Suhtautuminen psykoterapiasta kieltäytymiseen?

Hei!

Kävin taannoin psykiatrilla, jä hän suositteli minulle pitkäkestoista psykoterapiaa masentuneisuuden vuoksi.

Olen työelämässä ja teen täyttä työviikkoa. Psykoterapiaistunnot ovat päiväsaikaan, joten joutuisin niiden vuoksi olemaan poissa työpaikalta 2 päivänä viikossa. Koen erittäin kiusalliseksi sen, että joutuisin selittelemään työkavereilleni miksi olen poissa työpaikalta. Siksi olen ajatellut kieltäytyä psykoterapiasta.

Olen kuitenkin kuullut, että jos kerran kieltäydyt psykoterapiasta, sen jälkeen suhtautuminen sinuun on erittäin kylmäkiskoista, jos myöhemmin menet uudelleen hakemaan apua henkisten ongelmien vuoksi.

Kysyisinkin nyt, onko kenellekään kokemuksia, voiko myöhemmin ongelmiinsa saada apua, jos kerran kieltäytyy psykoterapiasta?
5309
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 5

Vanhimmat

-
Oletko tiedustellut aamu- tai ilta-aikoja?

Psykoterapeutitkin ymmärtävät työelämän totuuksia ja ainakin joillakin on myös ilta- sekä aamuaikoja.

Äänestä
  • Yksityisillä psykoterapeuteilla on kyllä aamu- ja ilta-aikoja. Ongelmana on, että ennenkuin voi saada Kelan kuntoutustukea yksityisellä käymiseen, takana pitää olla n. puoli vuotta käyntejä julkisella puolella. Ja julkisella puolella noita aamu- ja ilta-aikoja ei ole :( Omasta pussistani taas en pysty yksityisten taksoja maksamaan.

    Äänestä

  • Fundeeraaja kirjoitti:

    Yksityisillä psykoterapeuteilla on kyllä aamu- ja ilta-aikoja. Ongelmana on, että ennenkuin voi saada Kelan kuntoutustukea yksityisellä käymiseen, takana pitää olla n. puoli vuotta käyntejä julkisella puolella. Ja julkisella puolella noita aamu- ja ilta-aikoja ei ole :( Omasta pussistani taas en pysty yksityisten taksoja maksamaan.

    -
    Ko. aika ennen psykoterapiapäätöksen mahdollista hyväksymistä on kolme kuukautta. Tällöin useimmiten ei ole tarkoitus (eikä mahdollisuuksiakaan!) käydä tiiviisti kunnallisella. Kun tarkoitus on arvioida psykoterapian tarvetta ja saada aineistoa B-lausuntoa varten, voi 3 - 4 kertaa riittää.

    Äänestä

  • Fundeeraaja kirjoitti:

    Yksityisillä psykoterapeuteilla on kyllä aamu- ja ilta-aikoja. Ongelmana on, että ennenkuin voi saada Kelan kuntoutustukea yksityisellä käymiseen, takana pitää olla n. puoli vuotta käyntejä julkisella puolella. Ja julkisella puolella noita aamu- ja ilta-aikoja ei ole :( Omasta pussistani taas en pysty yksityisten taksoja maksamaan.

    -
    Kuten Psykopatologia jo ehtikin kertoa, aika jonka jälkeen voi hakea KELA:n tukea on 3 kk - ei 6 kk.

    Julkinen sektori on lain mukaan velvollinen jokaiselle hoitoa tarvitsevalle sitä järjestämään, mutta aamuaikoja julkiselta voi olla vaikea saada ja ilta- tai iltapäiväaikoja ei ole senkään vertaa.

    Käytännössä on siis niin, ettei julkinen sektori patista ketään psykoterapiaan vaan päinvastoin yrittää kaikin keinoin häätää ihmiset KELA:n hoteisiin ja sitä kautta yksityissektorin hoidettavaksi.

    Äänestä

  • UPDATE_8418731 kirjoitti:

    -
    Kuten Psykopatologia jo ehtikin kertoa, aika jonka jälkeen voi hakea KELA:n tukea on 3 kk - ei 6 kk.

    Julkinen sektori on lain mukaan velvollinen jokaiselle hoitoa tarvitsevalle sitä järjestämään, mutta aamuaikoja julkiselta voi olla vaikea saada ja ilta- tai iltapäiväaikoja ei ole senkään vertaa.

    Käytännössä on siis niin, ettei julkinen sektori patista ketään psykoterapiaan vaan päinvastoin yrittää kaikin keinoin häätää ihmiset KELA:n hoteisiin ja sitä kautta yksityissektorin hoidettavaksi.

    -
    Hakemus kannattaa laittaa Kelaan jo runsaan kahden kuukauden päästä, koska Kelan käsittely kestää noin kuukauden.

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


Fundeeraaja kirjoitti:

Hei!

Kävin taannoin psykiatrilla, jä hän suositteli minulle pitkäkestoista psykoterapiaa masentuneisuuden vuoksi.

Olen työelämässä ja teen täyttä työviikkoa. Psykoterapiaistunnot ovat päiväsaikaan, joten joutuisin niiden vuoksi olemaan poissa työpaikalta 2 päivänä viikossa. Koen erittäin kiusalliseksi sen, että joutuisin selittelemään työkavereilleni miksi olen poissa työpaikalta. Siksi olen ajatellut kieltäytyä psykoterapiasta.

Olen kuitenkin kuullut, että jos kerran kieltäydyt psykoterapiasta, sen jälkeen suhtautuminen sinuun on erittäin kylmäkiskoista, jos myöhemmin menet uudelleen hakemaan apua henkisten ongelmien vuoksi.

Kysyisinkin nyt, onko kenellekään kokemuksia, voiko myöhemmin ongelmiinsa saada apua, jos kerran kieltäytyy psykoterapiasta?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu