Suppilovahvero

Ensmmäiset löytyi viikonloppuna, mutta ovat vielä hyvin pieniä.

Kerään runsaasti suppiksia ja parhaaksi säilöntämenetelmäksi olen huomannut kuivattamisen. Suppis säilyy hyvin ja se on helppo murskata vaikka jauheeksi! Minun taloudessani suppilovahverolla on vahva asema keitto- ja kastikesienenä. Käytän myös paljon jauhelihan joukossa murekkeisiin, lihapulliin ja pihveihin. Erinomainen myös piirakan täytteessä.

suppilovahvero kirjoitti:

Ensmmäiset löytyi viikonloppuna, mutta ovat vielä hyvin pieniä.

Kerään runsaasti suppiksia ja parhaaksi säilöntämenetelmäksi olen huomannut kuivattamisen. Suppis säilyy hyvin ja se on helppo murskata vaikka jauheeksi! Minun taloudessani suppilovahverolla on vahva asema keitto- ja kastikesienenä. Käytän myös paljon jauhelihan joukossa murekkeisiin, lihapulliin ja pihveihin. Erinomainen myös piirakan täytteessä.

Lue lisää

suppiksen käyttöön mullakin. Sillä on sen verran omintakeinen maku, ettei munkaan mielestä siitä tule kovin hyvä paistettuna.
Mutta juuri mainitsemillasi tavoilla käytän sitä itse.

Kuivaaminen on paras tapa: se on helpoimmin kuivattavia sieniä.

Itse tykkään kerätä niitä myöhemmin syksyllä, kun muuta ei enää metsästä löydy. Pieni pakkanen ei haittaa.

suppilovahvero kirjoitti:

Ensmmäiset löytyi viikonloppuna, mutta ovat vielä hyvin pieniä.

Kerään runsaasti suppiksia ja parhaaksi säilöntämenetelmäksi olen huomannut kuivattamisen. Suppis säilyy hyvin ja se on helppo murskata vaikka jauheeksi! Minun taloudessani suppilovahverolla on vahva asema keitto- ja kastikesienenä. Käytän myös paljon jauhelihan joukossa murekkeisiin, lihapulliin ja pihveihin. Erinomainen myös piirakan täytteessä.

Lue lisää

Kuivattaessa.
Ja kuivatatko huoneenlämmössä, hellassa, vai onko oikein kuivuri?

??? kirjoitti:

Kuivattaessa.
Ja kuivatatko huoneenlämmössä, hellassa, vai onko oikein kuivuri?

Koska sienestän paljon, minulla on sähkökäyttöinen kuivuri. Pienehköjä määriä voi hyvin kuivattaa huoneenlämmössa paperin päällä. Vaihdat paperia, kun entinen kostuu. Alimmaisena voi olla hesari ja päällä talouspaperia tai jotain muuta imukykyistä puhdasta paperia.

Ei kuivuva suppis aiheuta minkäänlaista "katkua" ja täysin kuivana siinä on erittäin miellyttävä tuoksu. Itse varastoin runsaan suppis-sadon tavallisiin ruskeisiin paperipusseihin ja laitan yläkaappiin odottamaan käyttöä.

Sosekeittoa, sekaan kesäkurpitsaa tai maa-artisokkaa pehmentämään makua. Ihan perunakin käy.Tai pilkkoa pieneksi, paista pekoninn kanssa rapeaksi.

Vettä, etikkaa, sokeria mausteita, ohjeit varmaan löytyy netistä.

Eipä ole aina puhdas. Toisinaan löytyy varresta sepäntoukka. Niinpä halkaisen ne aina.

Ylimainostettu se minustakin on, mutta on niitä niin mukava etsiä ja kerätä. Kun löytää suppiksen näköisen metsärinteen, niin siinä melkein varmasti on sieniäkin, kunhan vain löytää ne ensin.

Ei kannatakaan paistaa. Paras säilöntätapa on kuivaus. Kuivattuja sieniä voi murentaa melkein ruokaan kuin ruokaan mausteeksi.