Mädännäisyyden vartija

ompa pekkarinen rikas mies! Hyvä pekkarinen että lahjoitat rahojasi hyvään tarkoitukseen!! Onneksi et lahjoita rahojasi laiskoille sohvan makoilija eläteille... Olen suomi-soffan vankkumaton asiakas!!

sen sanoit kirjoitti:

ompa pekkarinen rikas mies! Hyvä pekkarinen että lahjoitat rahojasi hyvään tarkoitukseen!! Onneksi et lahjoita rahojasi laiskoille sohvan makoilija eläteille... Olen suomi-soffan vankkumaton asiakas!!

Kyllä se Pekkarinen lahjoittelee, ei omiaan, vaan valtion rahoja Suomen rikkaimmille sinivihressä hallituksessa ministerinä istuessaan.

Näin hallitus jakaa "köyhäinapua" valtion verokertymästä Suomen kaikkein rikkaimmille yritysjohtajille ja maatalousmiljonääreille. Esimerkkinä Björn Wahlroos, pankkiiri, joka on Suomen kolmanneksi rikkain mies.

Vuosittaiset maatalousmiljonäärien "lottovoitot" hallitukselta - olipa kato- tai satovuosi.

Köyhiä maatalousyrittäjiä eivät ole rikkaat yritysjohtajat, jotka saavat kunnon tukiaiset - ihan "Hyvä Veli" -peiraatteella. Näitä tuettavia ovat: Koneen Antti Herlin, joka sai maataloustukea 243 000 euroa, pankkiiri Björn Wahlroos sai 225 000 euron tuet sekä Georg J. C. Ehrnrooth nappasi maataloustukea 247 000 euroa - siis meidän köyhien valtiolle maksamistamme veroista. Suomessa myös sosiaalietuudet ovat vahvasti verotettuja.

Miljardi on tuhat miljoonaa,
eli 1,9 miljardia on
tuhat yhdeksän sataa miljoonaa euroa.

EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.

Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.

Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan.

Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.

OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.

Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.

Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.

Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä.

Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.

500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR.

Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.

Paradoksi on se, että pientilalliset ja keskisuurten tilojen omistajat eivät maataloustukiaisia saa, tilat kun eivät ole kannattavia! Näin Kepu "elävöittää" maaseutua!

miljonäärien maataloustuki kirjoitti:

Kyllä se Pekkarinen lahjoittelee, ei omiaan, vaan valtion rahoja Suomen rikkaimmille sinivihressä hallituksessa ministerinä istuessaan.

Näin hallitus jakaa "köyhäinapua" valtion verokertymästä Suomen kaikkein rikkaimmille yritysjohtajille ja maatalousmiljonääreille. Esimerkkinä Björn Wahlroos, pankkiiri, joka on Suomen kolmanneksi rikkain mies.

Vuosittaiset maatalousmiljonäärien "lottovoitot" hallitukselta - olipa kato- tai satovuosi.

Köyhiä maatalousyrittäjiä eivät ole rikkaat yritysjohtajat, jotka saavat kunnon tukiaiset - ihan "Hyvä Veli" -peiraatteella. Näitä tuettavia ovat: Koneen Antti Herlin, joka sai maataloustukea 243 000 euroa, pankkiiri Björn Wahlroos sai 225 000 euron tuet sekä Georg J. C. Ehrnrooth nappasi maataloustukea 247 000 euroa - siis meidän köyhien valtiolle maksamistamme veroista. Suomessa myös sosiaalietuudet ovat vahvasti verotettuja.

Miljardi on tuhat miljoonaa,
eli 1,9 miljardia on
tuhat yhdeksän sataa miljoonaa euroa.

EU ja veronmaksajat tukivat Suomen maanviljelyä 1,9 miljardilla eurolla vuonna 2007 – toiseksi eniten EU:ssa bruttokansantuotteeseen suhteutettuna.

Järjestelmä on monimutkainen: erilaisia tukia on kaksi sataa.

Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1,7 miljardia euroa. Toisin kuin useimmissa EU-maissa, Suomen maataloustuista valtaosa (60%) on ns. kansallista tukea ja 40% EU-tukea. Tuet on porrastettu maantieteellisesti. Niiden suuruus voi vaihdella esimerkiksi viljeltävän peltopinta-alan, karjaeläinten lukumäärän tai tuotetun sadon määrän mukaan.

Suomi maksaa Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan lisäksi lisätukia omasta budjetistaan.

Vuosina 2008–2013 eteläisessä Suomessa maksetaan väliaikaista tukea 194–190 miljoonaa euroa vuodessa, josta tuotantoon sidottua EU:n komission myöntämää niin sanottua 141-tukea 130 miljoonaa euroa. Pohjois-Suomessa Pori-Tampere-Imatra-linjan pohjoispuolella maksetaan pysyvää pohjoista kansallista tukea vajaat 330 miljoonaa euroa vuodessa.

OECD:n mukaan Suomi tuhlaa liian paljon rahaa maatalouden tukemiseen.

Suomen kansalliset tuet ovat herättäneet närää naapurimaissa Ruotsissa ja Tanskassa.

Tietoja tuesta julkistetaan ainoastaan hyvin rajoitetusti. Tietoja saadakseen on tehtävä yksilöityjä tiedonluovutuspyyntöjä Maaseutuvirastolle. Pyynnöstä huolimatta tieto voi jäädä saamatta.

Iso osa tuesta menee maataloudessa toimiville liikeyrityksille. Pääosa suurimmista tuen saajista on yksityishenkilöitä. Kärkijoukossa on lihan ja viljan tuottajia sekä runsaasti suuria puutarha-alan yrittäjiä. Vuonna 2007 eniten maataloustukea saivat Huiskulan puutarha, MTT:n Jokioisten kartanot ja Kalajoella sijaitseva Bullstop; jokainen yli 1 200 000 EUR. Seuraavaksi suurimmat tuet olivat puolta pienemmät: runsaat 600 00 EUR saivat Mustakosken Puutarha, ilmajokelainen Sikana, yksityishenkilöistä eniten tukea saanut Handelsträdgård Strand Öb Närpiöstä, Pekka Tapani Vehviläinen Siilinjärveltä ja Mikko Kustaa Elovaara Kiuruvedeltä.

Alle 600 000 EUR saivat Juha-Pekka Toukola Kangasalalta ja Ikaalisten Luomu.

500 suurinta tuensaajaa saivat jokainen vähintään 191 000 EUR. Tuen saajiin kuului tunnettuja nimiä: Koneen Antti Herlin sai maataloustukea 243 000 EUR; Björn Wahlroos nosti Halikon kartanossaan 225 000 EUR tuet sijoittuen 309. suurimmaksi tuensaajaksi; Georg J. C. Ehrnrooth otti vastaan 247 000 EUR.

Tukea sai autokauppiaina ja kustantajina toimivien Laakkosten perheyhtymä: 300 000 EUR. Tukea maksettiin korkealle pohjoiseen: kittiläläinen Levi-Farm sai noin 500 000 EUR.

Paradoksi on se, että pientilalliset ja keskisuurten tilojen omistajat eivät maataloustukiaisia saa, tilat kun eivät ole kannattavia! Näin Kepu "elävöittää" maaseutua!

170 000 000 euroa ja tuskin se siihen jää!

Paperiteollisuuden mukaan summa ei vaikuta
mitenkään suomessa olevan teollisuuden
pysymiseen täällä, saati työpaikkojen
säilymiseen.