Olen homo

Moi

Mua askarruttaa hirveesti seikka, jonka kanssa olen paininut koko pienen elämäni, olen nimittäin homo. Mulla on hirveet paineet, koska en voi kellekkään kertoo taipumuksestani, ettei mua lyötäs raamatulla päähän. Olen joskus miettinyt itsariikin, mutta se olis varmin ja nopein tie helvettiin, mutta onko homollakaan muuta määränpäätä. En pysty elämään ilman seksuaalisuuttani, etten voisi toteuttaa sitä edes joskus.

Mitähän tekis, lähtiskö munkiksi luostariin. Luostarissakin vois kyllä olla komeita kundeja, ei en voi mennä sinnekkään. Voi elämää tätä. Mua ei ymmärrä kukaan. Jukka
151212
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

ainakaan itsaria ajattelekaan.

Kyllä se elämä rupeaa vielä kirkastumaan.
Annan neuvon:
Kyllä ne nuo naiset ovat ihania, tai pitää sanoa oikeasti yksikössä.
Mäkin olen naimisissa, ja on ihanaa kun on rakas vaimo (nainen) vierellä.
Elämä voi olla onnellista todella hänen kanssaan.

Mutta...Aloita vikittelemään naista, sanoisin, tai ainakin toivon että et tule katumaan.

Kyllä sinä siinä onnistut.
Ja mene heti vihille. niin kyllä se elämä rupeaa maistumaan.
Ja kun vielä uskonasian saisit kuntoon omalle kohdalles, niin sinulta ei silloin enää mitään puutukkaan.

Ei muuta kuin pää pystyyn vain, uskon että kyllä se onni vielä sulle hymyilee!

Äänestä
  • ...... kun naiset ei sytytä pätkääkään. En voisi edes kuvitella meneväni sänkyyn naisen kanssa. Se tuntuisi minusta jotenkin mahdottomalta ajatukselta.

    Äänestä

  • Jukka kirjoitti:

    ...... kun naiset ei sytytä pätkääkään. En voisi edes kuvitella meneväni sänkyyn naisen kanssa. Se tuntuisi minusta jotenkin mahdottomalta ajatukselta.

    Että olemme hieman erilaisia.
    Mutta jos ei ajatella koko sänkyasioita, ne voi tulla joskus myöhemmin jos "kiinnostaa".

    Mutta kyllä naisten kans on kiva rupatellakin.
    He ovat paljon ymmärtäväisempiä, ja herkempiä kuin me "jöröt" miehet.

    Rupea kokeileen edes, niin tulet huomaamaan naisen "edut".

    Älä lannistu, ennenkuin edes olet ruvennut yrittämääkään "vikitteleen" naista:

    Panempa tähän raamattuakin vähän:

    Jo raamatun alussa, kun mies(Aadam), oli luotu, Jumala päätti viisaudessaan luoda hänelle avun, ja hän oli nainen (Eeva).

    Että silleen.

    Äänestä

  • Matti H kirjoitti:

    Että olemme hieman erilaisia.
    Mutta jos ei ajatella koko sänkyasioita, ne voi tulla joskus myöhemmin jos "kiinnostaa".

    Mutta kyllä naisten kans on kiva rupatellakin.
    He ovat paljon ymmärtäväisempiä, ja herkempiä kuin me "jöröt" miehet.

    Rupea kokeileen edes, niin tulet huomaamaan naisen "edut".

    Älä lannistu, ennenkuin edes olet ruvennut yrittämääkään "vikitteleen" naista:

    Panempa tähän raamattuakin vähän:

    Jo raamatun alussa, kun mies(Aadam), oli luotu, Jumala päätti viisaudessaan luoda hänelle avun, ja hän oli nainen (Eeva).

    Että silleen.

    Oletan että homoseksuualisuus on sinulle kauhistus ja siitä mitä pikimmiten "parannuttava". Siksi yrität tuputtaa näitä hieman omalaatuisia neuvoja hänelle.

    Mutta ajatteleppa asiaa toisinpäin. Jukka on tehnyt selväksi ettei häntä kiinnosta naiset pätkääkään, siis kumppaneina. Oletan ettet sinä ole seksuaalisesti kiinnostunut miehistä niin miltä sinusta tuntuisi jos sinulle joku sanoisi, että alappa olemaan miehen kanssa niin "Kyllä elämä rupeaa maistumaan tai "Rupea kokeileen edes, niin tulet huomaamaan miehen "edut" tai vielä "Älä lannistu, ennenkuin edes olet ruvennut yrittämääkään "vikitteleen" miestä" tai "Aloita vikittelemään miestä, sanoisin, tai ainakin toivon että et tule katumaan", näin sinun lauseitasi lainatakseni.

    Jos ei ole vetoa tiettyä sukupuolta kohtaan niin sitä ei vain ole. Turha siinä on alkaa väkisin ja toisten hyväksyntää hakien kokeilemaan ja yrittämään. Siitä ei seuraa muuta kuin kärsimystä kummallekin osapuolelle.

    Äänestä

  • Hörhö kirjoitti:

    Oletan että homoseksuualisuus on sinulle kauhistus ja siitä mitä pikimmiten "parannuttava". Siksi yrität tuputtaa näitä hieman omalaatuisia neuvoja hänelle.

    Mutta ajatteleppa asiaa toisinpäin. Jukka on tehnyt selväksi ettei häntä kiinnosta naiset pätkääkään, siis kumppaneina. Oletan ettet sinä ole seksuaalisesti kiinnostunut miehistä niin miltä sinusta tuntuisi jos sinulle joku sanoisi, että alappa olemaan miehen kanssa niin "Kyllä elämä rupeaa maistumaan tai "Rupea kokeileen edes, niin tulet huomaamaan miehen "edut" tai vielä "Älä lannistu, ennenkuin edes olet ruvennut yrittämääkään "vikitteleen" miestä" tai "Aloita vikittelemään miestä, sanoisin, tai ainakin toivon että et tule katumaan", näin sinun lauseitasi lainatakseni.

    Jos ei ole vetoa tiettyä sukupuolta kohtaan niin sitä ei vain ole. Turha siinä on alkaa väkisin ja toisten hyväksyntää hakien kokeilemaan ja yrittämään. Siitä ei seuraa muuta kuin kärsimystä kummallekin osapuolelle.

    Sillä asia on just noin. Se on yhtä vaikeaa kuin heterolle ryhtyä homoksi. KIITOS!

    Äänestä

  • Matti H kirjoitti:

    Että olemme hieman erilaisia.
    Mutta jos ei ajatella koko sänkyasioita, ne voi tulla joskus myöhemmin jos "kiinnostaa".

    Mutta kyllä naisten kans on kiva rupatellakin.
    He ovat paljon ymmärtäväisempiä, ja herkempiä kuin me "jöröt" miehet.

    Rupea kokeileen edes, niin tulet huomaamaan naisen "edut".

    Älä lannistu, ennenkuin edes olet ruvennut yrittämääkään "vikitteleen" naista:

    Panempa tähän raamattuakin vähän:

    Jo raamatun alussa, kun mies(Aadam), oli luotu, Jumala päätti viisaudessaan luoda hänelle avun, ja hän oli nainen (Eeva).

    Että silleen.

    Kannattaisi ehkä ajatella asiaa ehkä myös naisen kannalta. Harva nainen olisi varmasti valmis alkamaan avioliittoa ihan vain "keskustelukumppanuuspohjalta". En siksi missään nimessä kannata näitä naisten vikittely-neuvoja!

    Mutta siitä olen Matti H:n kanssa samaa mieltä, että ei kannata heittää toivoaan. Pilvet voivat väistyä, ja aurinko voi alkaa joskus paistaa risukasaankin ja voit sitten ihan luonnollisella tavalla alkaa katsella niitä naisia ja purjehtia avioliiton onnelliseen satamaan. :)

    Äänestä

  • Matti H kirjoitti:

    Että olemme hieman erilaisia.
    Mutta jos ei ajatella koko sänkyasioita, ne voi tulla joskus myöhemmin jos "kiinnostaa".

    Mutta kyllä naisten kans on kiva rupatellakin.
    He ovat paljon ymmärtäväisempiä, ja herkempiä kuin me "jöröt" miehet.

    Rupea kokeileen edes, niin tulet huomaamaan naisen "edut".

    Älä lannistu, ennenkuin edes olet ruvennut yrittämääkään "vikitteleen" naista:

    Panempa tähän raamattuakin vähän:

    Jo raamatun alussa, kun mies(Aadam), oli luotu, Jumala päätti viisaudessaan luoda hänelle avun, ja hän oli nainen (Eeva).

    Että silleen.

    ihan ok-tyypiltä, mutta noista homppeliasioista tunnut ymmärtävän hieman vähemmän kuin naapurin pässi hiukkaskiihdyttimien viimeisimmistä kehityskuvioista.

    Äänestä

  • Hilirimpsis kirjoitti:

    ihan ok-tyypiltä, mutta noista homppeliasioista tunnut ymmärtävän hieman vähemmän kuin naapurin pässi hiukkaskiihdyttimien viimeisimmistä kehityskuvioista.

    sitä innostuu vastailemaan asioista jotka itsestä näyttävät ihan selvältä.

    Anteeksi vain kaikillejos olen pahoittanut mielenne.

    Sitä taitaa olla näistä asioista todellakin ulkona kuin lumiukko.

    Äänestä

  • Matti H kirjoitti:

    sitä innostuu vastailemaan asioista jotka itsestä näyttävät ihan selvältä.

    Anteeksi vain kaikillejos olen pahoittanut mielenne.

    Sitä taitaa olla näistä asioista todellakin ulkona kuin lumiukko.

    Säästä meitä. Lupasit hetki sitten lopettaa kirjoittelun. Olen samaa mieltä itsesi kanssa: olet ulkona kuin lumi- tai homoukko.

    Äänestä

  • Jukka kirjoitti:

    Sillä asia on just noin. Se on yhtä vaikeaa kuin heterolle ryhtyä homoksi. KIITOS!

    Eipä kestä :)
    Hyvät jatkot sinulle!

    Äänestä

Heitä meilillä niin saat kuulla yhdestä elämänkohtalosta:
[email protected]

Äänestä

Lukaisepa www.geocities.com/purefingay ja sieltä Sakun tarina niin huomaat että ymmärretään. On muillakin samoja kokemuksia.

Äänestä

Älä MISSÄÄN tapauksessa mene naimisiin sillä ajatuksella, että voisit sen avulla jättää homoajatukset taaksesi. Ne voivat häipyä hetkeksi mutta elämän arjessa ne palaavat entistä voimakkaampina takaisin. Näin on käynyt minulle, ja monelle muulle. Olen jutellut paljon uskovaisten homoniesten kanssa - heidän yhteinen sanomansa on: EI NAIMISIIN ENNEN KUIN SUKUPUOLINEN IDENTITEETTI ON SELVÄ.

Äänestä

Kumpi on sinulle tärkeämpää, uskonnollisen yhteisön hyväksyntä vai löytää elämänkumppani, jonka kanssa tulla onnelliseksi?!

Elämä on täynnä valintoja. Voi olla helpompaa lähteä yhteisöstä, jos tietää sen liian ahdasmieliseksi. Sinulla on ihmisenä oikeus toteuttaa itseäni sellaisena kuin olet - vai pitäisikö sanoa sellaisena, joksi sinut on luotu... On rikos ihmisyyttä vastaan vaatia toista muuttamaan seksuaalista identiteettiään yleisen mielipiteen alla!

Homoudessa ei mielestäni ole mitään pahaa, emme me kaikki voi mitenkään olla samanlaisia - olemmehan yksilöitä. Onko kukaan uskovainen tullut ajateleeksi, että ehkä toisten on ollutkin tarkoitus syntyä erilaisiksi?!?

Äänestä
  • Alla olevasta paikasta näemme, että Jeesuskin sanoi, että kaikki eivät ole tarkoitettu avioelämään. Ja tähän voi sisältyä monenlaisia ihmisryhmiä, eri syistä erilaisiksi syntyneitä.

    Mikään ihmistä kohtaava paha asia ei kuitenkaan ole Jumalan tekoa tai mikään huono ominaisuus ei ole Jumalan luoma, vaan ne ovat kaikki ensimmäisten ihmisten syntiinlankeemuksen seurausta. Mutta Jumala voi kuitenkin sallia kaikenlaisen pahan tapahtuvan. Tutkimattomat ovat Herran tiet, emmekä me aina tiedä miksi hän mitäkin sallii.


    Matt. 19: 10-12 "Opetuslapset sanoivat: "Jos avioliitto merkitsee miehelle tätä, on parempi olla menemättä naimisiin." 11 Mutta hän sanoi heille: "Se ratkaisu ei sovellu kaikille, ainoastaan niille, joille se osa on annettu. 12 On sellaisia, jotka äitinsä kohdusta saakka ovat avioliittoon kelpaamattomia, on toisia, joista ihmiset ovat tehneet sellaisia, ja on niitä, jotka itse, taivasten valtakunnan tähden, ovat ottaneet osakseen naimattomuuden. Joka voi valita tämän ratkaisun, valitkoon.""

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Jukka kirjoitti:

Moi

Mua askarruttaa hirveesti seikka, jonka kanssa olen paininut koko pienen elämäni, olen nimittäin homo. Mulla on hirveet paineet, koska en voi kellekkään kertoo taipumuksestani, ettei mua lyötäs raamatulla päähän. Olen joskus miettinyt itsariikin, mutta se olis varmin ja nopein tie helvettiin, mutta onko homollakaan muuta määränpäätä. En pysty elämään ilman seksuaalisuuttani, etten voisi toteuttaa sitä edes joskus.

Mitähän tekis, lähtiskö munkiksi luostariin. Luostarissakin vois kyllä olla komeita kundeja, ei en voi mennä sinnekkään. Voi elämää tätä. Mua ei ymmärrä kukaan. Jukka

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu