Sotahistorioitsijat liikaa arkistossa?

Bübi

Tuo Lapin sodasta kirjoittanut nimimerkki 1944 jo sivusi tätä aihetta. Jatkan vielä, ja pyydän lukemaan ajatuksella. Ei ole provokaatio.

Tietyt totuudet kanonisoituvat Suomen sotahistoriaan. Yli kuusikymmentä vuotta ssatiin huhuta Viipurin kadonneista, ennen kuin toimittaja Petri Jaakkonen lähti etsimään Lavolassa kootun karkuun juosseen Bäckmanin pataljoonan kaverit, joiden piti olla mystisesti kadonnut Viipurissa ja löysi heitä HENGISSÄ ja väestörekisteristä löytyivät vainajatkin. Kuka kuollut 1955 ja kuka 1975 jne.

Sotahistoriassa pyöri yhden taistelupäivän kadonneiden luku (lue: pakoon pötkineet) lopullisesti kadonneina yli KUUSIKYMMENTÄ vuotta antaen mahdollisuuden kaikenmaailman Arposille, Haavikoille ja Hietamiehille fiktioon. Vain koska joku aloitti, toinen viittasi häneen jne.

Samanlaista pikkudetaljien on virhetoistoa on koko ajan. Lukiessaan Suomi sodassa -teosta (1983) moni vanha jääkäripataljoonan sotilas hymähti nähdessään tekstin: "...kun vihollinen oli tehnyt iskun RvPr:n sivustaan antoi I/JR53:n komentaja pataljoonalleen käskyn irtautua Sahakylästä klo 18 "

Miksi hymähtivät? Koska sen helvetin Jahnukaisen jalkaväki oli juossut Sahakylästä jo hornan tuuttiin eikä Sahakylässä ollut illalla kuin puolustusaseman palauttaneen JP6:n komppania, joka otti asemia takaisin ja yritti levittää liikettä Kuuterselän suuntaan! Sehän irtautui sieltä vasta klo 20, Sykiälässä taas venäläispanssarit olivat lyöneet jo tienvarren jääkäreiden hätäpuolustuksen hajalle klo 18 mennessä.

Alempana ketjussa moitittiin Halstia siitä, että hän ei käynyt liikaa Sota-arkistossa, ainoastaan muisteli eikä häneen saisi viitata. Miten pitäisi suhtautua niihin, jotka lukevat kaunisteltuja sotapäiväkirjoja ja kirjoittavat sitten siihen vedoten historiaa? Levosta yllätetty komppania onkin "ryhmittynyt puolustukseen" ja pakeneva "viivyttää" ym...

Tietysti tällainen tarkkuus huvittaa jo: "Paljon on puhuttu, että... mutta ei se pataljoona siinä ollut, se oli 500 m taempana..." Tällaista tarkkuutta löytyy Lehväslaihon kirjasta Sotkalla sodassa. Mutta veteraaneille asialla on merkitystä.

Ja tiedän: meillä virheet korjataan. Jokainen vakavasti asiansa ottava tutkija on varmaan kiitollinen uudesta tiedosta, joka vie tutkimusta eteenpäin.

7

337

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • PasiAnssi?

      >kuusikymmentä vuotta ssatiin huhuta Viipurin kadonneista, ennen kuin toimittaja Petri Jaakkonen lähti etsimään<

      Uuno Tarkki teki asiat selviksi jo 1990 ja 1996 näissä kahdessa kirjassaan. Tarkin vahvuuslukemat heitti vain muutamalla verrattuna näihin "Uusimpin Sota-arkiston TARKIStamiin" lukemiin.

      Miksi menetimme Viipurin?
      Kirjayhtymä 1990
      ISBN 951-26-3421-x

      Uuno Tarkki: Taistelu Viipurista 20.6.1944, Gummerus 1996

      • Bübi

        Hyväksyn, mutta kun suomalaiset lukevat paljon Ilta-Sanomia ja vähän Tarkkia...

        Tarkki teki hyvää työtä, mutta suomalaisille oli tärkeätä osoittaa, että katso nyt, tuossa tuokin kepin kanssa kulkee, ei ole ammuttu Lappeenrannassa...

        Öitä.


    • perustieto

      Jonkin verran sotahistoriaa tutkineena totean, että arkistoissa on perustieto. Asiat löytyvät sieltä. Sitten ne voi verrata muuhun tietoon, esimerkiksi muistelmiin ja sen tapaisiin. Olen haastatellut kymmeniä veteraaneja ja koonnut muistoja sadoilta. Heiltä menee usein sekaisin varusmiesaika, Talvi- ja Jatkosota. Siitä on hyvä esimerkki Sodan arvet-kirja, naisen tekemä.

      Viipurissa kadonneiden luku perustui eversti Kempin 23.6. 44 tekemään selvitykseen. Tuona päivänä oli kateissa todella vielä noin 500 miestä. 20. prikaatin arkistosta olisi selvinnyt, että jo 25.6. tilanne oli toinen,kun kaikki yksiköt oli tavoitettu ja koottu. Kukaan ei vain tullut tarkistaneeksi lukua ennenkuin Uuno Tarkki sen teki, kuten alla on sanottu.Kun Tarkki ei ollut varsinainen tutkija, niin hänen korjaustaan ei jostain syystä juuri noteerattu.Huomattavaa on, että kadonneiden määrä ei vaikuttanut itse tapahtumaan yhtään mitään.Prikaati oli jo 26.6. alkaen taistelussa mukana, tykistö koko ajan.

      Laajojen yleisteosten kuten "Suomi sodassa" ongelmana on tiivistää monivaiheiset tapahtumat suhteellisen lyhyeen tilaan. Aina ei ole edes mahdollista käydä kaikkea aineistoa läpi.Sotapäiväkirjat tulisi voida vertailla keskenään ja muun aineiston kanssa.Kukaan asiantunteva tutkija ei perusta yksinomaan sotapäiväkirjoihin. On silti muistettava, että niistä suurin osa on luotettavia. Toisaalta esimerkiksi komppanioiden sotapäiväkirjat kertovat usein enemmän pitäjästä kuin komppanian toiminnasta.

      Muistelmat ovat tietysti erinomaista ainesta, kuten Halstin osalta on todettu. Ahton tapainen huolellinen sotahistorioitsija vertaa kuitenkin Halstinkin tiedot aina arkistoihin. Silloin päästään lähemmäs totuutta. Päinvastainen esimerkki on Ylikangas, joka valitse lähdeaineiston oman ennakkoasenteensa mukaan ja välttää käyttämästä sen vastaisia lähteitä. Hän turvautuu usein muisteluihin ja tarinoihin niitä mitenkään tarkistamatta. Sotahistorioitsijana hän onkin amatööri.

      Vielä on muistetava tilanteiden nopea vaihtelu. Pataljoona voi todella olla yhden ilmoituksen mukaan jossain paikassa ja tunnin päästä toisessa. tILANNEILMOITUKSET OLIVAT AVRSINKIN KESÄLLÄ 1944 USEIN VANMHENTUNEITA JO PERILLE TULLESSAAN.Ota niistä sitten selvää.

      • Tarkkinsa lukenut

        >Tarkki ei ollut varsinainen tutkija, niin hänen korjaustaan ei jostain syystä juuri noteerattu.<

        Everstiluutnantti, silloinen kapteeni 1944, Uuno Tarkki oli se sama mies, joka komennettiin johtamaan vastaiskuosastoa Viipurissa 20.6.1944. sen jälkeen kun majuri Bäckmannin II/20.Pr. oli luikkinut karkuun asemistaan. Tämäkin Tarkin osasto hajosi ja tehtävä epäonnistui kun miehet karkasi yleisen svabodan mukana. Varmaankin tuosta johtuen Tarkki harrasti noiden tapahtumien tutkimista nähtävästi loppuelämänsä ja selvitti todella tarkasti tapahtumien kulun. Noista hän sitten kirjoitti ne 2 kirjaansa.


      • NataslanA

        Joensuun yliopiston Historian oppiaineryhmän lehtori Pasi Tuunainen on julkaissut artikkelin "Saamani kuva on masentava” – näkemyksiä suomalaisten sotapäiväkirjojen lähdearvosta, käytöstä ja säilyttämisestä. Tiede ja ase 64, 2006, s. 196-220.

        Siinä hän antaa aika synkän kuvan sotapäiväkirjan arvosta lähteenä. Ongelmia on erilaisia: onko päiväkirjaan merkitty ylipäänsä mitään tutkitulta ajanjaksolta, kuka on kirjoittanut (kieli/luotettavuus ums.), kuinka kauan tapahtumista on kulunut ennen kirjoittamista jne.

        Kuitenkin tuo kirjoittamasi
        "Sotapäiväkirjat tulisi voida vertailla keskenään ja muun aineiston kanssa.Kukaan asiantunteva tutkija ei perusta yksinomaan sotapäiväkirjoihin."
        pitää täysin paikkansa.

        Halstista sellainen yksittäinen heitto, että jo 1970-luvulla sotakorkeakoulun päättötöissä Halstiin sai viitata, mikäli pystyi varmentamaan tiedon muista lähteistä. Halsti ei kuulema ole täysin luotettava, etenkään 1944 tapahtumia kuvatessaan. Mene ja tiedä, voi olla mustamaalaustakin.


      • mieltä Tarkista
        Tarkkinsa lukenut kirjoitti:

        >Tarkki ei ollut varsinainen tutkija, niin hänen korjaustaan ei jostain syystä juuri noteerattu.<

        Everstiluutnantti, silloinen kapteeni 1944, Uuno Tarkki oli se sama mies, joka komennettiin johtamaan vastaiskuosastoa Viipurissa 20.6.1944. sen jälkeen kun majuri Bäckmannin II/20.Pr. oli luikkinut karkuun asemistaan. Tämäkin Tarkin osasto hajosi ja tehtävä epäonnistui kun miehet karkasi yleisen svabodan mukana. Varmaankin tuosta johtuen Tarkki harrasti noiden tapahtumien tutkimista nähtävästi loppuelämänsä ja selvitti todella tarkasti tapahtumien kulun. Noista hän sitten kirjoitti ne 2 kirjaansa.

        mutta kun hän ei ollut koulutettu ja ammattimainen sotahistorioitsija niin hänen tutkimuksiaan ei otettu riittävän vakavasti. Hän todella oli ensimmäinen joka kertoi tarkan totuuden Viipurista.Puutuin useaan otteseen keskusteluun Viipurista paenneiden määrästä juuri hänen tietoihinsa viitaten. Ei vaan mennyt perille ennenkuin sama asia selvitetiin julkisesti moneen kertaan ja lopuksi tässä viimeisessä Viipuri-kirjasssa.


    • Anonyymi

      Ratsuväkiprikaatiko se petti kun VT-asema murtui?


      VT-ASEMAN MENETTÄMINEN JA SIIHEN JOHTANEET TEKIJÄT KESÄLLÄ 1944

      MARKKU PALOKANGAS VT-aseman menettäminen ja siihen johtaneettekijät kesällä 1944

      Sivulta 237 alkaen:

      VT-ASEMAN MENETTÄMINEN JA SIIHEN JOHTANEET TEKIJÄT KESÄLLÄ 1944

      Pääaseman murruttua Valkeasaaressa 10.6.1944 suomalaisjoukkojen puolustus jouduttiin vetämään ns. VT-linjalle, eli Vammelsuun-Taipaleen puolustusasemaan, jota oli rakennettu suurin kustannuksin parisen vuotta, ja etenkin kevään 1944 aikana, mutta ei vielä ollut saatu lähestulkoonkaan valmiiksi. Siksi suomalaisten tyrmistys ja pettymys olivat ankaran kovat, kun VT-asemasta jouduttiin vetäytymään vain muutaman taistelupäivän jälkeen vihollisen Kuuterselässä tekemän läpimurron sekä sen moninaisten seurausten vuoksi. Näin asia on useimmissa historiateoksissa kerrottu jälkipolville. Asiasta on myös toisenlainen, 1950-luvulta peräisin oleva, mutta eräisiin aivan viime aikoinakin julkaistuihin historiateoksiin asti yltänyt tulkinta. Sen mukaan Kuuterselän takaisin valtaamiseksi käynnistetty vastaisku epäonnistui ja jouduttiin keskeyttämään, koska sen oikeanpuolimmaisena ’’portinpylväänä” ollut Ratsuväkiprikaati jätti asemansa Sahakylästä Suomenlahteen saakka. Suomen sotahistorian eräästä erittäin merkittävästä vaiheesta on siten monenlaisia käsityksiä. Tapahtumista tulee kuluneeksi kuusikymmentä vuotta, mutta on kummallista, että syyllistämisen keihäät vieläkin lentelevät, eikä tapahtuneesta ole päästy yhteisymmärrykseen. Ilman että pyritäänkään hakemaan absoluuttista ja lopullista totuutta, seuraavassa on punnittu kirjallisuudessa esitettyjä käsityksiä, alkuperäislähteitä ja uusimpia, myös silloisen vihollisen arkistoista saatuja tietoja hyväksi käyttäen.

      Aiheesta lisää: 

      Suomen sotahistoriallinen aikakauskirja 22

      https://www.sshs.fi/aikakauskirja/aikakauskirjat 16-30 digitoidut/

      http://sshs.fi/pdf/Sotahistoriallinen aikakauskirja 22 2003.pdf

      Lyhennetty ja toimiva linkki PDF-tiedoston lataamiseen.

      https://tinyurl.com/y7am34ro


      ---


      Halsti oli Pajarin 3.D:n esikuntapäällikkönä vierittämässä syyn RvPr:lle oman töppäilynsä seurauksista.

      Nyt Halstin sepustuksia (Suomen sota 1939 - 1945 osa 3: Ratkaisu 1944) ei saa käyttää upseeriopiskelijoiden töissä edes lähteenä tai tulee tutkielmasta ns. Hylsy.

      Pajarin komentama, Halstin ollessa esikuntapäällikkönä, 3.D petti Kuuterselässä. Syyt läpimurtoon löytyvät 3.Divisioonan oikelta sivustalta. Halsti ja Pajari omavaltaisesti supistivat oman divisioonansa vastuualuetta ja sälyttivät sen Ratsuväkiprikaatille. Sitten Halstin myöhemmin sätti ja suorastaan herjasi törkeillä valheillaan Ratsuväkiprikaatia.


      https://fi.m.wikipedia.org/wiki/Wolf_H._Halsti

      Suomen sota 1939–1945, osa 3: Ratkaisu 1944, Otava 1957

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Naiset miltä kiihottuminen teissä tuntuu

      Kun miehellä tulee seisokki ja ja sellainen kihmelöinti sinne niin mitä naisessa köy? :)
      Sinkut
      68
      4823
    2. Haistoin ensin tuoksusi

      Käännyin katsomaan oletko se todellakin sinä , otin askeleen taakse ja jähmetyin. Moikattiin naamat peruslukemilla. Tu
      Ikävä
      15
      2300
    3. Olet sä kyllä

      ihme nainen. Mikä on tuo sun viehätysvoiman salaisuus?
      Ikävä
      26
      1826
    4. Hiljaiset hyvästit?

      Vai mikä on :( oonko sanonut jotain vai mitä?
      Ikävä
      13
      1546
    5. Teuvo Hakkaraisesta tulee eurovaalien ääniharava

      Persuissa harmitellaan omaa tyhmyyttä
      Maailman menoa
      33
      1490
    6. Miksi kohtelit minua kuin tyhmää koiraa?

      Rakastin sinua mutta kohtelit huonosti. Tuntuu ala-arvoiselta. Miksi kuvittelin että joku kohtelisi minua reilusti. Hais
      Särkynyt sydän
      5
      1328
    7. Turha mun on yrittää saada yhteyttä

      Oot mikä oot ja se siitä
      Suhteet
      10
      1247
    8. Näkymätöntä porukkaa vai ei

      Mon asuu yksin. Mitas mieltä ootte ?
      Ikävä
      15
      1156
    9. Kyllä poisto toimii

      Esitin illan suussa kysymyksen, joka koska palstalla riehuvaa häirikköä ja tiedustelin, eikö sitä saa julistettua pannaa
      80 plus
      4
      1141
    10. "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu"..

      "Joka miekkaan tarttuu, se siihen hukkuu".. Näin puhui jo aikoinaan Jeesus, kun yksi hänen opetuslapsistaan löi miekalla
      Yhteiskunta
      13
      1106
    Aihe