Eli kun tulee semmonen tilanne, missä tuntuu siltä, että mikään muu ei auta kun että sanoo asian ihan suoraan, niin mitenköhän se kannattaisi parhaiten tehdä (siis niin, että se tekee toiseen lähtemättömän vaikutuksen)? Oon 19v eikä mulla oo vielä koskaan ollut varsinaista tyttöystävää, joten nyt olisi mielestäni kyllä korkea aika...
Olen itse aika ujo ja huono "vihjailemaan", ja kun tykkään itsekin enemmän semmosista ujommanpuoleisista tytöistä, niin must tuntuu, että siitä ei tule mitään, kun ei uskalla sanoa asiaa suoraan. Kolme kuukautta sitten tapasin todella söpön ja ymmärtäväisen tytön, ja olin niin rakastunut, etten enää kestänyt olla kertomatta ihastumistani sille (ja vieläkin kun huomasin, että sekin tykkää musta). Me asutaan yli 100 km päässä toisistamme, eikä tuon tapaamisen jälkeen ollut näköpiirissä, että me tavattais niin nopeasti uudestaan, joten ei oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kun soittaa hänelle, ja ottaa asiasta suoraan selvää. Koska oli eka kerta elämässäni, että sanoin jollekin tytölle suoraan rakastavani sitä, mua pelotti ihan järjettömästi, ja se, että sain asian ylipäätään sanottua, vaati jo niin paljon päättäväisyyttä ja itsensä voittamista, etten jotenkin enää miettinyt paljon, että mitenköhän ilmaisisin asian TYYLIKKÄÄSTI? Sanoin siis ihan puhelun alussa, että must tuntuu, että se ymmärtää mua tosin hyvin, ja että mä oon todella rakastunut siihen. No sillä oli jo poikaystävä (ja mä tiesin sen, mutta olin siis vaan niin rakastunut, etten ois muuten enää kestänyt), ja se sanoi olevansa pahoillaan, vaikka myönsikin saman tien, että sekin tykkäisi must periaatteessa. Se oli hänen oma päätöksensä, ja mä olin hirveän surullinen ja pettynyt, vaikka ymmärsinkin tietysti, että se ei voi noin vaan jättää poikaystäväänsä, joka rakastaa häntä, ja jota hänkin varmasti rakastaa. Vasta jälkikäteen tuli mieleen, että sanoin asian kyllä aika kömpelösti, ja ehkä vaikutti myös hyvin itsekeskeiseltä, kun sanoin vaan, että "sä ymmärrät mua tosin hyvin, ja mä oon rakastunut sinuun".
Oiskohan mun pitänyt kehua/imarrella pikemminkin sanomalla jotain siihen suuntaan, että "must sä oot todella söpö ja ymmärtäväinen, ja mä tykkään sust ihan alyttömästi"? Tuon tytön kohdalla olen aika varma, että se ei ois silloinkaan suostunut (koska olemme nyt hyviä kavereita ja olemme olleet tuon asian jälkeenkin useita kertoja yhteydessä, eli se olisi kyllä sanonut, jos tilanne olisi hänen näkökulmastaan muuttunut), mutta kun en nyt kerran enää pelännyt niin paljon, niin kokeilin samaa festareilla yhden myös tosin mukavan (ja suht ujon) tytön kanssa. Sille se tuli kyllä aikamoisena yllätyksenä ja se meni ihan sanattomaksi, ja kun kysyin siltä myöhemmin sitten istuskellessamme yhdessä ja jutellessamme vähän, että "tykkäät sä myös minusta", se vastasi vaan, että "no emmä nyt oikeestaan tiiä", ja must tuntui kyllä, että se oli aika lailla säikähtänyt sitä, miten mä olin lähestynyt sitä, ja saanut musta ehkä vähän väärän kuvan. En kyllä uskaltais vieläkään välttämättä aina sanoa asia noin vaan, mutta siellä festareilla oli niin paljon vilskettä, että se ei jotenkin vaatinut niin paljon siinä tilanteessa. No, siitäkään jutusta ei sit lopulta tullut mitään (vaikka sillä ei kyllä ollut poikaystävää, mutta se ois muutenkin asunut vielä huomattavasti kauempana kuin se ensimmäinen), mutta mua jäi kuitenkin harmittamaan se, että olisiko se suhtautunut minuun toisin, jos en olisi lähestynyt sitä niin hyökkäävällä tavalla? Toisaalta en tiedä, miten mun olisi muuten pitänyt tehdä se.
Eli nyt kun tulee seuraava samanlainen tilanne (mikä tapahtuu toivottavasti melko pian!), niin pitäisköhän mun miettiä paremmin, miten ilmaisen asian tyylikkäästi (ja ehkä ei kuitenkaan aivan ihan suoraan, eli olemalla käyttämättä sanaa "rakastaa", vaan sanomalla 'vain', että "tykkään susta" tms.)? Vai onko sillä loppujen lopuksi väliä, miten sen tarkkaan ottaen sanoo, kunhan toisellakin on samat tunteet?
Kiitos neuvoista ja vaikka omistakin kokemuksista!
Olen itse aika ujo ja huono "vihjailemaan", ja kun tykkään itsekin enemmän semmosista ujommanpuoleisista tytöistä, niin must tuntuu, että siitä ei tule mitään, kun ei uskalla sanoa asiaa suoraan. Kolme kuukautta sitten tapasin todella söpön ja ymmärtäväisen tytön, ja olin niin rakastunut, etten enää kestänyt olla kertomatta ihastumistani sille (ja vieläkin kun huomasin, että sekin tykkää musta). Me asutaan yli 100 km päässä toisistamme, eikä tuon tapaamisen jälkeen ollut näköpiirissä, että me tavattais niin nopeasti uudestaan, joten ei oikeastaan ollut muuta vaihtoehtoa kun soittaa hänelle, ja ottaa asiasta suoraan selvää. Koska oli eka kerta elämässäni, että sanoin jollekin tytölle suoraan rakastavani sitä, mua pelotti ihan järjettömästi, ja se, että sain asian ylipäätään sanottua, vaati jo niin paljon päättäväisyyttä ja itsensä voittamista, etten jotenkin enää miettinyt paljon, että mitenköhän ilmaisisin asian TYYLIKKÄÄSTI? Sanoin siis ihan puhelun alussa, että must tuntuu, että se ymmärtää mua tosin hyvin, ja että mä oon todella rakastunut siihen. No sillä oli jo poikaystävä (ja mä tiesin sen, mutta olin siis vaan niin rakastunut, etten ois muuten enää kestänyt), ja se sanoi olevansa pahoillaan, vaikka myönsikin saman tien, että sekin tykkäisi must periaatteessa. Se oli hänen oma päätöksensä, ja mä olin hirveän surullinen ja pettynyt, vaikka ymmärsinkin tietysti, että se ei voi noin vaan jättää poikaystäväänsä, joka rakastaa häntä, ja jota hänkin varmasti rakastaa. Vasta jälkikäteen tuli mieleen, että sanoin asian kyllä aika kömpelösti, ja ehkä vaikutti myös hyvin itsekeskeiseltä, kun sanoin vaan, että "sä ymmärrät mua tosin hyvin, ja mä oon rakastunut sinuun".
Oiskohan mun pitänyt kehua/imarrella pikemminkin sanomalla jotain siihen suuntaan, että "must sä oot todella söpö ja ymmärtäväinen, ja mä tykkään sust ihan alyttömästi"? Tuon tytön kohdalla olen aika varma, että se ei ois silloinkaan suostunut (koska olemme nyt hyviä kavereita ja olemme olleet tuon asian jälkeenkin useita kertoja yhteydessä, eli se olisi kyllä sanonut, jos tilanne olisi hänen näkökulmastaan muuttunut), mutta kun en nyt kerran enää pelännyt niin paljon, niin kokeilin samaa festareilla yhden myös tosin mukavan (ja suht ujon) tytön kanssa. Sille se tuli kyllä aikamoisena yllätyksenä ja se meni ihan sanattomaksi, ja kun kysyin siltä myöhemmin sitten istuskellessamme yhdessä ja jutellessamme vähän, että "tykkäät sä myös minusta", se vastasi vaan, että "no emmä nyt oikeestaan tiiä", ja must tuntui kyllä, että se oli aika lailla säikähtänyt sitä, miten mä olin lähestynyt sitä, ja saanut musta ehkä vähän väärän kuvan. En kyllä uskaltais vieläkään välttämättä aina sanoa asia noin vaan, mutta siellä festareilla oli niin paljon vilskettä, että se ei jotenkin vaatinut niin paljon siinä tilanteessa. No, siitäkään jutusta ei sit lopulta tullut mitään (vaikka sillä ei kyllä ollut poikaystävää, mutta se ois muutenkin asunut vielä huomattavasti kauempana kuin se ensimmäinen), mutta mua jäi kuitenkin harmittamaan se, että olisiko se suhtautunut minuun toisin, jos en olisi lähestynyt sitä niin hyökkäävällä tavalla? Toisaalta en tiedä, miten mun olisi muuten pitänyt tehdä se.
Eli nyt kun tulee seuraava samanlainen tilanne (mikä tapahtuu toivottavasti melko pian!), niin pitäisköhän mun miettiä paremmin, miten ilmaisen asian tyylikkäästi (ja ehkä ei kuitenkaan aivan ihan suoraan, eli olemalla käyttämättä sanaa "rakastaa", vaan sanomalla 'vain', että "tykkään susta" tms.)? Vai onko sillä loppujen lopuksi väliä, miten sen tarkkaan ottaen sanoo, kunhan toisellakin on samat tunteet?
Kiitos neuvoista ja vaikka omistakin kokemuksista!
Vastaukset 8
Vanhimmat
miltä sinusta tuntuisi, ja mitä ajttelisit, jos joku puolituntematon tytönhupakko sanoa turauttaa sinulle, että 'rakastaa' sinua! Epäilisit hänen arvostelukykyään, sosiaalisia taitojaan, ja ehkä jopa mielenterveyttään?
Rakkaus kehittyy pikku hiljaa. Ei ihastumistaan kannata käyttää keskustelunavaajana!
sen takia pistin tään viestin tänne. En mä nyt kyl siellä festareilla sanonut rakastavani häntä, sanoin vaan, että "tykkään susta tosin paljon", ja katsoin sitä silmiin. Oltiin kyllä aiemminkin jo kaveriporukassa vähän juteltu, mutta sit se oli vaan koko ajan kaverissaan kiinni, eikä ois varmaan ollut ollenkaan mahollista sanoa se sille kahden kesken, jos en ois varta vasten pysäyttänyt sitä, kun se oli yksin matkalla vessaan (tai ties minne), ja sanonut asian suoraan. Eikähän se torjunut mua suoralta kädeltä, vaan sovittiin, että mennään sitten seuraavana päivänä jonnekin juttelemaan, eli sillä oli kyllä aikaa miettiä asiaa, mut seuraavana päivänä se sanoi sit siis, ettei se nyt oikeestaan tiedä, kun me ei periaatteessa tunneta toisiamme ollenkaan, ja muutenkin asutaan niin kaukana toisistamme (mikä piti kyl valitettavsti paikkansa). Mä sanoin sitten, ettei se mun mielestä haittaa, että me ei vielä tunneta toisiamme niin hyvin, koska sehän on tässä nyt se idea, että tutustuu vähän paremmin, ja että ei se välimatka nyt kuitenkaan mikään ylitsepääsemätön este voi olla, ja ainakin sitä vois kokeilla. Se vaikutti itsekin niin epävarmalta, vältteli silmiin katsomista, eikä muutenkaan tehnyt omalta osaltaan juuri mitään, vaikka hyväilin sitä, ja kysyin jopa kerran, että haluaisko se suudella mua, mihin sen sanoi vaan, että "emmä nyt vielä" (vai oisko ehkä ollut parempi, jos en ois kysynyt sellaista?). Pelkäsin koko ajan, että olen liian tungetteleva, mutta toisaalta olin todella ihastunut, ja halusin saada asian jotenkin etenemään.
No ketään ei voi tietenkään pakottaa, käytiin vielä kattomassa yks bändi, ja se jäi siihen. Ehkä se ei todellakaan tykännyt must "sillä tavalla", muttei vaan halunnut sanoa sitä suoraan, vaan halusi olla kohtelias, tai ehkä sillä olikin joku toinen poika mielessä, mutta mietin siis tuon jälkeen vaan, että oiskohan mun pitänyt valita sanat tietyissä kohtaa toisin, koska harmitti, että asiasta taas ei tullut mitään.
Tuo tyttö ei sinuun ihastunut, mutta joku vielä joskus jossain tykästyy oikein. Hän torjui sinut, mutta sillä tavalla kuin tytöt torjuvat ihan mukavat tyypit. Jos hän olisi ajatellut sinua outona hyypiönä, ei hän olisi sallinut halausyrityksiäsi, luulen. Ehkä hän oli imarreltu huomiostasi, vaikka ei sinusta sillä tavalla pitänyt. Ei se ole kenenkään vika.
Olet niin ihanan nuori! Sinulla on aikaa opetella, ja koko elämä on harjoituskenttäsi. Eikä minun neuvojani kannata kuunnella - olen ollut sinkku niin kauan, että en voi sanoa olevani asiantuntija ihmissuhdeasioissa!
siis jos löydät jonkun jota näet usein, katsele häntä silmiin älä tietty ihan sika kauaa, vaan muutama sekuntti usein... no tota kun on jatkunut jonku aikaa mee jonain päivänä sanoo et olis kiva tutustua paremmin ja anna sähköposti osoittees (minkä ole kirjoittanut jo valmiiksi paperille) ja lähde saman tien.
Jos se ei ole kiinnostunut lemppaa osoitelapun roskiin tai sit se jää polttelemaan näppejä muutamaks päiväks ja se päättää kirjoittaa. Ja jos se ei ole vastannut sitä ennen kun näet hänet seuraavaksi jatka silmiin vilkuilua...
Vaikutat niin rohkealta niin koita miten käy =) Lopputuloksesta en kyllä tiiä, mut suosittelen sulle myös peiliin katsomista, hiukset ja vaatteet ja yleensäkkin hyvälle tuoksuva jätkä kyllä huomataan.. tsemiä
Minusta etenkin tuo ensimmäinen tilanne meni ihan hyvin ja valitsit ihan hyvät sanat. Ehkä festarituttavuudelle rakkauden tunnustaminen on hieman liioittelua ;)
Mä en ehkä suorilta ilmoittaisi rakastuneeni, se tuntuu todella vahvalta sanalta. Ehkä luontevimmalta tuntuisi kuulla "Mä viihdyn tosi hyvin seurassasi", "Tykkään sun seurasta", "Sä oot todella mukava ja mä tykkään susta" tai "Uskomatonta, kuinka mukavaa meillä on yhdessä". Minusta tuo käyttämäsi "minusta tuntuu, että sä ymmärrät mua hyvin" kuulostaa myös hyvältä. Siitähän voisi jatkaa kertomalla viihtyvänsä toisen seurassa ja kysyä, onko tunne molemminpuoleinen (kuten kysyit toisessa tapauksessa). Omia sanoja voi tehostaa jollain eleellä, _jos_ se sopii tilanteeseen ja on luontevaa. Esimerkiksi kosketat kädelle tai poskelle. Silmiin katsominenkin on plussaa.
Tsemppiä!
Moi kaikil ... Silmiin kattominen auttaa .... Moro
En usko, että sillä on suurtakaan merkitystä, miten sen sanot, kunhan sanot. Jos tyttökin tykkää susta tai uskoo että voisi ihastua suhun, niin kyllä se antaa sulle mahdollisuuden sanavalinnasta riippumatta. Mutta upeeta, että oot niin rohkea, että uskallat kertoa ihastukselles. Kyllä mun mielestä jokaisen naisen kuuluis osata arvostaa sitä, vaikkei pystyis sun tunteisiin vastaamaankaan.
Miulla on ongjelmia kun tykkään yhestä tytöstä mut me ollaan parhaita kavereita niin viittinkö sanoo sille että mie tykkään siitä kun musta tuntuu että sekin tykkää musta muttakun en oo varma...voi vittu kun menee vaikeeks joo mut jos tulee ideoita niin kertokaa mulle se tulee ehk huomenna ja se halus kahtoo niiltä joltakin hiton porno sivuilta pornoo niin pikkusen mietityttää että mitä se oikein aikoo mut joo tosiaan laittakaa miulle viestii ja siis oon sit itekkin tyttö kun oon ollu joskus yhen tytökaa yhes mutta sit kun se kerto jollekkin nin ei voitu olla enää yhes mut pliiis auttakkaa minnuu kun oon nyt pahommassa pulmassa ikinä elämässäni ja se mun ihastus on 13v ja ite täytin torstaina 15v että onko siinnä eka ees mitään järkee mut auttakaa jos voitte!