Vuokra-asuminen lyhytnäköistä ja laina-asuminen pitkänäköistä?

Asumme okt:ssa pk-seudulla ja vuokramme on vain 615 €/kk. Vastaava asunto täällä maksaa n. 220 000 € eli tuossa olisi korkokulut jo 900 €/kk. Meillä jää siis jo tästä lähes 300 €/kk säästöön.

Ajatelkaapa, että kk-erämme olisi 1 615 €/kk. Nyt meillä jää 1 000 €/kk eli 12 000 €/v korot säästöön ja sijoitettavaksi mm. korkeakorkoiselle tilille. Sillä matkustelee, vaihtaa autoa, harrastaa, juhlii ja ostaa kaikkea muuta. Mutta asuntoa emme saa koskaan omaksi.

Onko viisaampaa nauttia elämästä ilman haaveita omasta kodista kuin virua velkavankeudessa? Nimittäin kun oma asunto olisi joskus vuonna 2033 tai 20038 maksettu, ei varmaan enää jaksaisi kokea kaikkea mitä nuorempana.

Eläkeikäisenä olisi helpompaa, jos asunto olisi maksettu. Toisaalta sitten voi vuokrasta osan maksattaa yhteiskunnalla.

Mitä mieltä te olette?

Ainakaan pk-seudulla oma asunto ei todellakaan ole enää statussymboli, vaan se kertoo pikemminkin henkilön omaisuudenhoitotaidoista.
111346
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 11

Vanhimmat

tuo on asia joka pitäs kaikkien tietää....

Mut harva edes osaa laskee, että jos otat lainaa, nii se lainan hoitokulun pitää olla kohtuullinen, lainan määrän pitää olla kohtuullinen ja sitten vielä laina-ajan pitää olla kohtuullinen.

Taitaa oikeesti jos ollaan rehellisiä, nii monella olis kyllä velat pienmmät... jos suomessa o 5 miljoonaa ihimistä, nii ei kyllä oo monia satoja tuhansia ihmisiä joilla oikeesti o varaa omaan asuntoon edes velkaks saatika sit muutenkaan.... mut tottakai, jotku perii ja sitä kautta

Äänestä

Asutte melko edullisesti, sanoisin. Siihen, mikä on pitkänäköistä ja mikä lyhytnäköistä en osaa sanoa suoraa helppoa vastausta. Asia on monimutkaisempi kuin äkkiä ajatellen luulisi.

Alla muutamia pointteja, joita itse olen pohtinut.

Vuokra vs omistusasuminen

Zürichissa 90% asuu vuokralla. Saksalaisista vähän reilut puolet asuvat vuokralla. Saksassa tämä siitäkin huolimatta, että asuntojen hinnat eivät ole nousseet viimeisen 10 vuoden aikana. Suurin syy tähän lienee se, että omistusasumisella ei kulttuurisyistä ole samanlaista statusarvoa kuin meillä. Meillä kun sukupolvi sukupolvelta rakennetaan käydään "evakkorituaaleja", ostetaan läntti maata, rakennetaan OMA talo, ja sitten asutaan se piloille.(caps tarkoituksella, sarkasmi vahingossa)

Kannattaa kysyä näiltä "omistusasuminen kannattaa aina"-meuhkaajilta, että mistä he ovat niin varmoja, että kaikki järki ja viisaus asumisen suhteen on annettu vain suomalaisille, ja muut ei tiedä mitään. Jos meidän laskelmat suhteen ovat ainoat oikeat, miksi toiset päätyvät omissa laskelmissaan muihin tuloksiin.(oikea vastaus, muut tajuavat mitä vaihtoehtoiskustannus tarkoittaa.)

Jos omistusasuminen kannattaisi aina, Suomen kansanhan pitäisi saada talouden nobel siitä hyvästä että olemme oivaltaneet omistusasumisen kannattavuuden.(sarkasmia).

Voit itse leikkiä lainalaskurilla ja pähkäillä mikä kannattaa mikä ei. Vanha nyrkkisääntö oli se, että yli 15 vuoden asuntolaina ei kannata koskaan, koska maksetun koron suhde asunnon käypään arvoon nousee liian korkeaksi. Tiedä häntä sitten.

Itse asustelen vuokralla. Omistusasuntoja katsellaan. Romahtaa tai ei romahda. Tosin omalla katselualueella hinnat ovat laskeneet jo nyt.Tuskinpa tästä kuitenkaan enää laskevat kummoisesti.

Henkilökohtainen kipukynnys velankestolle on reilusti alle tuo 15 vuotta ja 5-10 vuotta onkin meidän tapauksessamme myös taloudellisesti realistista. Säästöjä on, hintataso on matala eteläsuomalaisittain matala, emmekä tarvitse isoa asuntoa.

Oma kantani on, että kannattaa tehdä niinkuin parhaaksi näkee. Elämässä on muitakin kuin taloudelliset realiteetit. Kannattaa miettiä, mitä juuri sinä haluat tehdä. Jos omistusasuminen ei ole sinusta sinusta taloudellisten uhrauksien arvoinen, niin sitten se tuskin sitä sinulle on. Jolle kulle muulle voi ollakin.

Asunto ei ole sen kummemmin eläkeläisen turva. Et voi tietää mikä asuntosi arvo sitten joskus on. Muistapa että tässäkin pätee, ettei historiallinen data asiaan liittyen ole minkäänlainen lupaus tulevasta arvosta. Niin vaikealta kuin ko. asia voi tänä päivänä ollakin mieltää.

Japanissa hinnat ovat lasketelleet n. 18 vuotta. Tokion vuoden 1990 huippuhinnoista on 25% jäljellä. Miten on käynyt niille japanilaisille, jotka 1988-1990 luulivat, että ostamalla asunnon, maksamalla sitä 20-30 vuotta pois, voi turvata omat eläkevuotensa?

No tuskin mitään turvasivat. Ja sielläkin historiallinen data sitten osoitti, että asunto on pomminvarma sijoitus. Et sillai. Vielä toistona: historiallinen kehitys ei ole takuu tulevasta kehityksestä.


Suurinta viisautta lienee, se että tekee niitä valintoja, joiden uskoo sopivan juuri itselle. Ei osta asuntoa sopulina muiden perässä. Tai jätä ostamatta koko elämänsä aikana, kun "kyllä ne kumminkin rommaa kohta" jne. Älä jää odottamaan elämän alkamista tai elä sitä elämää, jota sopulit laumana elävät.

Nauti elämästä ja mieti mitkä ovat niitä asioita, jotka tekevät juuri sinut onnelliseksi nyt ja tulevaisuudessa.

Äänestä
  • voi tulevaisuudessa olla mitä vain, mutta todennäköisemmin pitkässä juoksussa arvo nousee.
    Mutta varmaa on se että vuokrat tulevat nousemaan yhtä varmasti kuin aurinko!

    Äänestä

  • kämpän arvoi kirjoitti:

    voi tulevaisuudessa olla mitä vain, mutta todennäköisemmin pitkässä juoksussa arvo nousee.
    Mutta varmaa on se että vuokrat tulevat nousemaan yhtä varmasti kuin aurinko!

    Mistä näitä tyyppejä aina riittää?

    No koitetaanpa vääntää rautalangasta:

    Mitäs luulet että niille Tokion vuokramarkkinoille on tapahtunut viimeisen 18 vuoden aikana?

    1. Vihje: Vuokrat eivät ole nousseet.

    2. Vihje: Vuokrat eivät ole myöskään pysyneet ennallaan.

    3. Vihje: Inflaatiokorjattuna yleisesti asuntojen hintojen noustessa nousee vuokratkin perässä ja hintojen laskiessa....kyllä...vuokrien kehitys ei ole kovin suotuisaa.

    Valkeniko?

    Oikeasti pistää vaan nauruksi, kun jo kirjoittaessani tiesin, että jonkun on kummiskin kirjoitettava tänne tuo kommentti.

    Edelleen: Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Ei edes siinä tapauksessa, että seurantavälillä hinnat olisivat vaan nousseet.

    Äänestä

  • Pieni ajattelija kirjoitti:

    Mistä näitä tyyppejä aina riittää?

    No koitetaanpa vääntää rautalangasta:

    Mitäs luulet että niille Tokion vuokramarkkinoille on tapahtunut viimeisen 18 vuoden aikana?

    1. Vihje: Vuokrat eivät ole nousseet.

    2. Vihje: Vuokrat eivät ole myöskään pysyneet ennallaan.

    3. Vihje: Inflaatiokorjattuna yleisesti asuntojen hintojen noustessa nousee vuokratkin perässä ja hintojen laskiessa....kyllä...vuokrien kehitys ei ole kovin suotuisaa.

    Valkeniko?

    Oikeasti pistää vaan nauruksi, kun jo kirjoittaessani tiesin, että jonkun on kummiskin kirjoitettava tänne tuo kommentti.

    Edelleen: Historiallinen kehitys ei ole tae tulevasta kehityksestä. Ei edes siinä tapauksessa, että seurantavälillä hinnat olisivat vaan nousseet.

    Jos olisi mahdollista niin itselleen kannattaisi rakentaa talo ja asua siinä loppuelämä,mitä helvetin väliä sen talon arvo enään siinä vaiheessa on kun viedään ruumisarkussa.Jokaisen oma päätöshän se on ottaako velkaa ja ostaa asunnon,en kyllä pääkaupungin hintasolla ostaisi mitään enkä asuiusi vuokrallakaan.

    Äänestä

220000 euron summalle saa pankkitililtä riskittömästi tuon mainitsemasi 900 euroa kuukaudessa. Vuokraisäntäsi siis lahjoittaa sinulle joka kuukausi 300 euroa. Minullekin kelpaisi kyllä asua jonkun tyhmemmän kustannuksella. Mutta ehkäpä hänkin on jo huomannut asian.

Äänestä

eli yksiön vuokratasolla.Pitäisi olla riippuen paikasta 2600 eur/kk.Vastaavan 100%lainalla 1600 eur/kk.Hyvin lyhytnäköistä ajattelua.Asunto tulee teiltä vuosien aikana lähtemään alta ja joudutte katsomaan asuntoja oikealla vuokratasolla.Joka ei tosiaan ole se 600 eur/kk.Eläkeläisinä sitten maksatte vuokraa puolet pienemmillä tuloilla kuin nytten.Itse maksan mielummin nut 1200 eur/kk asumisesta ja sitten 55:ena 138 eur/kk.

Äänestä

Aika lyhytnäköistä on vuokralla-asuminen. Ostin 150.000 € asunnon, melko uusi ja lainasin rahat sukulaisilta 0 % korolla. Vastaavan asunnon vuokra oli n. 850 €/kk. Tyhmää maksella tuo summa toiselle, kun voi lyhennellä lainaa saman verran.

Äänestä

Ehkä jokaisen pitäisi miettiä omalle kohdalle sopiva ratkaisu. Se, että haluaa, ei vielä tarkoita, että se on järkevää.
Itsellä on sellainen tilanne, että satuin saamaan "hyväpalkkaisen" viran pienestä kunnasta, ei lähelläkään pk-seutua. Täällä ei ole omistuskerrostaloasuntoja, ainoastaan rivitaloja ja pienin myynnissä oleva oli yli 100 neliötä. Ihan kiva asunto, mutta hinta oli minusta aika kova, kun ottaa huomioon, että ollaan muuttotappiokunnassa ja myynnissäkin oli ollut jo melkein vuoden. Kun en itse vanhuuttani suunnittele tänne, niin epäilin etten saa sitä koskaan myytyä. Niinpä muutin kunnan saunalliseen kaksioon vuokralle. 350€ ja sisältää autokatoksen, vesimaksun ja kylmäkellarin. Nyt säästän systemaattisesti n. 1000€:a/kk tulevaan asuntoon, joka on ilmeisesti sitten sen Oikean kanssa yhdessä hankittu. Silti palkasta jää ihan kivasti elämiseen, vaikka täällä onkin mahdoton tuhlata, kun kylän ainoa kapakkakin sulkee ovensa klo 22.30. Mutta matkusteluun riittää ihan hyvin.

Äänestä

Eikös eläkevuodet vietetä esim. Thaimaassa. Kuka hullu haluaa maksaa Suomen vuokria ja nääntyä suomalaisissa "hoitokodeissa"?

Murto-osalla tuosta saa Thaimaassa kunnon asunnon ja sisäkön.

Äänestä
  • Suomen vuokria?.Vastikkeet kylläkin.Sen verran on pitänyt järjestä eläkepäiviään.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Vuokra... kirjoitti:

Asumme okt:ssa pk-seudulla ja vuokramme on vain 615 €/kk. Vastaava asunto täällä maksaa n. 220 000 € eli tuossa olisi korkokulut jo 900 €/kk. Meillä jää siis jo tästä lähes 300 €/kk säästöön.

Ajatelkaapa, että kk-erämme olisi 1 615 €/kk. Nyt meillä jää 1 000 €/kk eli 12 000 €/v korot säästöön ja sijoitettavaksi mm. korkeakorkoiselle tilille. Sillä matkustelee, vaihtaa autoa, harrastaa, juhlii ja ostaa kaikkea muuta. Mutta asuntoa emme saa koskaan omaksi.

Onko viisaampaa nauttia elämästä ilman haaveita omasta kodista kuin virua velkavankeudessa? Nimittäin kun oma asunto olisi joskus vuonna 2033 tai 20038 maksettu, ei varmaan enää jaksaisi kokea kaikkea mitä nuorempana.

Eläkeikäisenä olisi helpompaa, jos asunto olisi maksettu. Toisaalta sitten voi vuokrasta osan maksattaa yhteiskunnalla.

Mitä mieltä te olette?

Ainakaan pk-seudulla oma asunto ei todellakaan ole enää statussymboli, vaan se kertoo pikemminkin henkilön omaisuudenhoitotaidoista.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu