Olipa helpotus löytää tämä palsta. Parin vuoden aikana olen alkanut eristäytyä ja hukannut kaikki ystävyyssuhteet. Arkipäivinä olen koko ajan tekemisissä toisten kanssa. Mutta illat ja viikonloput ovat tyhjiä ja yksinäisiä.
Kuten moni muukin tällä palstalla, toivoisin ehkä eniten oman kullan. Ja semmoisen sydänystävän, jonka kanssa uskaltaisi jakaa liki kaiken.
Tunnen olevani luuseri, vaikka päivät "kulissini" pysyvätkin pystyssä, menestyn työssä ja ns. urakin on nousussa. Pahimmillaan tulee epätoivoinen ja todella kurja olo.
Pahinta tällä hetkellä on huomenna alkava lomaviikko, jolloin kökötän taas yksin.
-S-
Kuten moni muukin tällä palstalla, toivoisin ehkä eniten oman kullan. Ja semmoisen sydänystävän, jonka kanssa uskaltaisi jakaa liki kaiken.
Tunnen olevani luuseri, vaikka päivät "kulissini" pysyvätkin pystyssä, menestyn työssä ja ns. urakin on nousussa. Pahimmillaan tulee epätoivoinen ja todella kurja olo.
Pahinta tällä hetkellä on huomenna alkava lomaviikko, jolloin kökötän taas yksin.
-S-
Vastaukset 5
Vanhimmat
Arkipäivisin riittää sählinkiä ku on duunia ja harrastukst/ näkee kavereita.
Viikonloppuisin on aika rankkaa. Seurustelin ite lähes 8 vuotta ja sinä aikana vapaa-aika meni aikasta paljon oman mimmin kanssa, lähinnä parhaimpiin kavereihin tuli pidettyä yhteyttä.
No nyt kavereista pari menossa naimisiin, parilla jo skidejä, ja jäljelle jäävät seurustelevat vakavasti. Ei oo sinkulla helppoa, etenkin ku vielä tuottaa hivenen vaikeuksia tottua sinkkuuteen muutenkin.
Moikka Samu! Aloita joku mieleinen harrastus, sitä kautta voi löytää kavereita, ja ystävänkin. Ja ennen kaikkea tekemistä illoiksi ja viikonlopuiksi. Mieti mikä olisi kivaa, ja alota heti!
Hieman alkaa jo kyllästyttää tämä "hanki harrastus" -neuvo ratkaisuna yksinäisyyteen.
Ei niitä harrastuksia aloiteta siltä pohjalta, että "olis kiva saada kavereita". Ne aloitetaan siltä pohjalta, että joku asia ihan oikeasti kiinnostaa!
Minua esim. kiinnostaa historia, klassisen musiikin kuuntelu ja uinti. Kaikki sellaisia harratuksia, joissa luonteva tutustuminen uusiin ihmisiin on utopistisen vaikeaa.
Pitäisikö minun väkisin kiinnostua kunnallispolitiikasta, jalkapallosta ja kuorolaulusta, vain jotta pääsisin tekemisiin muiden ihmisten kanssa? Ei helv-tti, parempi jäädä yksin!
Mikä tahansa mielenkiintoinen harrastus on hyvä asia kun vertaa masentavaan toimettomuuteen. Pääasia siis että mieli pysyy virkeänä ja asenne positiivisena :).
Haluat olla mieluummin yksin, kuin saada ... Näin se menee. Miksi valittaa yksinäisyydestä...?