Silloin tällöin tulen lueskelleeksi paikallisia ajatusten vaihtoja. Ristiina on parasta aikaa keskusteluissa esillä leirintäalueen puuttumisen merkeissä. Mäntyharjulla on aivan oma osastonsa. Olen kotoisin tienoolta, josta tulee ensi vuoden vaihteessa Mäntyharjun eteläinen naapuri eli uusi Kouvola on kotiseutuni. Toivottavasti en herätä kovin suurta närkästystä, jos hiukan pohdiskelen tulevan Kouvolan ja Mikkelin välimaaston näkymiä, sillä tuleehan sillä alueella aika ajoin poikettua.
Miten mahtanee kunnallisen hallinnon järjestelyjen käydä tosiaan Mikkelin ja uuden Kouvolan välisellä alueella? Pysyvätkö Mäntyharju, Ristiina ja Suomenniemi sekä Perunmaa omina kuntinaan ja samalla onnistuvat järjestelemään mm. terveydenhoitoasiat niin, että ne ovat kunnossa? Toisaalta eihän terveydenhoitokaan ole ainoa huolehdittava elämisen alue.
Muistaakseni sisäasiainministeriö on kysellyt Ristiinalta, miten se aikoo järjestää suhteensa Mikkelin kanssa. Olisihan se tietysti täysin mahdollista, että Ristiina jopa liittyisi Mikkeliin. Silloin edettäisiin sama tietä, joka on valittu täällä Kouvolan puolessa. Itse olen kannattanut tätä Kouvolan kunnallista järjestelyä. Toisaalta en väitä, että malli olisi ainoa oikea. Toisinkin on täysin mahdollista toimia.
Entä jos Ristiina, Mäntyharju sekä saman tien Suomenniemi ja Pertunmaa liittoutuisivat keskenään ja laittaisivat hynttyyt yhteen? Sillä tavalla syntyvä väestöpohja taitaisi tyydyttää jo sisäasiainministeriönkin vaatimukset.
Mäntyharjun, Ristiinan, Pertunmaan, Suomenniemen käsittävän alueen asetelma on omanlaisensa ja samalla myös toisenlainen kuin Kouvolan seudun tilanne. Mikkeliin liittymiselle on olemassa itsenäisyyden vaihtoehto, jonka avulla paikalliset voimavarat koottaisiin yhteen. Näin ulkopuolisena tulee houkutus lähes suositella tämän paikallisen vaihtoehdon valitsemisen harkitsemista.
Haluan todeta vielä, että älkääpä naapurit vetäkö hernettä nenään meikäläisen sivullisen tienkäyttäjän ajatusten takia! Ainahan asioita voidaan aprikoida naapureittenkin kanssa ja kysellä, että mitäpä kuuluu ja kuinka hurisee.
Miten mahtanee kunnallisen hallinnon järjestelyjen käydä tosiaan Mikkelin ja uuden Kouvolan välisellä alueella? Pysyvätkö Mäntyharju, Ristiina ja Suomenniemi sekä Perunmaa omina kuntinaan ja samalla onnistuvat järjestelemään mm. terveydenhoitoasiat niin, että ne ovat kunnossa? Toisaalta eihän terveydenhoitokaan ole ainoa huolehdittava elämisen alue.
Muistaakseni sisäasiainministeriö on kysellyt Ristiinalta, miten se aikoo järjestää suhteensa Mikkelin kanssa. Olisihan se tietysti täysin mahdollista, että Ristiina jopa liittyisi Mikkeliin. Silloin edettäisiin sama tietä, joka on valittu täällä Kouvolan puolessa. Itse olen kannattanut tätä Kouvolan kunnallista järjestelyä. Toisaalta en väitä, että malli olisi ainoa oikea. Toisinkin on täysin mahdollista toimia.
Entä jos Ristiina, Mäntyharju sekä saman tien Suomenniemi ja Pertunmaa liittoutuisivat keskenään ja laittaisivat hynttyyt yhteen? Sillä tavalla syntyvä väestöpohja taitaisi tyydyttää jo sisäasiainministeriönkin vaatimukset.
Mäntyharjun, Ristiinan, Pertunmaan, Suomenniemen käsittävän alueen asetelma on omanlaisensa ja samalla myös toisenlainen kuin Kouvolan seudun tilanne. Mikkeliin liittymiselle on olemassa itsenäisyyden vaihtoehto, jonka avulla paikalliset voimavarat koottaisiin yhteen. Näin ulkopuolisena tulee houkutus lähes suositella tämän paikallisen vaihtoehdon valitsemisen harkitsemista.
Haluan todeta vielä, että älkääpä naapurit vetäkö hernettä nenään meikäläisen sivullisen tienkäyttäjän ajatusten takia! Ainahan asioita voidaan aprikoida naapureittenkin kanssa ja kysellä, että mitäpä kuuluu ja kuinka hurisee.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Voiko savolaisten kanssa olla naapuri? Johan siitä soppa syntyy kun suur-Savo perustetaan.
Yhteenlaskettuna Ristiina Mäntyharju Pertunmaa Suomenniemi on noin 14400. Se ei riitä PARAS-hankkeelle. Lisättynä Hirvensalmella noin 16900; ei riitä. Puumala päälle on noin 19600 joka on lähellä. Mutta mutkat on varmaan liian suuret tälle.
Seudullinen yhteistyö on tällä hetkellä ainoa vaihtoehto, koska Mikkelin taloustilanne, aiempien kuntaliitosten jälkeen tekemättömyys hallintojärjestelyissä ja tietynlainen "pallo hukassa" toiminta eivät tue aitoa seudullisen suurkunnan syntymistä tällä hetkellä.
Ristiina, Mäntyharju, Hirvensalmi toimivat taloudellisesti tällä hetkellä vielä kohtuuden nimissä. Pertunmaa välimaastoa, Suomenniemen ja Puumalan talous rappiolla.
Seudullisen suurkunnan syntyminen vaatii, että perustalous suurimmalla osalla liittyjiä on edes jollain tavalla kunnossa, jollei sitten valtion toimesta ja tuella suoriteta pakkoliitoksia. Mutta lopputulos niistäkin tällä seudulla olisi tällä hetkellä huono juuri edellä mainituista Mikkelin ongelmista johtuen.
Eli saamme odottaa vetovoiman aitoa syntymistä Mikkelin seudulla ainakin noin 5 vuotta, jos kaikki ei mene syteen nyt olevien taloustunnelmien toteutuessa.