Täällä porukka tekee rankkoja investointilaskelmia sähkön sekä maa- ja kaaukolämmön kesken. Lopulta todetaan, että loppu säästö tehdään polttamalla puuta takassa.
OK, ei väitellä niiden ilmaisten puiden hinnoista tällä kerralla. Mutta väitellään sen takan rakentamisen järkevyydestä.
Yleensä lämpöinvestointi on siitä järkevä, että sillä tehdään pääasiallinen lämpö ja se on siis lämmityskauden töissä aktiivisesti. Olkoon se sitten lämpöpumppu tai sähkökattila tai mikä tahansa. Takka on sitävastoin hyvin monella käytössä vain kovimman pakkasen aikoihin.
Katselin asuntomessuilla asiallisen näköisiä vuolukivitakkoja, jotka varmasti varaavat ja säästävät lämmityksessä lyhyellä tähtäimellä, jos vaan jaksaa puita kantaa. Vaan sitten kun katsoo sen investoinnin kokoa, esim. 8000 €, niin mielekkyys asettuu toiseen valoon. jos torpan koko lämmityslasku on vedenlämmityksineen luokkaa 1500 €, niin paljonko tuosta saa lopulta säästettyä raskaallakaan mottiurakoinnilla?
OK, ei väitellä niiden ilmaisten puiden hinnoista tällä kerralla. Mutta väitellään sen takan rakentamisen järkevyydestä.
Yleensä lämpöinvestointi on siitä järkevä, että sillä tehdään pääasiallinen lämpö ja se on siis lämmityskauden töissä aktiivisesti. Olkoon se sitten lämpöpumppu tai sähkökattila tai mikä tahansa. Takka on sitävastoin hyvin monella käytössä vain kovimman pakkasen aikoihin.
Katselin asuntomessuilla asiallisen näköisiä vuolukivitakkoja, jotka varmasti varaavat ja säästävät lämmityksessä lyhyellä tähtäimellä, jos vaan jaksaa puita kantaa. Vaan sitten kun katsoo sen investoinnin kokoa, esim. 8000 €, niin mielekkyys asettuu toiseen valoon. jos torpan koko lämmityslasku on vedenlämmityksineen luokkaa 1500 €, niin paljonko tuosta saa lopulta säästettyä raskaallakaan mottiurakoinnilla?
Vastaukset 2
Vanhimmat
Oman takan hinta on ostettu jo markka-aikana, kokonais hinta jäi alle neljän tuhannen euron.
Itse en ole lainkaan innostunut kantamaan roskaisia legendaarisia ilmaisia puita sisään ja käyttämään niitä lämmityksessä. Tontilta kaadetuista puista tuli kuitenkin 15 mottia klapeja, joten pakkohan niitä on yrittää poltella takassa.
Parhaana talvena olen saanut poltettu noin kaksi kuutiota, joskus vain puolikkaan. Seitsemässä talvessa olen saanut poltettua puolet tekemistäni puista.
Voisi arvioida että puusta tulee noin 2000kWh vuosittaisesta lämmöstä ja tuokaan ei ole ihan nettohyöty, koska takan lämmittäminen aiheuttaa hetkellisesti ylilämpöä joka tekee turhaa hukkaa. Yösähkön hinnalla vuosittainen hyöty jää siis noin sadan euron paikkelle, elitakan hinnan kuolettaminen tuolla polttamisella ottaa 30-40 vuotta.
Aivan.
Jos ei ajatella takkaasi sisustuselementtinä vaan ainoastaan lämmitysinvestointina, ei päästä kannattavaan yhtälöön tuolla lämmitysinnokkuudella.
Jos lasketaan 4 t investoinnille vuotuinen korko vaikkapa 4 %:n mukaan, saataisiin investoinnin korkokuluksi vuodessa 160 e. Korkokulu (tai riskitön vaihtoehtoistuotto) pitää investoinnille laskea riippumatta siitä tehdäänkö se lainalla vai omalla rahalla.
Sanoit säästäväsi n. 100 e vuodessa ilmaisilla puilla ja pienellä lisävaivalla. Silti jäit korkokuluihin verrattuna muutaman kympin miinukselle vuosittain.
Näitä laskelmia olen tässä pyöritellyt. Siitä huolimatta saatetaan päätyä "sisustustakkaan" ja satunnaiseen tunnelman luojan. Voihan siitä olla oikeaa hyötyäkin kriisitilanteen koettaessa.