Hain masennukseeni apua tässä jokin aika sitten terveskeskuksesta. Lääkäri otti vastaan, totesi "mieli maassa?" ja minä aloin itkemään. Itkin enkä oikein osannut sanoa mitään. Lääkäri kyseli jotain, mutta aika vähän kuitenkin. Sitten tein masennustestin, josta sain pisteitä 34. Lääkäri totesi vaan että "aika paljon!". En sitten tiedä mitä se tarkoittaa.
Siinä sitten jossain vaiheessa lääkäri tyrkkäsi lääkkeet kouraan ja sairaslomaa. Sanoi että depressiohoitaja ottaa yhteyttä. Minkäänlaista diagnoosia en saanut.
Missä vaiheessa minut diagnosoidaan? Vai saanko diagnoosia lainkaan? Haluaisin tietää mikä minua vaivaa, minkä asteinen masennus, mahdollisesti joku muukin?
Siinä sitten jossain vaiheessa lääkäri tyrkkäsi lääkkeet kouraan ja sairaslomaa. Sanoi että depressiohoitaja ottaa yhteyttä. Minkäänlaista diagnoosia en saanut.
Missä vaiheessa minut diagnosoidaan? Vai saanko diagnoosia lainkaan? Haluaisin tietää mikä minua vaivaa, minkä asteinen masennus, mahdollisesti joku muukin?
Vastaukset 3
Vanhimmat
Itse kävin aikoinaan työnantajan lähettämänä yksityisellä psykiatrilla. Muistaakseni diagnoosista ei puhuttu mitään, ainoastaan, että masennus on. Älä siitä huolehdi,tärkeintä on ,että saat hoitoa masennukseesi. Voimia toivotan Sinulle!
Viimeisen kappaleen kysymyksiisi en osaa vastata ja minusta paras olisi ehkä kysyä noita suoraan lääkäriltä.
Itse sain masennusdiagnoosin ensimmäisen kerran A-sairauslomatodistukseen kirjattuna koodilla F32, kun menin lääkäriin voidessani tosi huonosti. En yhtään käsittänyt, mikä minua vaivasi eikä terveyskeskuksin päivystävä lääkäri selittänyt yhtään mitään, kehotti vain lepäämään. Kotona netistä tarkistin, mitä tarkoittaa F32 ja tunnistin oireeni masennukseksi.
Diagnoosi tuli srvana päivänä kun pilasin elämäni ja tiesin että tästä mennään alaspäin kohti kaivoa. 19vuotta pidin kiinni eräästä asiasta joka oli elämäni sitten yksi ilta se meni. Koko vitu* 19vuotta turhaa. Nyt 3vuoden jälkeen asia kokoajan mielessä on lamaannuttanut minut ja tiesin heti sinä päivänä kun elämä meni että aika ei paranna.
Nyt olen tosi pahassa kunnossa ja valmistelen itselle todella kovaa rohkeutta vihdoin päästää itse vapaaksi. Siellä haudassa on aikaa miettiä miten olisi sinä iltana voinut tehdä toisin. Vaikeaksi tekee asian se että se kuoleminen pitää tehdä siellä missä kaikki meni ja se on aika yleisellä paikalla. Ymmärtävät varmaan sitten kuinka en oikeasti tarkoittanut sitä juttua mitä tein..