Siitä on jo ihmisikä
kun olen pitänyt lasta rinnoillani
tuntenut pienten sormien puristuksen
ja vauvan tuoksun sieraimilla.
Päivien kultaisesta helinästä
lapsen kasvusta ja kehityksestä
mutta niin Luoja on sen tarkoittanut
että lapsi on vain lainaa.
Siitä kaikesta on varmaan
jo tuhat päivää, tuhat yötä
kun jätit sylini tyhjäksi
tarpeettomaksi.
Läpi kyynelten katson
vuosikymmenten kuluttamia käsiäni
ja elokuun himmeää tähdistöä
tietäen
lapsen rakkaus on kuitenkin
aidoin ja pyyteettömin.
kun olen pitänyt lasta rinnoillani
tuntenut pienten sormien puristuksen
ja vauvan tuoksun sieraimilla.
Päivien kultaisesta helinästä
lapsen kasvusta ja kehityksestä
mutta niin Luoja on sen tarkoittanut
että lapsi on vain lainaa.
Siitä kaikesta on varmaan
jo tuhat päivää, tuhat yötä
kun jätit sylini tyhjäksi
tarpeettomaksi.
Läpi kyynelten katson
vuosikymmenten kuluttamia käsiäni
ja elokuun himmeää tähdistöä
tietäen
lapsen rakkaus on kuitenkin
aidoin ja pyyteettömin.
Vastaukset 30
Vanhimmat
...äidin rakkauskin
aitoin ja pyytettömin.
no sinun pitää sanoa/vihjaista
lapsillesi että reipastuvat
ja siten kätesi ovat täynnä taas.
ihana,kaunis on runosi
joten hyvin hyvä hyvä linda!!!
tämän saitin toimivuus, olisihan se pitänyt arva-
ta, ettei kerralla lähde toimimaan.
On toki, äidinrakkauskin pyyteetöntä ja aitoa.
Mutta kun se tuolla tavoin runoon asettautui,
niin tehtyä ei saa tekemättömäksi.
Kyllähän siihen syliin kuitenkin lapsenlapsen
saan aika usein, ja nyt vielä useammin kun muut-
taavat melko lähelle. Silti, se sylin tyhjyys
tuntuu oman lapsen kasvaessa aikuiseksi siitä.
Ja niitähän on minulla vain yksi, onnekseni hän
on tehnyt pian 5 vuotta täyttävän prinsessan ja
siten sylilläni on jälleen tärkeä tehtävä.
Kiitos Sinulle. Jospa Sinäkin vielä jossain vai-
heessa saat kokea isyyden onnen ja täyttää syli-
si pikkuisella.
- Minussa itkee lapsi -
- Minussa itkee äiti -
Läpi kyynelten luin runosi.
Sanatonna painan pääni
- ja olen
Vaiti
...runosi tuntuu rinnassani
Tummina soivat sieluni kielet
Kiitos runostasi
joka ainoalla palautteellasi saat minut lähes sa-
nattomaksi, niin nytkin.
Sinun sielusi kielet soivat yleensäkin tummina,
viimeisin runosi oli siitä elävä todiste.
Olen miettinyt monasti, että kunpa voisimme kir-
joittaa toisillemme. Ehkä senkin vielä saan ko-
kea, niin toivon. Meillä olisi varmaan paljon
keskusteltavaa keskenämme.
' minussa itkee lapsi
minussa itkee äiti '
Kunpa olisin itse keksinyt tuon, se olisi ollut
oiva osa runoani. Mutta Sinä kirjoitit sen, kau-
niisti ja herkästi kuten aina.
Kiitos Sinulle, minun sisinpääni jää sanasi soi-
maan * rutistus *
Kitos Sinulle
Sinä aina niin kovin lämmöllä puhelet minulle, vaikka vain viivähtäen täällä käyn :)
Muistanpa sen kun tuolla 40v. palstalla niin kauniisti minut näille sivuille kutsuit.
Kiitos suuri siitä Sinulle "Lindaseni"
Rutistukseta kiittäen :)
Tummissakin vesissä kimmeltää välillä timantit, auringonsäteitten hetkittäin leikitellessä virran uomissa
Sinun sanasi ovan minun virtani timanntteja
Sinun palautteisiisi ei voi vastata muutoin kuin
lämmöllä. Sinusta huokuu se sielukkuus, johon
olen ennenkin kiinnittänyt huomioni. Mukavaa on
se, että sain aikoinaan Sinut tänne, olet antanut
omilla runoillasi meille lukijoille niillä
paljon.
Tämä kaikki;
' Tummissakin vesissä kimmeltää välillä timantit,
auringonsäteitten hetkittäin leikitellessä virran uomissa
Sinun sanasi ovan minun virtani timanntteja '
Ja minä olen myyty sanojesi edessä !
Kuin runoa jälleen kerran.
Kiitos !!
Niin lapsethan ovat
elämän suurin laina,
ovat hetken kanssamme
jo hetkessä nousevat
omille siiville,täytyy vain
toivoa että siivet kantavat..
ja totta lapsen rakkaus on
pyyteettömin
Kauniin runon olet aiheesta
kirjoittanut!Tykkäsin!
niin ikävää kuin se onkin, lapset ovat vain lai-
naa. Mutta se ikuinen veriside ei kuitenkaan kat-
kea, vaikka he pesästä lentävätkin maailmalle.
Jokainen vanhempi toivoo lapsilleen parasta mah-
dollista maailmassa ja enkelien suojelusta pesäs-
tä lentämisen jälkeenKIN.
Poikkeavahan tämä runoni tällä kertaa oli. Tänne
kun ei eilen päässyt, niin kirjoitin muutamia ru-
nosia, tämä oli yksi niistä. Kirjoitin toisenkin
erilaisen rakkausrunon, varmaan sekin jossain
vaiheessa tänne päässee, luulen.
Kiittelen, että löysit runostani sen tärkeimmän
ja jätit käyntikorttisi.
Tekstisi on aina täyttä
elämää ja siltä molemmilta
puolilta katsottuna.
Miten omat lapsemme meitä
kohtelevat silloin kun
olemme vanhoja ja luovuttavat
rakkauttaan niin kuin me
heille,kun sitä pieninä
tarvitsivat.
Puhutteleva oli runosi.
tiedä siitä täyteläisyydestä nyt kuitenkaan.
Olen monasti miettinyt, että saavuttaako tässä
elämässä edes sitä vanhuutta kaikkien sairauksien
ja vaivojensa kanssa. Mutta uskon ainakin oman
tyttäreni kohtelevan inhimillisesti itseäni sil-
loinkin, jos sinne asti taipaleellani pääsen.
Kiitos sanoistasi Dolan, puhuit jälleen asiaa.
Tarkoitan täyteläisyydellä sitä,
kun on elämää paljonkin nähnyt
että kokenut jo varttuneella
iällä...eri juttu sitten
mitä sen kuin tämän hetkisen
elämänsä itsessään tuntee.
Ymmärrän Sinua kyllä täysin.
Odotellaan syksyn väri loistoa
ja elämän pikku ylläreitä
muodossa tai toisessa.
Että voikin olla vaikeaa tämän sivuston toimin-
nan kanssa - ei huoltokatkos tuonut minkään val-
takunnan parannusta tänne, päinvastoin.
Ymmärsin kyllä sanasi, jotenkin se vastaukseni
taisi olla aika tyhmä taas kerran. Mutta se on
totta, että onhan tätä elämää nähty ja koettu jo
karikoiden ja tyynienkin vesien kautta. Kaipa se
tekstissäkin silloin jotenkin näkyy, joten
kiitos vain siitä, niin kuin muustakin.
Yllärit on yleensäottaen ihan mukavia.
Mutta nyt on paras poistua arenalta tältä päivää,
toivotaan että huomenna pelittää paremmin.
Hyvää illan jatkoa ja rauhaisaa yötä Sinulle.
Älä muuta sano,sillä juuri nyt
sattumoisin pääsin tähän Sinun
viestiisi.
Laitetaanko globaali eu piikkiin.
Hieno otsikko Sinulla on
tälle päivälle tuo
järkäleen järkäle.
Ahaa nyt se linda meni jo
unten maille,tais mennä
hermot...aamulla hän laulaa
suloisia säveliä...
...Ja Hyvää Huomenta.
(näkee varmaan painajais
unia suomi 24 palstan
toimimattomuudesta.)
ei laula sulosäveliä, ei laula ollenkaan. Tekis
mieli enemmänkin ladella ärräpäitä, koska ei tä-
mä tänäkään aamuna ole juur eilistä kummemmin
pelittäny. Tökkii, tökkii edelleenkin.
Ja minä olin jo nukkumassa tuohon aikaan, kun Si-
nä oot vielä täällä hillunu. En muuten nähny pai-
najaisia S24:n toimimattomuudesta, en muustakaan.
Hermot meni joo.
Järkäleen järkäle toimii edelleenkin vallan hyvin
mielestäni, se on mihin päivään tahansa sopiva
manaus.
EU:n piikkiin voi kaataa melki kaiken, hih.
Vaan päivän toimiin tässä pikkuhiljaa, heips.
Sinä linda,jos nimitän Sinut
laulu linnuksi-satakieleksi.
Tökkii...meinas mennä hermot,jo
laitoin kiinni,ei kun piti taas
aukaista tämä...- jos meillä
on vaan heikot hermot,eikä vika
olekaan sivustoissa...yrittää
hän huumoria.
Nyt sait minut hymyileen,vai
jo hermot meni,ota nappi
rauhoittavaa,ettei käy
sytämmen päälle.
Onko rauhoittavaa lääkitystä
onko nitroja...nyt dolan saa
tupen rapinat ja kosken vesi
ryöpyt vielä päällensä.
Kuule- ollaanko saman pol.puol.
ed.kun EU:kin ollaan samaa mieltä.
Nyt reippaasti...en vaan tiedä
mihin,mutta jonnekin vaan- mennä.
sopis miun pirtaan kuule.
Olen ollut maailmalla koko päivän melkein, ja
nyt tuntuu ainakin toimivan melko hyvin huomaan.
Aina se ajastaan korjaantuu, esteiden kautta
voittoon.
En halua puhua politiikasta yhtikäs mittään, ja
toisekseen - en edes ymmärrä sitä, joten
on viisainta olla ihan hilijoo.
Menot on menty tältä päivää, huomisesta ei edes
tiijä. Kiittelen tästäkin päivästä Sinua Dolan ja
toivottelen leppoisaa iltaa ja rauhaisaa yötä il-
man painajaisia * hymy *
Mitä...joko päivä on vaihtunut,vai
olenko dementiassa...laitoinko äsken
viestin...en tiedä...mites se meni.
Nyt pistetään politiikkaa
runopalstalle...no olkoot,
sitäkin on pakerrettu
jossain määrin,kun listoille
yritetty ja lupaa,mutta...
Muista yöllä pelotella,että
saan runon retaletta aikaiseksi
- tai sitte en. Hyvät myssykät Sinulle.
vaikken niitä illalla ollutkaan Sinulta saamassa,
meneehän se näin myöhäjunassakin - vaikkapa ens
yötä varten.
Unohda se politiikka, mie inhoon sitä kaikki eni-
ten maalimassa.
Hei, meillä tässä iässä on jo väkisinkin
dementiaa, lieväasteisena mutta kuitenkin. Hyväk-
sytään se ihan suosiolla.
Ja uutta päivää ja haasteita päin mennä pötki-
tään, positiivisella ajattelulla.
Huomenta vain ja kiitos eilisestä.
Ihailtavaa nopeutta S24,nyt taitaa
olla Kiitoksen paikka tekniikan
miehille,vai odotetaanko vielä.
Ei politikointia,se on
kuulutettu nyt pannaan.
Jos teen sitä,niin älä
vastaa...oikeastaan siitä
saankin oivan aseen
käyttööni...please a litlle
smile you woman- Thanks.
Katsellaan päivän menoa
lasien lävitse.
nuolase, ennenko tipahtaa. Ei kannata alkaa edes
kiittelemään vielä, paree mennä hissunkissun ja
katsoa, miten jatkuu.
En vastaakkaan, mielipiteeni sanoin jo eilen po-
litikoinnista joten se siitä. Mutta smile - yes,
Sinä sen synnytit.
Lasien läpipä hyvinnii.
Siitä tuntuu olevan vain tovi,
kun sain minuuttien ikäisen
kostean ja lämpimän
tyttövauvan syliini.Oman
lapseni.
Vain omassa itseydessään
oivaltaa kuinka se hetki
kasvatti pojasta miehen.
Ja se mies oli siinä hetkessä
kypsä itkemään isyyden
onnesta.
Keho,sydän,sielu,aivan
kaikki huusi riemua:
minä olen kylliksi isänä.
Minä kokonaan olen
vamis miehenä rakkauteen
ja rakastamiseen.
Ja sellaisena minä tunnen
suurta tuskaa niitä miehiä
kohtaan,joissa oman vauvan
syli ei herätä isyyttä.Minä tiedän
miten kipeältä se tuntuu ja
pelottavalta.
On kauhistuttavaa olla
laittamassa alulle,jotain
minkä kauneudella ja arvolla
ei ole mittaa.Ja johon sitten
ei löydä yhteyttä ja jää
sivustakatsojaksi.Kylmäksi.
Ja luoja miten usein tuomitaan
ja ositetaan sormella kuin
sotilasta joka ei suostu tappamaan
vihollista.Miten mies
voi valehdella rakkautta,jota vain
ei synnyt.Kertoa rakkaudesta,
jota sielu vaan ei nosta esiin.
Ei mies ole syyllinen,koska ei
rakkaudessa ole syyttömiä,eikä syyllisiä.
On vain ihmisten sieluja omassa
avaruudessaan.Erilaisissa valmiuksissa,
erilaisiin rakkauksiin.
Kiitos runostasi.
Kyllähän lapsen rakkaus
tai rakkaudettomuus syntyy
isän ja äidin rakkauden
tai rakkaudettomuuden kautta.
Minusta olisi tärkeää,kun lasta
harkitaan,että asiaa poihdittaisiin
rakastamisen valmiuden pohjalta.
Ja vain siltä pohjalta.
Lapsi ei ole lemmikki.
Hän on pieni ihminen.
Tähän tilaan omat vastausajatukseni
osuivat.Rakastamisessa ja
Rakkaudettomuudessa on koettava
vastuu.Ja kannettava se.
Kivaa päivää sinulle.
sen onnentunteen, jonka vastasyntynyt on synnyt-
tänyt Sinussa - isässä, uudesta elämästä ja rak-
kauden siemenestä.
Sanotaanhan aina, että armeija kasvattaa pojasta
miehen, mutta viimeistäänkin sen tekee isyys. On
otettava vastuu lapsesta, kasvattamisestakin.
Runosi puhuu sen kaiken aina yhtä tunteella, kuin
vain Sinä sen taidat - kaiken. Myös sen, miten
pitäisi harkita kaikki tarkkaan, ennen kuin las-
ta aletaan hankkimaan. Harva vain siihen paneutuu
tänä päivänä, luulisin. Ja ennen aikaan lapsia
vain tehtiin, ei tunnettu ehkäisymenetelmiä ja
niitä sikisi pirtti täyteen. Nyt on mahdollista
harkiten tehdä lapsia, mutta nuorilta se ainakin
hyvin usein unohtuu - kypsemmällä iällä hankitut
lapset ovat varmaan asia erikseen.
Kiitän Sinua, olet niin pohtiva ja viisas sanois-
sasi. Ja mitä parhainta päivää myös itsellesi.
äiti
lapsi
rakkaus
ei siihen tunteeseen pääse mies väliin,
miehen ja naisen välinen rakkaus on toisenlaista.
Jos minun runoni oli erillainen, samaa voi kyllä
sanoa omastasi:D
Lämmin pohdintaruno:)
on vastuullinen tehtävä, ja lapsen/vanhemman rak-
kaus on ainutkertaista - pyyteetöntä ja aitoa.
Vaikka unohdinkin sen runossani, niin Runopoika-
han siitä taisi mainita - että myös äidinrakkaus
on pyyteetöntä.
Totta, miehen ja naisen rakkaus on erilaista.
Siinäkin on kyse vastuusta - vastuusta toisistaan
ja vastuusta lapseen, mutta rakkaus itsessään on
niin erilaista kuin rakkaus lapseen.
Juu, olihan tämä erilainen. Minusta on vaan muka-
vaa hakea erilaisia näkökulmia rakkaudelle kuin
vain miehen ja naisen rakkaudesta. Eihän se ole
ainoa rakkauden muoto, paljon muutakin on olemas-
sa. Mutta tällaista tällä kertaa, ensi kerrasta
ei osaa sanoa vielä yhtikäs mittään.
Lämmin on kiitoksenikin Sinulle ystäväni.
Uskoisin että äidin rakkaus on
aidoin, pyyteettömin ja pitkäkestoisin
ja niin suuren suurta rakkautta tulvillaan.
Voi miten kauniin ja ihanan runon kirjoititkaan aiheesta.
Pidin ja pidin kovasti, kiiiitooos!!!
koska mielestäni tämänkaltaisia runoja saisi kir-
joittaa enemmänkin. Minulla on toinenkin hieman
samankaltainen jemmassa, ehkä se jossain vaihees-
sa tännekkin päätyy - aika näyttää.
Äidinrakkaus on kaikista rakkauksista varmaan
kestävintä ainakin, se on ikuista.
Sinua kiitän sanoistasi, mukavaa että runoni
miellytti erilaisuudellaan.
mukava lukee sitä se lapsen rakkaus on nekin kasvaa aikuisiksi mut tuleehan niit lapsenlapsii
niin se on, äidinrakkaus lapseen on ikuista kuten
jollekkin tässä jo eilen sanoin. Kiva huomata,
että olet poikennut runossani.
Lapsenlapsia minulle on onnekseni siunaantunut
jo yksi, toivon näkeväni vielä lisääkin - sylillä
on edelleen käyttöä pikkuisille, vaikka oma onkin
jo kasvanut siitä ulos.
Sinua kiitän.
sivusta kun
pojan tyttö kasvaa
muistelen hänen isäänsä
ja haikeus kultaa mielen
Sinä aurinkoinen
hassu tunne
Sinussa on osa minua
ja Sinä minulle hymyilet
Muistan isäsi
kuinka hän nojasi
olkapäätäni vasten
Sinä olet nyt vuorossa
Niin ne vuodet vierii...
oiskos tää nyt mummon monologi:)
aivan ihana Kaarusein, kyllä Sinulta syntyy ai-
heesta kuin aiheesta. Ja tuon monologisi minä
kyllä nappaan talteen - kiitos.