Käynnistys!

Kaksi käynnistystä minulla takana. Kolmas synnytykseni käynnistettiin koska vauva oli jo yli 4kg ja 10pv yli LA:n. Pilleriä poskeen ja odotettiin. Ei mitään. Lisää pilleriä mutta mitään ei tapahtunut. Vuorokauden päästä laitettiin jotain geeliä, mutta missään ei tuntunut. Sitten saatiin just ja just kalvot puhki ja laitettiin tippa. Silti jouduttiin odottelemaan supistuksia. Mutta kyllä se lapsi sieltä sitten syntyi ja just aloitti ekaluokan :).

Neljäs synnytykseni käynnistettiin kun vauva ei enää kasvanut masussa. Aikaa LA:aan oli vielä pari viikkoa ja ajattelin että koska lapsi ei ole valmis syntymään, saan odotella käynnistymistä viikon. Asennoiduin olemaan osastolla kauan ennenkuin saadaan vauva maailamaan (mukana oli kirjat, ristikot, kutimet...). Mutta eka pilleri toimi heti! Vedet meni ja siitä lähti homma heti käyntiin.

Eli on ihan tapauskohtainen juttu, mutta sanoisin että kannattaa ottaa homma kaikesta huolimatta rauhallisin mielin. Ei ole yksikään mahaan jäänyt!Onnea ikimuistoiseen matkaan!

Mulla myös samoilla viikoilla uhkailtiin käynnistyksellä lapsiveden vähyyden vuoksi. Mutta aina ne kotiin laittoi vaikka sen 4 kertaa sairaalakasiin kanssa jo sinne menin. Ensimmäisen käynnistyksen ne teki jo viikolla 37 etää näkivät kestääkö vauva supistukset. Synnytys ei lähtenyt käyntiin siitä. Niinpä jouduin viikoittain sen jälkeen siellä tarkkailuun ja joka kerta ne sanoi että ensi kerralla käynnistetöön.

Kun sen viimeisen kerran menin sinne taas kassien kanssa viikoilla 41 ja risat niin ne taas meinas laittaa takaisin. Paikat ei olleet ollenkaan kypsät. Multa meni hermo varmaankin siitä stressistä ja väsymyksestä ja sanoin että nyt en enää lähe kotio. Niinpä ne aloitti niillä pillerin puolikkailla käynnistelyn.

Ne ei tehonnut yhtään, ei yhtään. Kolme päivää ne niillä yritti. Ainuttakaan supistusta ei tullut. Sen verran alkoi tapahtua että kalvoon tuli reikä ja siitä pikkuhiljaa alkoi tulehdusarvot nousta joten puhkaisivat kalvon kokonaan.

Laittoivat oksitoonitippaan joka pikkuhiljaa vaikutti mutta kunnollisia supistuksia ei silläkään saatu. Aukaisivat kohdunsuuta venyttelemällä ja ronkkimalla. Kun paikat oli sen verran auki että sai alkaa ponnistamaan niin ne pikkuisetkin supparit loppui kuin seinään. Yli kaksi tuntia ähkin olemattomilla supistuksilla ja sitten turvautuivat imukuppiin. Niinpä vauva syntyi rv 42 2.

Kokemus oli oikeastaan aika hirveä. Se käynnistys, ei niinkään se synnytys. Inhosin sitä kun piti maata niissä käyrissä koko ajan ja en saanut olla edes huoneessa vaan olin koko ajan synnytyssalissa jossa on niin tehokas ilmastointikin että iho ja kaikki kuivui ihan korpuksi.

Seuraavan kerran kyllä menen sairaalan vasta kun pää näkyy jo =)

En voi suositella mutta joskus niin on vain tehtävä.
Kokemuksia on erilaisia ja tässä niistä yksi.

rv 36 0 kun lapsivettä alko tihkuun. Oksitosiinitippa käteen ja samantien jumalattomia supistuksia parin minuutin välein, tuskaa ja kipua, kivunlievitystä ei keritty antaa kun alko jo ponnistuttaa, 3h kesti kaikenkaikkiaan. Niinsanotusti helppo käynnistys, kivut oli vaan jotain helvetillistä!!

käynnistettiin rv:lla 39 0 lievän myrkytyksen takia klavojen puhkaisulla ja siitä puhkaisusta noin tunti niin laitettiin tippa...

koko hoito kalvojen puhkaisusta syntymään kesti noin 7h, eli nopeasti noi autto minulla,,

kaikilla ei toi puhkaisukaan nii nopeesti auta!!

olin vielä ensisynnyttäjä joten nopeaa toimintaa oli,, kaikki meni hyvin kuitenkin ja tyttö tuli täysin terveenä!

Tuo, kuinka nopeasti synnytys käynnistyy, riippuu paljon siitä, mikä on lähtötilanne kohdunsuulla kun käynnistystä aloitetaan. Jos kohdunsuu on niin paljon auki, että kalvot päästään puhkaisemaan, voi homma tosiaan edetä niin että muutaman tunnin päästä pääsee ponnistamaan. Toisaalta, tilanne voi olla sekin, että kohdunsuu on täysin kiinni eikä vielä edes yhtään pehmennyt. Silloin voi mennä parikin vuorokautta kypsyttelyyn, joka tehdään osastolla.