Sain kuulla vähän aikaa sitten että olen raskaana ja nyt jännitän mieheni kanssa että onko tuleva lapsemme kohdunsisä vai-ulkopuolella.Olemme kummatkin hyvin pelokkaita mutta aina löytyy jostain joitain ihmisiä jotka tukee minkä vaan voi.Esim.mieheni äiti on lääkäri ja se saa asiat näyttämään niin helpoilta ja saa ajattelemaan muita uin tuota.Haluan sanoa kaikille saman kohtalon kokeneita/tulossa kokemaan.Aina on toivoa.Ei pidä menettää toivoa koskaan liian aikaisin.Koska silloin toivosta ei ole mitään hyötyä.Koittakaa kaikki jaksaa.
Ulkona vai sisällä?!
Johannan 18v
2361
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
Olen sinun kanssa samaa mieltä.Olen itse nyt 6kk ja mulla oli sama tilanne kuin sinulla on nyt. Aluksi en millään jaksanut uskoa muuta kuin että se on kohdunulkopuolinen raskaus.Mutta poikaystäväni sai minut huomaamaan että aina on toivoa. Olin että tälläsissä asioissa ei ole toiva.Kaikki on Jumalan käsissä.Rukoilin loppujen lopuksi joka ilta ja toivoin vaan parasta.Aluksi se oli rankkaa kun kumminkin sitä mietti pahinta mutta lopuksi alkoi helpottaa kun aloin itsekkin uskoa parempaan vaihtoehtoon. Joten aina löytyy TOIVOA!muistakaa se.
Olen samaa mieltä,että toivoa on aina.Tosin minulla ei yhtä paljon.Minulla todettiin kohdunulkopuolinen raskaus.En tiennyt siinä vaiheessa mitään.Sitten vaan sain pari pilleriä ja seuraavana päivänä kaavintaan.Ei mikään mukava kokemus.Mutta toivon,että teillä on parempaa onnea ja että kaikki menee hyvin.Onnea ja rukoilen teidän puolestanne.