdettä nautintoaineena? Ihan vähän vaan, mutta pakko? Ja kuka sen uskomuksen on istuttanut?

    Äänestä

  • vanemoinen kirjoitti:

    "Kukaan ei tunnu opettavan kansalaisia käyttämään po. nautintoainetta asiallisesti."

    Tuttava yritti, kotona sai poika ottaa 2-3 kaljaa 16-vuotiaasta alkaen. Pelkäsi kielletyn hedelmän houkutusta. Poika sattui olemaan alkoholisti. Nyt katuu isukki ja poika on vainaa. 8%-10% addiktoituu. Isää lohdutettiin sillä, että poika olisi viinan löytänyt muutenkin. Olihan alusta lähtien selvää, ettei sille päälle pari kaljaa riitä.

    Edelleen muistutan, että alkoholi on päihdyttävä juoma eikä siten sellainen, että sitä juomaan pitää opettaa.

    Toiseksi: terveyshaitoista ja sosiaalisista haitoista puhuminen kouluissa on melkein 1800-lukua, ei nykyään tule kovaa valistusta. Opettajilla on keskimäärin oma kevyenlainen suhde alkoholiin: taitavat olla yhteiskunnan tukipylväinä smaa mieltä Alkon kanssa siitä, että "alkoholi KUULUU elämään, sitä pitää vain osata NAUTTIA"...

    Mielenkiintoisia sanoja. Ja aivan pöljiä. Yhtä hyvin voisi sanoa, että hasis kuuluu elämään, sitä pitää vain osata nauttia. Vähemmän haitallistakin. Enpä kävisi silti suosittelemaan.

    Tai kertomaan, että tupakka kuuluu elämään, pitää osata vain polttaa pari päivässä, ei sitten enempää.

    Tarkastelkaa vakavasti asiaa: onko Suomessa vaarallinen uskomus, että on ihan pakko käyttää päihdettä nautintoaineena? Ihan vähän vaan, mutta pakko? Ja kuka sen uskomuksen on istuttanut?

    ihan ylemmiltä tahoilta, vallanpitäjiltä, lääkäreiltä, opettajilta, vanhemmilta, silmäätekeviltä, kauppiailta, siis joka paikassa. Pitää osata nauttia ja sivistyneesti käyttää, toitotetaan viinaan itsekin mieltyneiden suulla. Suomessa revitellään isoilla otsikoilla, jos joku viinintuottaja on saanut aikaiseksi tutkimuksen, että viinillä on terveyttä edistävä vaikutus... Harva muistaa, että samat terveysvaikutukset ilman haittoja tulevat esim. rypälemehuista tai kotoperäisistä marjoista.

    Jos joku alkaakin käyttää alkoholia riippuvuuteen asti, paheksutaan ja päivitellään että eikö hän osaakaan ottaa niin kuin pitäisi ja tämä usein viinilasillisen yli pikkurilli pystyssä.

    Huvitti juhannuksena, kun eräs tuttuni mökillä päivitteli miten humalassa porukat ovatkaan, hän kun osaa ottaa ilman ongelmia. Taisi olla jo iltapäivällä hyvä määrä mäyrästä nautittuna...

    Äänestä

  • vanemoinen kirjoitti:

    "Kukaan ei tunnu opettavan kansalaisia käyttämään po. nautintoainetta asiallisesti."

    Tuttava yritti, kotona sai poika ottaa 2-3 kaljaa 16-vuotiaasta alkaen. Pelkäsi kielletyn hedelmän houkutusta. Poika sattui olemaan alkoholisti. Nyt katuu isukki ja poika on vainaa. 8%-10% addiktoituu. Isää lohdutettiin sillä, että poika olisi viinan löytänyt muutenkin. Olihan alusta lähtien selvää, ettei sille päälle pari kaljaa riitä.

    Edelleen muistutan, että alkoholi on päihdyttävä juoma eikä siten sellainen, että sitä juomaan pitää opettaa.

    Toiseksi: terveyshaitoista ja sosiaalisista haitoista puhuminen kouluissa on melkein 1800-lukua, ei nykyään tule kovaa valistusta. Opettajilla on keskimäärin oma kevyenlainen suhde alkoholiin: taitavat olla yhteiskunnan tukipylväinä smaa mieltä Alkon kanssa siitä, että "alkoholi KUULUU elämään, sitä pitää vain osata NAUTTIA"...

    Mielenkiintoisia sanoja. Ja aivan pöljiä. Yhtä hyvin voisi sanoa, että hasis kuuluu elämään, sitä pitää vain osata nauttia. Vähemmän haitallistakin. Enpä kävisi silti suosittelemaan.

    Tai kertomaan, että tupakka kuuluu elämään, pitää osata vain polttaa pari päivässä, ei sitten enempää.

    Tarkastelkaa vakavasti asiaa: onko Suomessa vaarallinen uskomus, että on ihan pakko käyttää päihdettä nautintoaineena? Ihan vähän vaan, mutta pakko? Ja kuka sen uskomuksen on istuttanut?

    Taisit tarkoittaa että joku alkoholisoitui. Ei kukaan alkoholisoidu juomatta. Kuolinsyytä et maininnut tai edes tiedä. Prosenttilukuihin en suhtaudu kovi vakavasti otettavina, itse määritelmä alkoholismistakin kun on vähintäänkin epämääräinen, ja kuka lie tuonkin laskenut.

    " Olihan alusta lähtien selvää, ettei sille päälle pari kaljaa riitä. " höpönpöpöt, pelkkää jälkiviisautta.

    Alkoholi todellakin on päihdyttävä juoma, siksi siitä nimenomaan pitäisi jakaa informaatiota. Tarkoitan nimenomaan tietoa asiallisesti.

    Opettajien omasta suhteesta viinaksiin esität vain omia arvioitasi.Toisekseen opettajilla on opetussuunnitelmat, ei niihin paljoa voi opettaja vaikuttaa.

    Tuo nykyajan opetusmenetelmien vertaaminen 1800- lukuun oli hauska.En noin vanhoja ihmisiä tiennyt olevan elossakaan.

    "alkoholi KUULUU elämään, sitä pitää vain osata NAUTTIA"... Tuo lause ei ole sattunut silmiini missään, tuskin lienee mistään alkon esitteestä.

    Nykyajan kouluopetuksesta en ole kovin tietoinen, omasta kouluajastani on jo aikaa. Silloin opetettiin huumausaineista paljonkin, mitä on olemassa ja miten vaikuttavat jne. ihan asiallisesti. Viinaksista ei paljoa puhuttu, ei prosenteista, promilleista, vaikutuksista kyllä puhuttiin hoitomuodoista ei jne.

    Tietojeni mukaan koulukavereilla ei ole huumausaine ongelmia, muutama aika juoppo, jotkut lestadiolaiset raittiita, loput normaali käyttäjiä.

    Juomaksiin kukin tutustui ominaan, vähän yritys ja erehdys pohjalta. Ja juomat olivat sitä mitä sai jostain hankittua. Niistäkään ei oikein ollut mitään tietoa ennen kuin ikä riitti itsellä alkoon. Keskiolut oli jo kaupoissa, sitä tietysti oli helpointa hankkia. Kovin moni ei saanut kotoa mitään valistusta saati maistiaisia. Viinakset olivat tabu. Ja kaikki kiellettyhän nuoria aina on kiinnostanut.

    Tietoa ja valistusta nuorille, enkä nyt todellakaan tarkoita että äitee hakee natiaisille pussikaljat viikonlopuksi. Toki pientä maistiaista olisi hyvä antaa kotonakin, ei mene aineet sekaisin jos sattuu ominaan dokaileen, harvempi ehkä nuorena juo itselleen myrkytystä, mutta liian kovia kännejä voi sattua, siitä muita ongelmia helpolla.

    Tupakka on vähän eriasia kuin viina tai huumeet. Se kyllä menee kokemattomalla vähän päähän. Suurimmat ongelmat liittyvät tupakkaperäisiin sairauksiin, tosin eivät kaikki tupakoitsijat ikinä sellaista saa. Niin, eikä kaikista alkoholia nauttivista tulee alkoholisteja eikä iloheinän polttajista narkkareita.

    En ole koskaan havainnut minkäänlaista pakkoa laillisten tai laittomien nautintoaineiden käyttämiseen. Jos tuollaisia uskomuksia jollain on, on jostain syystä sellaisen muodostanut. Yleispätevä se ei voi olla.

    Tietysti pultsaripalstalla kärjistellään asioita kuten netissä on tapana. Mielipiteet nyt voivat olla jokaisella omiaan. Mutta yleistykset ja provokaatiot voi jättää omaan arvoonsa.

    Vastasin provoosi sen takia että ilmeisestikin tahallasi olit käsittävinäsi asiani väärin. Kyllä nykyaikana ainakin pitäisi käsitellä kouluissa ja kodeissa kaikenlaisia eloon liittyviä asioita. Viina on tärkeä asia, ihan kuin seksivalistus tai mikä tahansa muu asia mikä voi olla jossain vaiheessa ihmiselle edessä.. Nuokin asiat kuuluvat yleissivistykseen. Parempi tietää asioista ennakkoon edes teoriassa kuin opetella kaikki kantapään kautta.

    Jahas, sitten alkoon ja tupakka kaupoille.

    Äänestä

  • ennakkoon saatava. kirjoitti:

    Taisit tarkoittaa että joku alkoholisoitui. Ei kukaan alkoholisoidu juomatta. Kuolinsyytä et maininnut tai edes tiedä. Prosenttilukuihin en suhtaudu kovi vakavasti otettavina, itse määritelmä alkoholismistakin kun on vähintäänkin epämääräinen, ja kuka lie tuonkin laskenut.

    " Olihan alusta lähtien selvää, ettei sille päälle pari kaljaa riitä. " höpönpöpöt, pelkkää jälkiviisautta.

    Alkoholi todellakin on päihdyttävä juoma, siksi siitä nimenomaan pitäisi jakaa informaatiota. Tarkoitan nimenomaan tietoa asiallisesti.

    Opettajien omasta suhteesta viinaksiin esität vain omia arvioitasi.Toisekseen opettajilla on opetussuunnitelmat, ei niihin paljoa voi opettaja vaikuttaa.

    Tuo nykyajan opetusmenetelmien vertaaminen 1800- lukuun oli hauska.En noin vanhoja ihmisiä tiennyt olevan elossakaan.

    "alkoholi KUULUU elämään, sitä pitää vain osata NAUTTIA"... Tuo lause ei ole sattunut silmiini missään, tuskin lienee mistään alkon esitteestä.

    Nykyajan kouluopetuksesta en ole kovin tietoinen, omasta kouluajastani on jo aikaa. Silloin opetettiin huumausaineista paljonkin, mitä on olemassa ja miten vaikuttavat jne. ihan asiallisesti. Viinaksista ei paljoa puhuttu, ei prosenteista, promilleista, vaikutuksista kyllä puhuttiin hoitomuodoista ei jne.

    Tietojeni mukaan koulukavereilla ei ole huumausaine ongelmia, muutama aika juoppo, jotkut lestadiolaiset raittiita, loput normaali käyttäjiä.

    Juomaksiin kukin tutustui ominaan, vähän yritys ja erehdys pohjalta. Ja juomat olivat sitä mitä sai jostain hankittua. Niistäkään ei oikein ollut mitään tietoa ennen kuin ikä riitti itsellä alkoon. Keskiolut oli jo kaupoissa, sitä tietysti oli helpointa hankkia. Kovin moni ei saanut kotoa mitään valistusta saati maistiaisia. Viinakset olivat tabu. Ja kaikki kiellettyhän nuoria aina on kiinnostanut.

    Tietoa ja valistusta nuorille, enkä nyt todellakaan tarkoita että äitee hakee natiaisille pussikaljat viikonlopuksi. Toki pientä maistiaista olisi hyvä antaa kotonakin, ei mene aineet sekaisin jos sattuu ominaan dokaileen, harvempi ehkä nuorena juo itselleen myrkytystä, mutta liian kovia kännejä voi sattua, siitä muita ongelmia helpolla.

    Tupakka on vähän eriasia kuin viina tai huumeet. Se kyllä menee kokemattomalla vähän päähän. Suurimmat ongelmat liittyvät tupakkaperäisiin sairauksiin, tosin eivät kaikki tupakoitsijat ikinä sellaista saa. Niin, eikä kaikista alkoholia nauttivista tulee alkoholisteja eikä iloheinän polttajista narkkareita.

    En ole koskaan havainnut minkäänlaista pakkoa laillisten tai laittomien nautintoaineiden käyttämiseen. Jos tuollaisia uskomuksia jollain on, on jostain syystä sellaisen muodostanut. Yleispätevä se ei voi olla.

    Tietysti pultsaripalstalla kärjistellään asioita kuten netissä on tapana. Mielipiteet nyt voivat olla jokaisella omiaan. Mutta yleistykset ja provokaatiot voi jättää omaan arvoonsa.

    Vastasin provoosi sen takia että ilmeisestikin tahallasi olit käsittävinäsi asiani väärin. Kyllä nykyaikana ainakin pitäisi käsitellä kouluissa ja kodeissa kaikenlaisia eloon liittyviä asioita. Viina on tärkeä asia, ihan kuin seksivalistus tai mikä tahansa muu asia mikä voi olla jossain vaiheessa ihmiselle edessä.. Nuokin asiat kuuluvat yleissivistykseen. Parempi tietää asioista ennakkoon edes teoriassa kuin opetella kaikki kantapään kautta.

    Jahas, sitten alkoon ja tupakka kaupoille.

    Tuo kun ei ollut provo, vaan kokemus.

    Kyseinen poika kuoli haimatulehdukseen. Kuten isääkin on lohdutettu: hän olisi löytänyt alkoholin kuitenkin. Isä on vammautunut pahasti ja sitä mieltä, että hän myötävaikutti tuhoa.

    Minä en ota kantaa siihen. Kyse on myös vain yhdestä kokemuksesta. On monta kokemusta, joissa lopputulema on ollut hyödyllinen: ei ole maistunut vaikka on valvovan silmän alla saanut.

    Olen tainnut kysyä sinulta aikaisemminkin: kenen arvioita sinä sitten esität? Sanat "taisit" ja "tuskin" ym. ovat huojuvaa ainesta, mutta se sopii, kun on kyse keskustelusta. Sallin ne myös itselleni silloin, kun tarve vaatii.

    Monet asiat ovat hypoteettisia ennen lopullista näyttöä. Hypoteeseja on silti lupa tehdä. Toisaalta on mahdollista aina nojautua jonkun toisen hankkimaan tietoon, jota voi myös kritikoida.

    Alkon 1994 tiedote nuorille on vieläkin tekstinäytteenä nähtävissä Suomessa oppikirjassa, Äikkä 8:ssa, vaikka alkuperäisiä draktaatteja ei kouluissa ja nuorisotaloilla loju.

    Äänestä

  • vanemoinen kirjoitti:

    Tuo kun ei ollut provo, vaan kokemus.

    Kyseinen poika kuoli haimatulehdukseen. Kuten isääkin on lohdutettu: hän olisi löytänyt alkoholin kuitenkin. Isä on vammautunut pahasti ja sitä mieltä, että hän myötävaikutti tuhoa.

    Minä en ota kantaa siihen. Kyse on myös vain yhdestä kokemuksesta. On monta kokemusta, joissa lopputulema on ollut hyödyllinen: ei ole maistunut vaikka on valvovan silmän alla saanut.

    Olen tainnut kysyä sinulta aikaisemminkin: kenen arvioita sinä sitten esität? Sanat "taisit" ja "tuskin" ym. ovat huojuvaa ainesta, mutta se sopii, kun on kyse keskustelusta. Sallin ne myös itselleni silloin, kun tarve vaatii.

    Monet asiat ovat hypoteettisia ennen lopullista näyttöä. Hypoteeseja on silti lupa tehdä. Toisaalta on mahdollista aina nojautua jonkun toisen hankkimaan tietoon, jota voi myös kritikoida.

    Alkon 1994 tiedote nuorille on vieläkin tekstinäytteenä nähtävissä Suomessa oppikirjassa, Äikkä 8:ssa, vaikka alkuperäisiä draktaatteja ei kouluissa ja nuorisotaloilla loju.

    Oli tuolla edeltäjällä pointtinsa. Tieto on hyvä asia, vääristä tiedoista on melkein aina harmeja. Parempi jos kouluissa annetaan perustietoja päihteistäkin kuin että uskotaan kuulopuheisiin. Netissä on nykyään hyvin tietoa ties mistä. Luotettavien lähteiden seulominen on työlästä. Nuoret käyttävät nettiä kyllä aktiivisesti, eri asia tuleeko kaikesta luettua ja onko tieto oikeaa. Keskustelupalstat ovat ihan hyviä olemassa, niihin vain pitää suhtautua suurella varauksella.

    Äänestä

  • Tikkuviina. kirjoitti:

    Oli tuolla edeltäjällä pointtinsa. Tieto on hyvä asia, vääristä tiedoista on melkein aina harmeja. Parempi jos kouluissa annetaan perustietoja päihteistäkin kuin että uskotaan kuulopuheisiin. Netissä on nykyään hyvin tietoa ties mistä. Luotettavien lähteiden seulominen on työlästä. Nuoret käyttävät nettiä kyllä aktiivisesti, eri asia tuleeko kaikesta luettua ja onko tieto oikeaa. Keskustelupalstat ovat ihan hyviä olemassa, niihin vain pitää suhtautua suurella varauksella.

    Tästä olen täysin samaa mieltä. Kyllä on parempi asiallisesti kertoa kuin olla kertomatta, tuo olisi pitänyt tuohon edeltäjällekin mainita vastauksessani.

    Nythän terveystieto on pakollinen oppiaine, ollut kai kaksi (?) lukuvuotta.

    Tiedottamisen vaikeus näkynee tässä esimerkissäni, jonka muotoilin: "Päihdettä voi käyttää rentoutumiseen sopivassa määrin ilman suuria ongelmia. Jos satut kuitenkin olemaan potentiaalinen alkoholisti, tulet kärsimään paljon ja olemaan todennäköisesti pitkään yhteiskunnan ja läheistesi haittana ennen kuolemaasi tai raitistumistasi."

    Kuitenkin se menee näin.

    Netin keskusteluihin pitää toki suhtautua varauksella: ne ovat keskustelua, eivät tutkimusta. Alkoholipalsta on yllättävän asiallisista kommenteista, olivat juovien tai juomattomien tekemiä, koostuva. Empiirinen pohja luo vakuuttavuutta.

    Vilkaisin juuri saman puulaakin menneisiin sotiin keskittyvää historiapalstaa. Ei tehnyt mieli mennä sekaan tappelemaan.

    Äänestä

"Masis yhdistettynä alkoholismiin on ongelmallisempi. Tunnistan täällä monta masistyyppiä. He eivät ole juuri iloonsa juoneet eikä heidän elämällään tunnu olevan tarkoituksen siementäkään. Mielialojen alavireisyys, paha olo itsessään, piti aluksi huolen siitä, että alkoholilääke toi harmaaseen päivään sietokykyä.

Lääkkeen edut ovat aluksi suuremmat kuin haitat, lopuksi käy toisin päin. Jäljellä on alkoholisti, joka on vajonnut mitä syvimpään masikseen alkoholin voimalla: alkoholi on lisännyt alavireisyyden ja synkkyyden voimaa tuhatkertaisesti. Lääkärit alkavat hoitaa masennusta lääkkeillä - josita ei ole mitään hyötyä tunnetiloihin, kun yksilö juo itseään pimeyteen. "

Tuo on ihan totta.

Tutkimukseesi vinkiksi sanoisin myös että saat ihan uusia vivahteita ja alalajeja/määrityksiä, kun otat huomioon sen, onko ihmisellä oikea vai vasen aivopuolisko dominoiva.

Kansanomaisesti sanottuna, taiteilijaluonteen heikkous verrattuna laskelmoivan järki-ihmisen pyrkimykseen mennä läpi harmaan kiven järjellä.
Ilmeisesti sanottava tässä yhteydessä että itse olen näistä mainituista se ensimmäinen tapaus.

Äänestä
  • Tämä on enemmän pakinaa kuin asiallista pohdiskelua, mutta olisihen se metkaa ajatella kahta stereotyyppiä, sen mukaan miten painottuu tuo aia. Otetaan ääripäät. Oletetaan, että on diplomi-insinööri A espoolaisesta firmasta ja kadulla bluesia saksofonilla soittava B, joka on ollut Tukholmasa siivoustöissä talvisin. Molemmille viina maistuu.

    B toivoo...

    Tässä välissä: insinööri A ei toivo, vaan laskee! Elimistö polttaa yhden ryypyn tunnissa. Ei hätää. Töitten jälkeen baarissa voi olla yhteentoista. Kotiin. Yksi iso viskipaukku vielä ennen petiä. Aamulla töihin, pectusta suuhun. A käyttäytyy asiallisesti ja tarkasti. Se ei ole häntä, se on rooli, mietittyä. Lomalla hän vapautuu muistaen tietenkin viisaan roolinsa kulmakapakassa, on tietoisen leikkisä, nauttii älystään. Takana pitävät savolaisena kusipäänä. Hän ajaa kuurin alas hyvissä ajoin ennen töitä. Hän tuo rahaa, kenenkään ei pitäisi valittaa. Maksa vain alkaa olla kovilla. Laskuvirhe. Vaimo haluaa eron. Lapset inhoavat. Alkoholin aiheuttama masennus lisääntyy. Kaiken tietonsa nojalla A määrittelee tilansa ja tekee prognoosin tulevasta, ymmärtää senkin, että paluuta ei ole. Hän päättää lopettaa itsensä reserviläisen sotilaspistoolilla. Ovela metsästäjä muuttuu omaksi saaliikseen.

    Mitä B tekee...B toivoo, että kun hän vain jaksaa soittaa, jonakin päivänä taivas aukeaa ja kaunis nainen laskeutuu alas ja ottaa hänet syliinsä. Hän juo kauniiden unelmien laguunissa ja kuolee kuun ollessa korkealla. Hän vie soittimensa särkyneen suurelle virittäjälleen samalla kun ohikulkevat ihmiset näkevät vain kierrätyskeskuksesta ostettuun pukuun sonnustautuneen hampin makaavan ojassa naama sinisenä.

    Molemmat aivopuoliskoni sanovat, että raittius on vaihtoehto molemmille fiktioni hahmoille.

    Äänestä

  • vanemoinen kirjoitti:

    Tämä on enemmän pakinaa kuin asiallista pohdiskelua, mutta olisihen se metkaa ajatella kahta stereotyyppiä, sen mukaan miten painottuu tuo aia. Otetaan ääripäät. Oletetaan, että on diplomi-insinööri A espoolaisesta firmasta ja kadulla bluesia saksofonilla soittava B, joka on ollut Tukholmasa siivoustöissä talvisin. Molemmille viina maistuu.

    B toivoo...

    Tässä välissä: insinööri A ei toivo, vaan laskee! Elimistö polttaa yhden ryypyn tunnissa. Ei hätää. Töitten jälkeen baarissa voi olla yhteentoista. Kotiin. Yksi iso viskipaukku vielä ennen petiä. Aamulla töihin, pectusta suuhun. A käyttäytyy asiallisesti ja tarkasti. Se ei ole häntä, se on rooli, mietittyä. Lomalla hän vapautuu muistaen tietenkin viisaan roolinsa kulmakapakassa, on tietoisen leikkisä, nauttii älystään. Takana pitävät savolaisena kusipäänä. Hän ajaa kuurin alas hyvissä ajoin ennen töitä. Hän tuo rahaa, kenenkään ei pitäisi valittaa. Maksa vain alkaa olla kovilla. Laskuvirhe. Vaimo haluaa eron. Lapset inhoavat. Alkoholin aiheuttama masennus lisääntyy. Kaiken tietonsa nojalla A määrittelee tilansa ja tekee prognoosin tulevasta, ymmärtää senkin, että paluuta ei ole. Hän päättää lopettaa itsensä reserviläisen sotilaspistoolilla. Ovela metsästäjä muuttuu omaksi saaliikseen.

    Mitä B tekee...B toivoo, että kun hän vain jaksaa soittaa, jonakin päivänä taivas aukeaa ja kaunis nainen laskeutuu alas ja ottaa hänet syliinsä. Hän juo kauniiden unelmien laguunissa ja kuolee kuun ollessa korkealla. Hän vie soittimensa särkyneen suurelle virittäjälleen samalla kun ohikulkevat ihmiset näkevät vain kierrätyskeskuksesta ostettuun pukuun sonnustautuneen hampin makaavan ojassa naama sinisenä.

    Molemmat aivopuoliskoni sanovat, että raittius on vaihtoehto molemmille fiktioni hahmoille.

    Nipponin esittämä aivopuoliskoasia on todennäköisesti merkittävämpi kuin vielä oikein tiedetäänkään. Hänen esimerkkinsä menevät kylläkin vähän minne sattuu.

    Oikea aivopuolisko suuntautuu käsittelemään tuntumia laajoihin kokonaisuuksiin, vasen hoitaa tarkat yksityiskohdat: kieli, motoriikan hienosäätö ja sen sellainen on siellä. Kielen ja logiikan myötä sekä järki että järjettömyys (uskomuspohjainen järkeily) asustavat vasemmalla. Enpä noin vain liittäisi taiteilija/insinööri-jakoa aivopuoliskoihin.

    Sitävastoin esiin nousee toimiminen joko kokonaisnäkemyksen tai tilanteisiin omaksuttujen rutiinien mukaan. Alkoholismi - muiden pakkotoimintojen tapaan - on jyräävää rutiinia. Kaikenlaisten pakkotoimintojen jatkuva pyöritys tarvitsee tavallista enemmän serotoniinia ja dopamiinia ja tätä kautta löytyvät alkoholismissakin näkyvät A- ja B-tyypit.

    Kokemukseni alkoholisteista (itse en ole) vahvistaa, että alkoholismia on a-kulttuuri, koko se laaja alkoholinkäyttöön liittyvien rutiinien verkko johon alkoholisti takertuu, "ja sitten me ryypättiin"-maailma. Siihen verrattuna alkoholin fysiologinen kyky aiheuttaa alkoholismia on mitätön ja näkyy eniten siinä että juominen rajoittaa muuta toimintaa ja sitä kautta vahvistaa juomisrutiineja.

    Kukaan ei ole aiheuttanut niin paljon tuhoa kuin Ludvig Holberg teoksellaan "Jeppe Niilonpoika", jossa hän panee Jepen valittamaan: "Kaikki sanovat että Jeppe juo, mutta kukaan ei kysy miksi Jeppe juo!" Jeppe on onnettomassa tilanteessa, hänen juomisrutiininsa heikkenevät kun kukaan ei näytä osallistuvan tai edes välittävän koko puuhasta. Joutuuko Jeppe suorastaan lopettamaan juomisen? Ei, koska hän onnistuu vahvistamaan a-kulttuuria virittämällä keskustelun kysymyksestä "miksi Jeppe juo". Heh, minä juon ja muut osallistuvat keskustelemalla juomisesta! Kaikki ovat taas onnellisia.

    Äänestä

  • MursuX kirjoitti:

    Nipponin esittämä aivopuoliskoasia on todennäköisesti merkittävämpi kuin vielä oikein tiedetäänkään. Hänen esimerkkinsä menevät kylläkin vähän minne sattuu.

    Oikea aivopuolisko suuntautuu käsittelemään tuntumia laajoihin kokonaisuuksiin, vasen hoitaa tarkat yksityiskohdat: kieli, motoriikan hienosäätö ja sen sellainen on siellä. Kielen ja logiikan myötä sekä järki että järjettömyys (uskomuspohjainen järkeily) asustavat vasemmalla. Enpä noin vain liittäisi taiteilija/insinööri-jakoa aivopuoliskoihin.

    Sitävastoin esiin nousee toimiminen joko kokonaisnäkemyksen tai tilanteisiin omaksuttujen rutiinien mukaan. Alkoholismi - muiden pakkotoimintojen tapaan - on jyräävää rutiinia. Kaikenlaisten pakkotoimintojen jatkuva pyöritys tarvitsee tavallista enemmän serotoniinia ja dopamiinia ja tätä kautta löytyvät alkoholismissakin näkyvät A- ja B-tyypit.

    Kokemukseni alkoholisteista (itse en ole) vahvistaa, että alkoholismia on a-kulttuuri, koko se laaja alkoholinkäyttöön liittyvien rutiinien verkko johon alkoholisti takertuu, "ja sitten me ryypättiin"-maailma. Siihen verrattuna alkoholin fysiologinen kyky aiheuttaa alkoholismia on mitätön ja näkyy eniten siinä että juominen rajoittaa muuta toimintaa ja sitä kautta vahvistaa juomisrutiineja.

    Kukaan ei ole aiheuttanut niin paljon tuhoa kuin Ludvig Holberg teoksellaan "Jeppe Niilonpoika", jossa hän panee Jepen valittamaan: "Kaikki sanovat että Jeppe juo, mutta kukaan ei kysy miksi Jeppe juo!" Jeppe on onnettomassa tilanteessa, hänen juomisrutiininsa heikkenevät kun kukaan ei näytä osallistuvan tai edes välittävän koko puuhasta. Joutuuko Jeppe suorastaan lopettamaan juomisen? Ei, koska hän onnistuu vahvistamaan a-kulttuuria virittämällä keskustelun kysymyksestä "miksi Jeppe juo". Heh, minä juon ja muut osallistuvat keskustelemalla juomisesta! Kaikki ovat taas onnellisia.

    Erittäin selkeä ja nimenomaan järkevä viesti.

    Rutiinit mietityttivät.Tuohon rutiinien verkkoon täytyy käyttää substituutiota. Olen raitis ja käyn aika usein tällä palstalla laskemassa tyhjät pullot. Vertaisryhmässä käyminen on substituutiota, samoin uusi elämäntapa. Jos juoposta on siinä samalla apua toisellekin, hyvä niin.

    Tommy Hellstén kirjoitti joskus, että alkoholisti on se, joka on muodostanut henkilökohtaisen suhteen pulloon. Fysiologiset seikat korjaantuvat helpommin kuin tuo suhde lakkaa olemasta. Kauanko fyysiset vieroitusoireet kestävät? Eivät merkittävän kauan. Silti tarvitaan valtavasti psyykkistä työtä, että toipumnista tapahtuisi.

    Toisaalta, miksi alkoholisti ei parannu kokonaan, siis voi enää kolmenkymmenen raittiin ja elämänmyönteisen vuoden jälkeen ottaa turvallisesti? Onko kyse sittenkin fysiologisista (patologisista) muutoksista aivoissa? Vai siitä psykologiasta, mikä tuossa kokonaisvaltaisessa suhteessa vallitsee, kun on kerran juonut maljasta tarpeeksi syvältä?

    Äänestä

  • vanemoinen kirjoitti:

    Erittäin selkeä ja nimenomaan järkevä viesti.

    Rutiinit mietityttivät.Tuohon rutiinien verkkoon täytyy käyttää substituutiota. Olen raitis ja käyn aika usein tällä palstalla laskemassa tyhjät pullot. Vertaisryhmässä käyminen on substituutiota, samoin uusi elämäntapa. Jos juoposta on siinä samalla apua toisellekin, hyvä niin.

    Tommy Hellstén kirjoitti joskus, että alkoholisti on se, joka on muodostanut henkilökohtaisen suhteen pulloon. Fysiologiset seikat korjaantuvat helpommin kuin tuo suhde lakkaa olemasta. Kauanko fyysiset vieroitusoireet kestävät? Eivät merkittävän kauan. Silti tarvitaan valtavasti psyykkistä työtä, että toipumnista tapahtuisi.

    Toisaalta, miksi alkoholisti ei parannu kokonaan, siis voi enää kolmenkymmenen raittiin ja elämänmyönteisen vuoden jälkeen ottaa turvallisesti? Onko kyse sittenkin fysiologisista (patologisista) muutoksista aivoissa? Vai siitä psykologiasta, mikä tuossa kokonaisvaltaisessa suhteessa vallitsee, kun on kerran juonut maljasta tarpeeksi syvältä?

    Alkoholismi on kehitysasteeltaan usein jaettu kolmeen vaiheeseen.
    Itse kokisin olevan kakkosvaiheessa.

    Sanoisin (saatan toistaa itseäni, koska olen aina kirjoitellessani pierussa enemmän tai vähemmän), että omasta kokemuksestani tässä omassa vaiheessani juomista jatkaa se, että siitä on tullut tapa (kuten edellä spekuloitiin), mutta ei pidä todellakaan aliarvioida sitä voimaa mikä krapulalla ja morkkiksella on juomisen jatkamiselle. Alkoholisti tietää, että pari tölkkiä olutta nopeasti nautittuna, lasillinen viiniä, tai kunnon siivu väkevää nopeasti poistaa sekä fyysisen pahan olon että henkisen ahdistuksen.

    Raittiille ihmiselle voisi antaa näkökulman, että jos olisi lääke, jolla oksennustauti paranee 15 minuutissa, niin kuinka suuri ja kauaskantoinen negatiivinen vaikutus sillä täytyisi olla kolikon kääntöpuolella, että sen jättäisi sillä hetkellä ottamatta?

    Äänestä

  • Nippon Denso kirjoitti:

    Alkoholismi on kehitysasteeltaan usein jaettu kolmeen vaiheeseen.
    Itse kokisin olevan kakkosvaiheessa.

    Sanoisin (saatan toistaa itseäni, koska olen aina kirjoitellessani pierussa enemmän tai vähemmän), että omasta kokemuksestani tässä omassa vaiheessani juomista jatkaa se, että siitä on tullut tapa (kuten edellä spekuloitiin), mutta ei pidä todellakaan aliarvioida sitä voimaa mikä krapulalla ja morkkiksella on juomisen jatkamiselle. Alkoholisti tietää, että pari tölkkiä olutta nopeasti nautittuna, lasillinen viiniä, tai kunnon siivu väkevää nopeasti poistaa sekä fyysisen pahan olon että henkisen ahdistuksen.

    Raittiille ihmiselle voisi antaa näkökulman, että jos olisi lääke, jolla oksennustauti paranee 15 minuutissa, niin kuinka suuri ja kauaskantoinen negatiivinen vaikutus sillä täytyisi olla kolikon kääntöpuolella, että sen jättäisi sillä hetkellä ottamatta?

    Nettohyödyn terveydelle pitäisi olla suuri, jotta sellainen lääke saisi luvan.

    Onko alkoholi muuten elintarvike? Alkoholi, jos se vasta tänään keksittäisiin, ei saisi myyntilupaa, ei EU:ssa, ei USA:ssa, muslimimaista puhumattakaan...

    Vakiintunut ja valvottu bisnes. Vielä suurempi, tosin harmaa, kansantulo maailmassa tulee laittomasta huumekaupasta.

    Nippon, sinun kohtalosi elättää bisnestä. Sinun ruumiillasi ja kärsimyksilläsi siipeillään samalla kun sinut tuomitaan. Lisäksi tuomitset itse itsesi.

    Mikä on White Horsen vastine? Orivesi!

    Äänestä

  • vanemoinen kirjoitti:

    Nettohyödyn terveydelle pitäisi olla suuri, jotta sellainen lääke saisi luvan.

    Onko alkoholi muuten elintarvike? Alkoholi, jos se vasta tänään keksittäisiin, ei saisi myyntilupaa, ei EU:ssa, ei USA:ssa, muslimimaista puhumattakaan...

    Vakiintunut ja valvottu bisnes. Vielä suurempi, tosin harmaa, kansantulo maailmassa tulee laittomasta huumekaupasta.

    Nippon, sinun kohtalosi elättää bisnestä. Sinun ruumiillasi ja kärsimyksilläsi siipeillään samalla kun sinut tuomitaan. Lisäksi tuomitset itse itsesi.

    Mikä on White Horsen vastine? Orivesi!

    Elintarvike-sanan käyttäminen oli sarkasmia, ja kuvastaa omaa suhdettani alkoholiin, valitettavasti. :(

    Äänestä

Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastainen viesti.

Kommentoi aloitusta


vanemoinen kirjoitti:

Tämä pitkä viesti kertoo siitä, miten tärkeä tämä palsta on ollut tiedon ja erilaisten kokemusten hankkimiseksi. Tämä on prosessi. Muutaman kuukauden päästä käsitykseni on joiltakin osin toinen: niin pitääkin. Miksi jämähtää ja kuvitella, että kaikki tieto on saavutettu ja sillä piste.

LÄHTÖKOHTA:

Kun tulin palstalle vajaat pari kuukautta sitten, aloin heti tapella masennuksen ja alkoholin suhteesta. Toivon, etten liikaa loukannut esim. Holizonia: kilpalaulanta on minulle tiedonhankkimismetodi. Alkoholisairauden käsitehän minulla ei ollut yhtä ehdoton kuin erityisesti Minnesota-hoidon käyneillä on.

Olin ollut vuosia huolissani siitä rajoittuneisuudesta, jota sinänsä erinomaisen AA:n jäsenistön piirissä (toisin kuin AA-kirjallisuudessa) tunnettiin kaksoissairauksiin nähden. Tästä syystä monet kaksoissairautta (skitsofrenia alkoholismi, yhdensuuntainen mielialahäiriö alkoholismi, kahdensuuntainen mielialahäiriö alkoholismi) potevat kokevat vierautta AA:ssa. Koska alkoholismin hoito on ensisijaista muun hoidon onnistumisen kannalta, ja AA siihen erinomainen (ehkäpä ainoa) tehokas ylläpitopaikka, he pyrkivät salaamaan sairautensa ja lääkityksensä välttyäkseen tuomitsevan ankarilta puheenvuoroilta.

Kaikki tämä siitä huolimatta, että AA:n perustajajäsen Bill Wilson itse hoidatti psykiatrilla syvää masennusta 1950-luvun lopulta vuoden 1965-paikkeille. Hän oli kuiluun suistuessaan ollut kaksikymmentä vuotta raittiina.

NYT MIETIN:

Plärättyäni päihdelääketieteen kaikkia mahdollisia arvioita ristiin rastiin, ja käytyäni monta keskustelua myönnän, että latentisti alkoholismi on korvien välissä ikään kuin synnyinlahjana. Muuten alkoholistiksi ei yksinkertaisesti tulla. Tarvitaan vain harjoitusta saada se puhkeamaan karmeimpaan kukkaan. Ja jos kansalliseen alkoholikulttuuriin kuuluu ikään kuin initiaatioriittinä, että kaikkien - siis aivan kaikkien - pitää jo nuorena kokeilla humaltumista tai ainakin jonkinasteista juomista, päättäjäisissä, retkillä, sittemmin firman juhlissa, saunan jälkeen ym., addiktin kiinnitys on varma.

Masis yhdistettynä alkoholismiin on ongelmallisempi. Tunnistan täällä monta masistyyppiä. He eivät ole juuri iloonsa juoneet eikä heidän elämällään tunnu olevan tarkoituksen siementäkään. Mielialojen alavireisyys, paha olo itsessään, piti aluksi huolen siitä, että alkoholilääke toi harmaaseen päivään sietokykyä.

Lääkkeen edut ovat aluksi suuremmat kuin haitat, lopuksi käy toisin päin. Jäljellä on alkoholisti, joka on vajonnut mitä syvimpään masikseen alkoholin voimalla: alkoholi on lisännyt alavireisyyden ja synkkyyden voimaa tuhatkertaisesti. Lääkärit alkavat hoitaa masennusta lääkkeillä - josita ei ole mitään hyötyä tunnetiloihin, kun yksilö juo itseään pimeyteen.

Koska sekä alkoholismin että masennuksen oletetaan nykytietämyksen mukaan ainakin jossakin määrin johtuvan serotoniinin välittäjäaineiden ongelmista ja dopamiinituotannon poikkeavuuksista, niillä on selvää sukulaisuutta, mutta ne eivät ilmeisesti vieläkään ole aivan sama asia. Riippumatta tuon asian totuusarvosta, molemmat hoitamattomana tappavat eikä mielialoja voi nostaa millään, ei terapialla tai napeilla, ennen kuin päihteet on eristetty.

Ihmisellä on luontainen tarve mieltää, että oma kokemus on niin kattava, että muilla täytyy sitten olla samanlainen. Väärin juotu, väärin hoidettu ja väärin ymmärretty...

Inhimillisiä kiistoja aiheuttavat henkilökohtaiset erot alkoholismin kehitysvaiheeseen nähden (alcoholismus episodicus ja alcoholismus chronicus). Toisaalta erot alkoholistityypissä saattavat hämmentää.

Suurimmalla osalla aivojen mielihyväkeskuksen dopamiinijärjestelmän toiminta näyttää alentuneen. Tämä on alkoholismin muoto, joka alkaa aikuisiällä ja johon liittyy ahdistuneisuutta ja vuorottelevia juomaputkia sekä ajoittaista pyrkimystä raittiuteen. Tätä tietoa olen itse muokannut Wikipediaan mutta en ole ainoa muokkaaja. Näillä "säyseillä" juopoilla näyttäisi olevan myös vähemmän dopamiinin sitoutumispaikkoja kuin terveillä verrokeilla.

B-tyypin alkoholismi alkaa useimmin nuoruusiällä. Dopamiinin puutetta ei ole todettu, vaan häiriö liittyy todennäköisesti muuhun aivojen välittäjäainesysteemiin, kuten serotonenergiseen järjestelmään. Näitä on vähemmistö (n. 20% kaikista alkoholisteista), ja tästä porukasta tulevat rähjäjuopot ja ne, joilla impulssikontrolli katkeaa. Lue: älä ota sen kanssa viinaa.

Serotoniinin vajaatoimintaa on suomalaisilla todettu paljon, samoin intiaaneilla. Meillä on siis - ainakin potentiaalisesti - enemmän väkivaltaisia juoppoja kuin vaikkapa germaanisissa ja latinalaisisaa kansoissa, jos tätä nopeasti kehisi.

Periaatteessa ei ole mitään estettä nähdä ongelmaa suvaitsevaisesti ja laaja-alaisena. Dopamiinijärjestelmäjuopot (euforiajuopot), joita on suurin osa, tulevat raittiudesta huumaantuneen onnelliseksi. Serotoniinin vajaatoiminnasta kärsiville päivä on raitistuttua usein "harmaan raitis", ja he säälittävästi matkivat A-tyypin entisiä puliukkoja että "raittius on iloinen asia". Kyllähän se raitis päivä möyrimisen voittaa, silti. Retkahdusriski kuitenkin B-tyypillä kasvaa, elleivät he hoida itseään koko lailla hyvin muidenkin ongelmiensa osalta - mahdollisesti yksilöterapian voimin.

A-tyypin holisti pysyy raitistuttuaan, jos raitistuu, raittiina ja raittiususko on todella vahvaa.

Mikäli raittius perustuu uskoon, mitä sitten kun usko loppuu?

Terapiasta, papeista ja lääkäreistä ei ole juovalle apua. On turha itkettää porukkaa koivu- ja tähti - tarinoilla. Vasta juomisen lopettanut saa sieltä hillot.

Projekti on kesken...

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu