Peruskysymys kuuluu: Kuinka paljon Suomen asukkaista tulisi asua maaseudulla ja kuinka paljon kaupungeissa, että se ekologisesti ja sosiaalisesti eli kokonaistaloudellisesti olisi mahdollisimman edullista?
Odotan ympäristöliikkeeltä tähän vastausta. En usko, että puolueilla on tähän kysymykseen vastausta ja tuskin asiaa on paljon tutkittukaan. Kysymyksen vastaaminen auttaisi meitä mitoittamaan aluepolitiikkaa oikein.
Tietysti kaikilla pitää olla aina vapaus valita missä haluaa asua, mutta maan eri osissa asuminen voi olla erihintaista riippuen vastauksesta tuohon peruskysymykseen.
Maaseudulla on mielestäni niin paljon hyviä puolia, että täällä voi elää vähän pienemmälläkin elintasolla. Työn saanti pakottaa usein muuttamaan ruuhkakeskuksiin.
Yhä enemmän ihmiset asuvat sekä kaupungissa, että maaseudulla. Esimerkiksi loma-asunnoista tehdään ympärivuotisesti asuttavia, mikä tuo lisää elämää maaseudulle. Onko ympäristöliikkeen mielestä hyvä, että yhä useammalla on kaksi asuntoa?
Helsingin Sanomissa oli 24.8 Saska Snellmannin juttu, joka esitteli amerikkalaisen Richard Flodiran teorian ”luovasta luokasta”, joka ratkaisee kaupunkien ja maiden menestyksen eli mitä enemmän kaupungissa asuu homoja, ulkomaalaisia ja vapaita taiteilijoita, sitä parempi tulevaisuus sitä odottaa. Vaikka minulla ei ole ihmisinä mitään näitä ryhmiä vastaan, en kuitenkaan kannata, että heitä ylen määrin suositaan. En usko Flodiran teoriaan. Vai onko se ympäristöliikkeen mielestä teoria oikea ja Helsingin seutua tulisi muutenkin asukasmäärältään kasvattaa?
Tämä kirjoitukseni oli erään lehden mielipidepalstalla.En luule nytkään saavani ympäristöliikkeeltä vastausta.En myöskään puolueilta tai alan tutkijoilta.
Odotan ympäristöliikkeeltä tähän vastausta. En usko, että puolueilla on tähän kysymykseen vastausta ja tuskin asiaa on paljon tutkittukaan. Kysymyksen vastaaminen auttaisi meitä mitoittamaan aluepolitiikkaa oikein.
Tietysti kaikilla pitää olla aina vapaus valita missä haluaa asua, mutta maan eri osissa asuminen voi olla erihintaista riippuen vastauksesta tuohon peruskysymykseen.
Maaseudulla on mielestäni niin paljon hyviä puolia, että täällä voi elää vähän pienemmälläkin elintasolla. Työn saanti pakottaa usein muuttamaan ruuhkakeskuksiin.
Yhä enemmän ihmiset asuvat sekä kaupungissa, että maaseudulla. Esimerkiksi loma-asunnoista tehdään ympärivuotisesti asuttavia, mikä tuo lisää elämää maaseudulle. Onko ympäristöliikkeen mielestä hyvä, että yhä useammalla on kaksi asuntoa?
Helsingin Sanomissa oli 24.8 Saska Snellmannin juttu, joka esitteli amerikkalaisen Richard Flodiran teorian ”luovasta luokasta”, joka ratkaisee kaupunkien ja maiden menestyksen eli mitä enemmän kaupungissa asuu homoja, ulkomaalaisia ja vapaita taiteilijoita, sitä parempi tulevaisuus sitä odottaa. Vaikka minulla ei ole ihmisinä mitään näitä ryhmiä vastaan, en kuitenkaan kannata, että heitä ylen määrin suositaan. En usko Flodiran teoriaan. Vai onko se ympäristöliikkeen mielestä teoria oikea ja Helsingin seutua tulisi muutenkin asukasmäärältään kasvattaa?
Tämä kirjoitukseni oli erään lehden mielipidepalstalla.En luule nytkään saavani ympäristöliikkeeltä vastausta.En myöskään puolueilta tai alan tutkijoilta.
Vastaukset 2
Vanhimmat
voisi olla kaupunkien väkiluvusta yksi nolla
perästä pois, koko maan väkiluku ehkä noin
kolmannekseen. Luonnonmukainen puutarhatyyppinen
työvoimavaltainen viljely, tekniikan ja tieteen
tarkkaan valikoitu ekologisesti kestävä käyttö,
ei missään tapauksessa lisää väkeä muualta maail-
masta, koska tämä on kylmä maa, lisätoimeentulo-
resurssit olisi kuitenkin revittävä isänmaata
tuhoamalla ja muuta maailmaa riistämällä.
Joku sadan vuoden siirtymäaika ehkä, mutta
näitähän on viisaammat pohtineet, tämä on ihan
pimeä 'minun mielipiteeni'...
Tuossa oli paljon pointtia.