Vanhoillislestadiolaiset yksilöinä ovat ihania ihmisiä ja suurenmoisia ystäviä heidän joukostaan olen saanut. Mutta yhteisönä he ovat surullisen harhaanjohdettua ja pilalle peloteltua kansaa, johon johtajansa kylvävät keskinäisen eripuran ja kyttäämisen henkeä. Väistämättä mieleeni tulee entisen DDR:n stasi-tiedustelupoliisin toimet. Siellä kaikki kansalaiset vakoilivat toinen toistaan.
Ihan yleisenä havaintona tätä palstaa satunnaisesti seuranneena ja lestadiolaisuuteen muuten varsin hyvin tutustuneena, voisin sanoa, että toisinajattelijat pyritään vaientamaan - niin tällä foorumilla, kuin rauhanyhdistyksissäkin. Uudistusmieliset ajatukset ja poikkeaminen totutuista kaavoista koetaan oitis uhaksi ja perästä kuuluu - yleensä aina seläntakaa... Ettekö te muka itse tätä huomaa?
Eritoten nämä vältettävät ns. höpösynnit (kuten vaikkapa koristautuminen meikein tai hiusvärein yms. asiat), aiheuttavat uskomattoman paljon närkästystä, kateutta, eripuraa ja jopa vihaa yhteisön sisällä rajojaan ja usein itseään etsiviä jäseniä kohtaan. Yhteisön hyljeksintä on ilmeistä näitä liberaalimpia veljiä ja sisaria kohtaan, jotka haluaisi uudistaa ummehtunutta henkeä.
Puhumattakaan niistä onnettomista, jotka avaavat suunsa puhuakseen vl-järjestön sairaalloista synnintuskaa ja sielunvihollisen pelkoa vastaan! On kuin omaa hautaansa kaivaisi. Tervehtiminen lakkaa, eikä enää ole yksi ”meikäläisistä”.
Suhtautuminen "epäuskoisiin" (joka nimitys minusta on erittäin loukkaava kaikkia hartaita muita uskovaisia kohtaan) on puolestaan kuin 1930-luvun saksalaisesta oppikirjasta reväistyä. Kovin usein olen törmännyt ennakkoluuloihin ja joskus suoranaiseen inhoon vl:ten puolelta, mm. tultuani osalliseksi "teikäläisestä" perheestä avioliiton kautta. Enkä ole ainoa. Yleensä parempi tutustuminen auttaa, mutta ei aina edes se. Vanhat peikot hyppäävät kaapin takaa esiin pienimmästäkin ärsykkeestä.
Ajatus lestadiolaisen opin korkeimmasta, jopa Raamatun oppeja hylkivästä totuudesta on mielestäni absurdi. Selitys, että tämä seurakunta olisi muka jossain muodossa ollut olemassa aina on niin ikään hatara - Jumala on ankara, mutta oikeuden mukainen. Hän ei jättäisi yli 99% luomakunnastaan totuutensa oppien ulkopuolelle.
Ihan yleisenä havaintona tätä palstaa satunnaisesti seuranneena ja lestadiolaisuuteen muuten varsin hyvin tutustuneena, voisin sanoa, että toisinajattelijat pyritään vaientamaan - niin tällä foorumilla, kuin rauhanyhdistyksissäkin. Uudistusmieliset ajatukset ja poikkeaminen totutuista kaavoista koetaan oitis uhaksi ja perästä kuuluu - yleensä aina seläntakaa... Ettekö te muka itse tätä huomaa?
Eritoten nämä vältettävät ns. höpösynnit (kuten vaikkapa koristautuminen meikein tai hiusvärein yms. asiat), aiheuttavat uskomattoman paljon närkästystä, kateutta, eripuraa ja jopa vihaa yhteisön sisällä rajojaan ja usein itseään etsiviä jäseniä kohtaan. Yhteisön hyljeksintä on ilmeistä näitä liberaalimpia veljiä ja sisaria kohtaan, jotka haluaisi uudistaa ummehtunutta henkeä.
Puhumattakaan niistä onnettomista, jotka avaavat suunsa puhuakseen vl-järjestön sairaalloista synnintuskaa ja sielunvihollisen pelkoa vastaan! On kuin omaa hautaansa kaivaisi. Tervehtiminen lakkaa, eikä enää ole yksi ”meikäläisistä”.
Suhtautuminen "epäuskoisiin" (joka nimitys minusta on erittäin loukkaava kaikkia hartaita muita uskovaisia kohtaan) on puolestaan kuin 1930-luvun saksalaisesta oppikirjasta reväistyä. Kovin usein olen törmännyt ennakkoluuloihin ja joskus suoranaiseen inhoon vl:ten puolelta, mm. tultuani osalliseksi "teikäläisestä" perheestä avioliiton kautta. Enkä ole ainoa. Yleensä parempi tutustuminen auttaa, mutta ei aina edes se. Vanhat peikot hyppäävät kaapin takaa esiin pienimmästäkin ärsykkeestä.
Ajatus lestadiolaisen opin korkeimmasta, jopa Raamatun oppeja hylkivästä totuudesta on mielestäni absurdi. Selitys, että tämä seurakunta olisi muka jossain muodossa ollut olemassa aina on niin ikään hatara - Jumala on ankara, mutta oikeuden mukainen. Hän ei jättäisi yli 99% luomakunnastaan totuutensa oppien ulkopuolelle.
Vastaukset 13
Vanhimmat
Minulle taas on väkisinkin tullut mieleeni vl-liikkeen jumalasta virsi "kiivas kiukkuinen julma hirmuinen."
Missä on armahtavainen Jumala, johon voi luottaa ja kulkea vapaalla luottavaisella mielellä uskoen Jumalan hyvyyteen ja pelastussanomaan.
Luulisi tulevan ristivetoa suvun kanssa kun sinulla on noin kova viha uskovaisia kohtaan.
Ei kai kukaan ole väittänyt, että vihaa USKOVAISIA. Vanhoillislestadiolaisia elämäntapaintiaanejahan tässä on kritisoitu.
kun joku yrittää rehellisesti keskustella kokemuksestaan sisäpiiristä, vlt tulkitsee VIHAksi tai KATKERUUDEKSI. Outoa.
Lestadiolaiset pelkäävät enemmän toinen toisiaan kuin sielunvihollista. Jopa puhujat pelkäävät toisiaan.
ja olen tehnyt selväksi, että kuka sorkkii perheemme asioita, sille annan korville,naisille hellemmin, mutta miehille täyskädellisen. Perheemme on saanut elää omaa elämäänsa rauhassa.
Minulla on nimittäin sama tilanne. Vaimoon vl-perheestä. Mutta eipä ole parin "älähdykseni" jälkeen enää kukaan sotkeutunut asioihimme. Naisille sanon suoraan päin naamaa, ja miehiä lyön päin naamaa, jos uskaltavat yrittääkään sotkeutua. Tuntuu toimivan hyvin.
Menin myös naimisiin lestaadiolaiseen perheeseen. Ennakolta ajattelin että täytyy melkosia juntteja ääliötä kun antavat joidenkin vanhojen äijien vaikuttaa omaan elämäänsä ja noudattavat kaiken maailman kummallisia sääntöjä ja kieltoja. Ihmetys oli vielä suurempi kun selvisi että monet vaimon sisaruksista ovat koulutettuja ja ajattelivia fiksuja ihmisiä.(Ei sillä että koulutettu automaattisesti olisi fiksu/sivistynyt) Elävät tällaisten järjettömyyksien mukaan. Huomio jonka olen tehnyt vlstä on se että jos vl on juntti niin hän on todella juntti. Tämä juontuu varmaankin siitä että ei saa minkäänlaista sivistystä/tietoa ympäröivästä maailmasta jos kotona ei kannusteta lukemaan lehtiä, seuraamaan aikaansa jne... Kun taas ns. normaalit juntit sentään katsovat televisiota ja sen kautta näkevät vähän todellisuutta.
Myöhemmin minulle valkeni että ei auta vaikka olisi kuinka fiksu vl kun hömpötys on aivopesty ja peloteltu lapsesta asti. Minulla on ollut se onnellinen ei-vl vävy vl perheessä asema että appivanhemmat ovat melko sivistyneitä ja samoin vaimon sisarukset joten en ole juurikaan kokenut elämäämme sorkittavan.
Yksi asia mikä välillä pännii on se, että meidän odotetaan aina ottavan heidän uskonsa(vamman) huomioon. Ei voi juoda saunakaljaa jos ovat käymässä, jne... Tuo on täysin sama kun vaatisin vl:lli kylään mennessäni heitä tarjoamaan minulle viiniä ym.
Noh onneksi vaikuttaa siltä että enenemässä määrin nuoret vl:lät tajuavat ettei lasten teolla saa tehdä itseään mielisairaaksi ja ettei noita hulluja sääntöjä kenenkään tarvitse noudattaa.
Oli mielenkiintoista lukea kokemuksistasi. Minun vanhemmat on sukunsa melkeen ainoat jotka on lestadiolaislahkon jättäneet. Muu iso suku kummankin puolelta on lahkossa. Muistan lapsuudesta, että meidän piti aina joustaa heidän mukaan. Jos menimme sukuloimaan, siellä oltiin tietysti heidän tapojensa mukaan. Mutta myös silloin kun he sattuivat tulemaan meille, piti ottaa heidän rajoittuneisuus huomioon. TV kiinni aina, ei saa soittaa rock-musiikkia, ei saunaolutta eikä viiniä sunnuntaiaterialla jne. No he tosin kävi harvoin. Mulla ei käytännössä ole ollut isovanhempia. Vl isovanhemmat eivät ole olleet meihin lapsenlapsiinsa lainkaan yhteydessä. Vain niihin jotka on vl-uskossa.
Tämä oli mielenkiintoista lukea:
"...onneksi vaikuttaa siltä että enenemässä määrin nuoret vl:lät tajuavat ettei lasten teolla saa tehdä itseään mielisairaaksi ja ettei noita hulluja sääntöjä kenenkään tarvitse noudattaa. "
Onko nuoret sitten kaksinaamaisia vanhemmilleen ja rauhanyhdistykselle? Vai ovatko he ihan reilusti sopineet että lieventävät määräyksiä?
Lisäisin tuohon vielä juoruamisen, selän takana pahan puhumisen. Kun lahkon kieltojen takia ei ole lupa harrastaa juuri mitään kaunista, merkityksellistä ja arvokasta, ihmiset jahnaavat toinen toistensa asioita ja sanomisia. Loputtomiin! Toisesta ei ikinä erehdytä ajatteelmaan mitään positiivista. Tämä palstakin kertoo siitä.
Pahan puhuminen, hyvän ajatteleminen toisesta ja positiivisen palautteen antaminen vl:llä toisilleen on todella harvinaista ja vähäistä. Ajatellaan kai että se on minulta jotenkin pois jos anna positiivista palautetta.
Olisi kauheaa itse elää sellaisten seurassa yhtenään. Aivan kuin aina olisi joku raskas puntti jalassa raahattavana.
Onhan siellä hyviäkin ihmisiä mutta ne ovat todella harvinaisuus.
että kunnia kuuluu yksin Jumalalle.
Ihmismielelle ei kunniaa ja ylistystä saa antaa, ihminen ylpistyy ja joutuu eroon Jumalasta.
Ajattele positiivisesti!