Olisiko kellään hyviä neuvoja, miten voisin saada takaisin veljeni kotiin hoidettavakseni?
Veljeni on nyt ollut kohta 10 vuotta laitoshoidossa ja haluaisin että hän voisi muuttaa kotiini asumaan, ja käydä vaikka jossain päivätoiminnassa/kerhossa yms. kotoa käsin. Tämä on myös veljeni toive.
Hän on kaupungin virkaholhouksessa ja tosiaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Olen häntä hoitanut kotona vuoden verran 10 vuotta sitten ja silloin asiat sujui hyvin. Jouduin luopumaan hänen hoidostaan minusta riippumattomista syistä silloin.
Nyt vaan tuntuu siltä, että viranomaiset määrää kaikista asumisiin ja lomiin liittyvistä asioista, etten tiedä onko se edes realistinen toive saada veli takaisin kotiin asumaan.
En ole mikään sairaanhoitaja, vaan aivan tavallinen työssäkäyvä, asiansa hoitava ihminen, jolla on terve teini-ikäinen lapsi.
Pitäisikö minun opiskella esimerkiksi lähi- tai sairaanhoitajaksi, jotta voisin osoittaa pätevyyteni veljeni hoitajaksi? Kokonaan uuden ammatin opiskelu vain siksi tuntuu kuitenkin hassulta, koska en ole kiinnostunut hoitamaan vieraita ihmisiä - ainoastaan veljeäni. Olemme nyt molemmat reilu kolmekymppisiä.
Neuvoja ja vinkkejä kipeästi kaivataan!?
Veljeni on nyt ollut kohta 10 vuotta laitoshoidossa ja haluaisin että hän voisi muuttaa kotiini asumaan, ja käydä vaikka jossain päivätoiminnassa/kerhossa yms. kotoa käsin. Tämä on myös veljeni toive.
Hän on kaupungin virkaholhouksessa ja tosiaan ympärivuorokautisessa laitoshoidossa. Olen häntä hoitanut kotona vuoden verran 10 vuotta sitten ja silloin asiat sujui hyvin. Jouduin luopumaan hänen hoidostaan minusta riippumattomista syistä silloin.
Nyt vaan tuntuu siltä, että viranomaiset määrää kaikista asumisiin ja lomiin liittyvistä asioista, etten tiedä onko se edes realistinen toive saada veli takaisin kotiin asumaan.
En ole mikään sairaanhoitaja, vaan aivan tavallinen työssäkäyvä, asiansa hoitava ihminen, jolla on terve teini-ikäinen lapsi.
Pitäisikö minun opiskella esimerkiksi lähi- tai sairaanhoitajaksi, jotta voisin osoittaa pätevyyteni veljeni hoitajaksi? Kokonaan uuden ammatin opiskelu vain siksi tuntuu kuitenkin hassulta, koska en ole kiinnostunut hoitamaan vieraita ihmisiä - ainoastaan veljeäni. Olemme nyt molemmat reilu kolmekymppisiä.
Neuvoja ja vinkkejä kipeästi kaivataan!?
Vastaukset 3
Vanhimmat
kokemusta, mutta eiköhän asia selviä kun otat yhteyttä kuntasi sosiaali-ja terveystoimeen.
Kun laitospaikka maksaa tosi paljon kunnalle (veronmaksajille) niin voisi olettaa, että virkahenkilöt jopa ilahtuvat, kun lähiomainen haluaa hoitaa itse. Vaikka saisit omaishoidotuen( sinulle kuuluu se saada ja sitä maksetaan eri kunnissa eri suuruisia summia), tulee se kunnalle edullisemmaksi kuin pysyvä laitoshoito. Ehkä muitakin tukia on mm kelan maksamaa...?
Ota rohkeasti yhteys kuntasi k.o asiaa hoitaviin niin saat selvyyden.
Hei! Toki on mahdollista vaihtaa hoitavaa tahoa mutta jos esim vanhempasi ovat elossa-siihen pitää saada heidän suostumus.Voit hakea avopalveluohjaalta mahdollsuutta omaishoidon tukeen elikkä rupeaisit omaishoitajaksi autistiveljellesi.Yhteiskunta säästäisi pitkät rahat kotihoitona laitoshoidon sijaan.Omaishoitajan ei tarvitse olla hoito-alan ihminen..kuinka monet mummut tai papparaiset hoitavat kotona sairasta puolisoaan ilman koulutusta..ja heillä on tarvittaessa apuna kotisairaanhoito.Vaadi samalla tehtäväksi kuntakohtainen palvelusuunnitelma jossa veljesi päivätoiminta ja kuntoutusasiat järjestetäänja kirjataan.Riippuu hoidettavan tasosta ja jos saat omaishoitajuuden niin todenäköisesti saat 2 vapaapäivää kk-kunnan pitää järjestää silloin veljellesi hoitopaikka...nyt kiiruusti asiaa hoitamaan!
haluan mielummin, et veljeni olis päivähoidossa/toiminnassa jossain ja itse voisin käydä töissä. Minulla normaali päivätyö, josta todella pidän. Ideoita? Onko tietoa onko pääkaupunkiseudulla aikuisille autisteilla mitään päivätoimintakeskusta?