Lapsena
kivi oli niin lämmin ja sileä istua
talot kuin linnoja silmissäni
ahomansikat makeita
makeimpia kuin tänään.
Nyt aikuisena
vältän istumista kivellä
rakennukset ovat kummasti kutistuneet
ja jokikin puroksi kuivuneena.
Silmät näkevät enemmän
korvat kuulevat liiaksi
kovaa, raakaa maailmaa - sotaa
ja byrokratia
se yrittää lannistaa jo henkisesti lyödyn.
En tarvitse vartijaa unilleni
mutta olisi niin turvallista
käpertyä kainaloon
tuntea lämmin poski poskessani
kuunnella jykevän miehen suusta
hapuilevia, suloisia sanoja rakkaudesta
ja vaipua ihojen vaaroihin.
kivi oli niin lämmin ja sileä istua
talot kuin linnoja silmissäni
ahomansikat makeita
makeimpia kuin tänään.
Nyt aikuisena
vältän istumista kivellä
rakennukset ovat kummasti kutistuneet
ja jokikin puroksi kuivuneena.
Silmät näkevät enemmän
korvat kuulevat liiaksi
kovaa, raakaa maailmaa - sotaa
ja byrokratia
se yrittää lannistaa jo henkisesti lyödyn.
En tarvitse vartijaa unilleni
mutta olisi niin turvallista
käpertyä kainaloon
tuntea lämmin poski poskessani
kuunnella jykevän miehen suusta
hapuilevia, suloisia sanoja rakkaudesta
ja vaipua ihojen vaaroihin.
Vastaukset 41
Vanhimmat
...kypsän (ei ylikypsän)Naisen silmiin,
välillä kaikki muuttuu
mutta riippuuko se katseen korkeuseroista
ja rakkaus on ikuista vain kohde vaihtuu
mutta se on totta että maailma masentaa
entisestään jos on valmiiksi muusta masentunut.
nyt voin sanoa-pohdintaa!!!
ja loppu oli kauniissa runossasi
mahtava!!!
hyvä paras linda!!!
ja elämä masentaa, niin usein olen saanut kolhuja
sisinpääni tällä polullani. Ja kuinka se onkin
niin, että lapsen silmissä kaikki on niin suurta,
ja aikuisena kaikki supistuu. Se korkeusero se
kai sen tekee, olet oikeassa.
Pohdintaa kyllä, ja hiinä ja hiinä että tämä edes
on luokiteltavissa rakkausrunoksi luulen.
Kiitos Sinulle, ikuinen kannustajani.
Aamun tunteina olet saanut hyvin
nykyaikaankin sopivan runon.
Kuinka paljon historia
kertoo ajastaan tähän päivään.
Pieni maailma menneisyyttä
tähän nyky hetkeen elämään,
voi tuottaa itsekullekin
turvallisen tunteen
edes hetkeksi.
Elämän ne tärkeimmät
peruspilarit eivät ole
miksikään muuttuneet,sillä
niitä tarvitaan aina.
omalla tavallaan. Lapsihan näkee maailman paljon
suurenpana kuin aikuinen. Jotenkin mieli halajaa
niin usein niille ahomaille, mansikka-apajille ja
maidonhakureissuihin lapsuudessa.
Mutta siinä olet oikeassa, että elämän peruspila-
rit eivät ole muuttuneet miksikään, ne on ja py-
syy.
Kiitos miellyttävästä palautteestasi Dolan.
Olet Sinä hirveä kirjoittaja,
ettei perässä pysy.
Olen niin töykeä,että mitä
muita harrasteitä Sinulla
mahdollisesti on kuin se
rieskan heitto.
Itse muistan myös Sinun
mainitsemiasi juttuja
joita olen kokenut
lämmöllä.
Olemme miellyttämisen
mestareita.
' hirveä kirjoittaja, höh Sinä senkin sanaseppo.
Eipä ole enää juurikaan muuta harrastetta, kuin
huushollin pito, sikäli kuin sitä nyt edes har-
rasteeksi voi sanoa. Kirjoittaminen lie se ainoa
oikeastaan, koiran kanssa taapertaminen silloin
kuin kunto antaa siihen mahdollisuuden. Rieskoja
kylläkin silloin tällöin, en juurikaan muuta mitä
harrasteeksi voisi sanoa. Muitakin on ollut, mut-
ta terveys on asettanut rajotteita senkin
suhteen.
Miellyttäminen on saanut täällä joidenkin mieles-
tä negatiivisen kaiun, en mielelläni itse käyt-
täisi sitä. Paremminkin vuorovaikutusta kahden
ihmisen välillä - ehkä parempi sana.
Kiitos vain, pärjäilläänhän me tänäänkin.
Olen minä hirvitys,taidan olla
vielä väärällä osastolla
näiden kirjoituksieni
kanssa.
On se kurjaa ja ikävää,kun
terveys tekee tenää,se on
itsekullekin sopeutumisen
paikka ja vielä elämäänkin
kuuluva asia.
Kyllä tuo positiivisuuden
luoma käsitys on tällä
palstalla saanut negatiivisen
leiman ja ehkä toisaalta myös
suuri jopa itsensä laittaminen
likoon...laitetaan toisinaan
esim.julkisuuden,huomion tmv.
kateuden piikkiin arvostelijoilta.
Onko sitä niin vaikea hyväksyä
kuin oppia,ettei kaikki ole
sairaan huomion kipeitä,vaan
että se tulee puhtaasti omista
lähtökohdistaan toisille
ihmisille.
Pärjäillään tänäänkin hyvin.
ps...-eka lauseesi,älä hitto
paljasta minua...
ethän Sinä mikään hirvitys ole, mistäköhän moinen
ajatus taas päähäsi on mahtanutkaan pälkähtää ?
Mutta kyllä Sinä olet ihka oikialla palstalla Nä-
si mielestäni.
Juu, mutta ikä tekee tehtävänsä halusi tai ei
terveyden kanssa. Periksi ei anneta, vaikka ko-
ville välillä ottaakin.
Positiivisuus on todellakin täällä monasti ymmär-
retty joksikin muuksi, mutta annetaan sen asian
olla. Ja kyllähän meistä jokainen omalla taval-
laan laittaa itsensä likoon runoineen täällä,
siinäkin olet oikeassa.
Omista lähtökohdista nimenomaan, elämästä.
Mutta jotenkin tämäkin päivä on porskusteltu ja
illassa mennään.
Kuin nii, enhän minä tiedä edes henkilöllisyyttä-
si. Jos minä olen jotenkin olevinaan Sinut pal-
jastanut, niin se on pelkästään sattuman kauppaa.
Sorry siitä ja kiitos ajatuksistasi.
Huomenta harmaaseen päivään.
Taitaa tuo totuuden ja leikin
varjot vierailla tekstieni
joukossa,jossa poimija
harhailee etsiessään
sitä marja paikkaa.
Niin minähän se viime
kädessä paljastan,jos
ja kun vihjailen,sillä
sattuman kaupasta olet
oikeassa,ja siitähän
minä eilen- eikä mitään
Sorryja.
No juu, niitä marjapaikkoja tässä kai ollaan itse
kukin etsimässä. Totuuden ja leikin varjot, aikas
hauskasti sanottu - mutta rajaa on vaikia toisi-
naan vetää/tietää.
Todellakin, minähän en siis mitään paljastuksia
tehnyt, vaikka jotenkin tuntui että säikähditkin
jotain. Kiitos vain, että anteeksipyyntöni on
hyväksytty.
En säikähtänyt,vain kuin vihjeenä,
mutta et huomannut-onneksi.
Täytynee jatkossa hillitä
ujoa luonnettani,etten
kaikkien pasmoja sekoita
ja lennätä itseäni
julkimoon.
Hyvää yötä myös Sinulle.
voittoon, elikkäs tänne jälleen onneksi päästään.
Jaa, voi olla etten huomannut. Mutta minähän olen
tunnetusti hidasälyinen, jotta menkööt sen piik-
kiin sitten sekin.
Sinäkö ujo * nauraa *
tuota minä en usko yhdellä syömisellä jos toisel-
lakaan. Mutta pidetään salaisuuden verho yksityi-
syydessämme edelleenkin.
Oikein hyvää huomenta ja tervetuloa takaisin si-
vustolle.
Huomenta ja Aurinkoa.
Eiköhän tässä normalisoidu
tämäkin pikku katkon
jälkeen.
Minun erikoiset kätketyt
salailu vihjeet saattaa
tuntua ärsyttävältä,
mutta kyllä siellä itää
niitä avaimia joilla
lukot saa auki.
Katsellaan nyt ja tunnustellaan
näitä sivujen hierarkian
edesottamuksia.
Tulihan se nimittäin viimeinkin näkyviin, vaikka
kai koko yön satanut.
Sie olet melekonen arvotus ukko sanoines, joskus
on vaikiaa pysyä kelekassas mukana. Oon mahotto-
man huono ratkasemmaan arvotuksia :(
Kovin, kovin ontuvasti tämä on toiminut tänään.
Mutta yritetään taas pärjäillä.
Eikä ne minnuu muuten ärsytä, vihjeesi. Mutta eh-
kä ne hiukka antaa miettimisen aihetta.
Paistanut on ja pilvessä seikkailee
kun tuulispää pässi...nimittäin
tuo virran pihistäjä,kun taas
alkoi temppuileen.
Joo- mää on tälläinen oman
polkuni tallaaja,en tiedä
ymmärtääkö muutkaan,mutta
omassa kelkassani olen
vielä pysynyt,vaikka voi
toisinaan olla tippumisen
vaara olemassa.
Niin- Ontuva Eriksson,oliskohan
svea mamma linkeillä.
Älä hurjasti ihmettele
sutjauksiani,ettet suotta
jää kiinni minun takia...
yritän auttaa jos silta
tuntuu. Molskis.
oman polkunsa tallaaja, eikä toisten välttämättä
tarvitse edes samassa kelkassa pysyäkkään.
Eihän mulla ole mitään kiinnijäämisen pelkoa,
mistään. En ymmärrä taasKAAN mitä hän
mahdollisesti tarkottaa - sorry.
Ja tiedän kyllä, että olet valmis auttamaan jos
sellaiselle on tarvetta.
Kiitos.
Nyt en ystävä hyvä tarkoita Sinua,
mutta toisinaan tuntuu,että
huumorin kukka puetaan joidenkin
toimesta suru vaippa
perhosen väreihin,jotka
saatetaan tulkita
persnettoo tällä
palstalla-eli huumori
hukkareissulla.
Mutta tulkintansa kullakin,
mutta säälin kun ei ymmärrys
yllä eikä tulkata osata
- mutta sälätetään mutun
mukaan.
Kiitän Sinua tästä päivästä.
No minä olen tämmönen yksinkertanen akanhössö,
että tahtoo pätkiä liiankin usein.
Juu - persnettoo hyvinkin, koska huumori palaa
säästöliekillä täällä, eikä auta puhaltelukaan
siinä. Liian harvassa on ne yksilöt, jotka osaa
huumorilla höystää vaikkapa kommentointeja. Niitä
huumorirunojakin on hiivatin harvassa, enemmänkin
sois olevan.
Kiitos vain eilisestä, uutta päivää päin.
Huomenta linda ja Hyvää tähänkin
Päivääsi.
Joka alkanut harmaana,mutta tehdään
me parempi päivän sisällöstä.
Kuules- pätkii nuo asiat
täällä muillakin,joten
ollaan heidän joukoissaan.
Juu- ollaan samoilla linjoilla
tässäkin,kun ajattelee että luetaan
vastauksia mitä kirjoitellaan
toisille ja sitten jopa puututaan
niihin jonkun puolesta,vaikka
ei heille kuuluisi
-Vain asianomaisille-se siitä
palstan huumorista Hautajaissaatto
palstaksi vain.
Toivotaan hyvää vilkasta päivää ja
kukahan tästä nyt ottaa herneitä
sieraimiinsa...Hymyt jo valmiina.
Että voi siepata sialusta asti !
Et Sinä, vaan tämän järjestelmän on-tu-mi-nen.
Aivan käsittämätöntä, ettei ne mukamas viisaat
saa toimimaan tätä sivustoa, mutta se siitä.
No hyvä, jos muillakin pätkii kenttää eikä vaan
minulla - lohdullistta.
No siitäKIN olen samaa mieltä, että asiaankuulu-
mattomuudet sais jäädä täältä kyllä pois. Itse
kai olen niitä matkan varrella saanut varmaan
enemmän kuin kukaan, koskaan, milloinkaan. Ei
tarttis huudella vieraisiin pöytiin, se on jämp-
ti se.
Mulla on ainakin niin piänet sieraimet, että nii-
hin ei herneet muuten mahdu. Ja hymy on herkässä
muuten täälläkin, ei vaan rehellisesti
' nauraaaaaa '
Hyvin olet kuvaillut
kuinka aikuisena kaikki
onkaan niin toisin..
Voi kunpa saisi
säilyttää lapsenuskonsa,
mutta sehän ei valitettavasti
ole mahdollista..
Miehän tykkäsin!
Sasse, se lapsenusko kun säilyiskin meissä aikui-
sissa vaan kun ei. Useimmilla se kyllä karkaa
vuosien myötä, mutta moni toki osaa sen säilyt-
tääkin.
Mukavata kuulla että ol mielees Sie koukkiksien
koukkis :=)
Kun olin poikanen,haaveilin
miten aikuisena otan naiseni
syliini ja rakastan häntä.Rakastan
häntä niin,että olemme iho ihossa.
Koko lapsuuden innolla katselin
aikuisia.Lapsen silmin tutkin,
mitä on olla aikuinen mies ja
suhteutin sen lapsen maailmaani.
Hymyyn,nauruun ja itkuun
tutustuin.Ja miten se kaikki hautautui
toisinaan ilmeettömyydeksi.Ja
ovi sulkeutui hänen jäljessään.
Nyt aikuisena käyn kodissa jossa on
lapsia.Sellaisia jotka ovat kohdanneet
ilmeettömyyden ja sulkeutuneen oven.
Aikuisen rakkauden sammumisen.
Otan heidät syliini ja he painavat
päänsä rintaani.Itken.Tuntuu niin
hyvältä olla aikuinen mies.Kyetä
rakastamaan ihmisenä pienen maailmaa.
Ja antaa pienen maailmalle koko Rakkautensa.
Kiitos runostasi.
On isoja ja pieniä maailmoja.
Rakkaus ne yhdistää.Rakkaudettomuus
erottaa.
Sen ymmärtämiseen yksi elämä
ei aina riitä.
Eikä yksi rakkaus.
Huomaat:runosi kosketti minua
ja siksi se oli hyvä runo.
Iloa päivääsi.
taikoa vastaruno runosta kuin runosta, ihailen
sanavarastosi rikkautta. Niin soljuvaa tekstiä
kuin vain voi olla on runosi nytkin. Mukavaa huo-
mata, että oma runoni taisi saada Sinut kulkemaan
omaan lapsuuteesi. Ja samalla tuon
koskettavuuden, jossa kerrot lapsista, joiden
elämässä ei ole rakkautta - surullista.
Mutta Sinun empaattisuutesi tuntien, he saavat
kyllä paljon Sinulta sitä, minkä vanhenpien pi-
täisi luonnostaan lapsilleen antaa.
' on isoja ja pieniä maailmoja '
olet oikeassa, rakkaus yhdistää.
Iloa, sain sitä roppakaupalla aamulla * räps *
Kiitokseni aina yhtä lämpimästä palautteestasi.
Liisa ihmemaassa,
Linda haavemaassa,
Marin kommenttien vaikeassa maastossa...
Sanoiksi puettuna unelma, toteutumaton,
ei liian vaativa, eikä mahdoton...
Vaan, kun se vielä antaa odottaa itseään,
se kiduttaa.
Kauniin runos lumoissa
Marin
siellä oikeen puhkuu, häh ?
Ei vaan, aikuisten oikeesti. Miten Sie keksitkin
tuollasen ' Liisa ihmemaassa, Linda haavemaassa '
Olet Sie melekonen tarinatäti, en mie paremmin
sa.
Unelmia, unelmia - niitä pittää immeisellä olla.
Ilman niitä on vain korkeintaan puolikas, niin
mie olen aina sanonu ja sanon nytkin.
Siulle mie niijata niksahutan ja kiitän.
kaunis, sopuisa runo. Hienoa *L. :)
muutamista, mutta sitäkin merkityksekkäimmistä
sanoistasi.
Lempeää illan jatkoa.
kyllä noi viimeiset lauseet haluais monikin toteuttaa
olen samaa mieltä,
unelmissa ainakin kaikki on mahdollista.
Lämmin kiitos vierailustasi.
Vielä tämä hierarkian hra vaiko
rva piti laittaman keppejä
pinnojen väliin-no-samalla
nuokin menevät tässä.
En vaan ymmärrä muutamia
juttuja täällä palstalla
ja herneitä nenään,kun ei
viitsitä vaivautua pureutua
kysymään--- Asian Todellista
Laitaa Minulta ; kun haluan
itse vastata sanomisistani.
No niin...nauretaan vaan pärkeleesti.
nauretaan vaan, eletään vanahoiks :=)
On se pärkkeleen kumma toi hierarkiakin, kun ei
se ryökäle anna vastata siihen viestiin mihin ha-
luais ja kuuluis. Mutta tää S24:n nyt ei ole en-
nenkään päässy loistamaan älykkyydellään.
Hei, emmääkään ymmärrä läheskään kaikkee täällä.
Mutta pötkitään vaan etiäpäin illassa - yötä koh-
ti jo. Ja taivas itkee.
Täältä tullaan vaikka kontaten
perässä,heitä rieskan palasia
eteeni,jotta voin matkalla
napostella.
Sanos muuta,mutta meillä on
tunnetusti vahvat hermot
...joko nyt olet eri mieltä.
Mitä- onko noin nämä sivut
olleet alle ÄO:n,jos ne on
niin älykkäitä,ettei me
tajuta sitä...vielä minäkin
tässä keljuilen...pistetään
nauru kiertämään,kun ei vain
osuisi omaan nilkkaan.
Tiedätkö mitä...täällä sataa
kyllä on nyt hauskaa jeeee.
Selvinpäin muuten olen.
nimittäin tämän palautteesi alku sai oikeesti mi-
nut nauramaan ' heitä rieskan palasia eteeni '
Että Sie muistatkin joka käänteessä rieskani,
mukavaa.
Jaa vahvat hermot, hahha. Tämän saitin kanssa
niitä kyllä vaadittais, mutta mistä sellaiset
sais hankittua ko omat on jo ihan riekaleina.
Hilipatipippan ja nauru kiertämään vaan. Eikähän
tässä nyt omaan nilkkaan voi osua mikään, kun
ei olla koko S24:n organisaatiossa onneks mukana.
Joo - sataa, sataa ropisee - pilipilipom. Niin
minäkin, selvinpäin :=) Mitä nyt syntymähumala
tekee toisinaan tenää.
Huomenia ja hymyillään tänäänkin
-tyyli on vapaa.
Kyllä minä Sinut rieskaksi
taidan nimittää tai tuntea
rieskaksi...en sentään
riesaksi...huumoria hän.
Jotenkin myöhään aloin huomata,
että jokohan tämä alkaisi
pelittää jo paremmin.
Älä heitä vielä kirvestä
kaivoon tämän suhteen.
Kyllä kuule me taidetaan olla
suhteessa S24...tiedä vaikka
kuulutuksia vielä haetaan,
ajattelu tyyli vapaa.
Tiedätkö...ei kuule sada,jos
en nyt kauheasti valehtele.
Mutta harmaata on.
Mitä oletko syntymähumala
tenussa vieläkin...jos ne
vaivat johtuukin tenusta
...huumoria hän...heitä
rieskalla näköä päin...
...odota otan lasit pois
päästä...saa heittää...
ja tyyli vapaa-hiihtoa...
kaikessa.
Eilen olin lintu, tänään rieska - voehan kehveli
Siun kanssas. Melekonen matka on rieskasta
lintuun tai toisinpäin. Mut hjuumorii olla pittää
elämässä, iliman sitä oomma melekosen köyhii.
Juu, en heitä kirvestä kaivoon. Tää on nimittäin
taaskin alkanut tökkimään, hidastelemaan. Joten
ei taputeta vielä kätösillä.
Joooooo, tenussapa hyvinnii. Ja kuinka helekkarin
mukavaa se onkaan, kaikki näyttää niin paljon
hauskemmalta, uso pois.
En ala heittelemään rieskalla, enkä millään muul-
lakaan - en Sinua enkä kettään. Mie voin kyllä
sanoilla satuttaa, jos tarve vaatii. Mutta en ala
ruumiilliseen väkivaltaan * nauraa *
Iltoja kosken kuohuihin ja niin
se taas tämäkin päivä menee
tuhoaan kohti.
On tullut reippaasti vettä
kuin myös ukkostanutkin.
Ukolla ei vaan ollut
akkaa mukanaan,en ainakaan
nähnyt hänen kaveriaan.
Köyhällä paljon jos omistaa
huumorin kieltä ja sen
ymmärrystä,joskus pakkaa
unohtumaan.
Mitä - hidasteleeko Suomi
neito,onko se niin pihi,
vaiko uroossa vikaa.
Älä vain huku tenuun,sillä
niin kurjia kohtaloita olen
nähnyt...Raitishan Sinä olet,
kuin kalja kuppilan väki.
Terävä kieli on hyväksi
tarpeen tullen,jos rajoja
aletaan sotkemaan.
Minäkin nyt häippäsen piiloon,
että saat rauhaisan yö unen.
Joten hyviä öitä.
Eihän tänne taas illalla päässyt, vaikka kuinka
yritin. Siinä se S24:n huollon tulos sitten taas
oli, kuten ennenkin - ei mitään muutosta.
Huumorilla pötkii pitkälle harmaassakin päivässä,
soon tosi ko vesi.
Juuh, Suomineito se hijasteli oikeen vimpan pääl-
le, nythän se taas tuntuu toimivan kun enkeli.
Katin kontit, mie mikkään raitis oo. Ja voin sa-
noo sen ihan tässä ja nyt.
Yöunet oli ihan rauhasii, toivottavasti Sinulla-
kin. Uutta päivää päin ja kiitos eilisestä.
Tulit sentään vastaan,sillä vain
hetkeksi täällä piipahdan,ennenkuin
lähden Pekingissä käymään.
Johan on takunnut sitten,olinkohan
siihen aikaan itse poissa.
Nyt on mainiosti pelannut,mutta
yöllä taas oman kirjoitukseni
kanssa olin vaikeuksissa
- sain kuitenkin lähtemään.
Mitä oletko kalja kuppilan
vaki asiakas jossa runot
singahtelee karaokena
tänne...lisäys-huumoria hän.
Itse olen huumeessa tällä
hetkellä,ei auta mennä
doping testiin,menee mitali
maine ja kunnia samantien.
Onko mulla niitä...kään...kääk.
Vai muka Pekingiin, et viittis naurattaa.
Aamulla pelitti ihan hyvin kun tänne anivarhain
tulin, mutta huomasin jonkun tekstistä, että vai-
keuksia on ollut.
Mie en kuule kaljapaareissa istu, ja runot kirjo-
tan kyllä vesiselvinä, tiijä se ukko.
No kai Siulla kunnia vielä on tallella, ainakin
täällä - muusta mie en tiijä mittään.
Kääk ittelles.
Kiitän viestistä.
Toivotan hyviä
illan tunnelmia.