päiväkodista.
Kävin hakemassa lapsenlapseni, tyttö 4 v. päiväkodista.
Hän eilen mulle ilmoitti, että pitää hakea, koska on viikonloppu ja hän haluaa tulla meille yöksi.
Siellä oli ruokailu kesken ja kesken se meinasi tytöltäkin kokonaan jäädä, kun innostui tulostani niin kovin.
Jäin siihen kuitenkin syöttämään häntä ja saikin lautasen tyhjäksi.
Siellä oli paikalla enää vain yksi täti ja useampia lapsia vielä ruokailemassa.
Siinä vain huomioin, että kovin jäävät lapset vähälle huomiolle isoissa ryhmissä.
Lapset huutelivat tädille, kuka mitäkin, mutta ei täti ehtinyt vastata, eikä edes kuulla kaikkia.
Tuli mieleeni, että siellä voisi olla tilausta mummoille ja vaareille, vapaaehtoisina kuuntelemaan ja jututtamaan lapsia.
Lisäksi se paikkaisi edes osittain monilta kokonaan puuttuvat isovanhemmat.
Monet valittavat yksinäisyyttään, niin miksei voisi tarjoutua esim. tuollaiseen.
Siinä pysyy mieli virkeänä, kun lapsilta tulee hauskoja juttuja ja kysymykset pitävät älynystyrät terävinä, kun niitä satelee joka suunnalta, ei pääse aivot veltostumaan.
Voisitko sinä ajatella ruveta yhteiskunnalliseksi mummoksi?
Olisiko ajallisesti siihen mahdollisuutta, vai oletko vielä työelämässä?
Entäs, kun jäät eläkkeelle, voisiko kiinnostaa?
Kävin hakemassa lapsenlapseni, tyttö 4 v. päiväkodista.
Hän eilen mulle ilmoitti, että pitää hakea, koska on viikonloppu ja hän haluaa tulla meille yöksi.
Siellä oli ruokailu kesken ja kesken se meinasi tytöltäkin kokonaan jäädä, kun innostui tulostani niin kovin.
Jäin siihen kuitenkin syöttämään häntä ja saikin lautasen tyhjäksi.
Siellä oli paikalla enää vain yksi täti ja useampia lapsia vielä ruokailemassa.
Siinä vain huomioin, että kovin jäävät lapset vähälle huomiolle isoissa ryhmissä.
Lapset huutelivat tädille, kuka mitäkin, mutta ei täti ehtinyt vastata, eikä edes kuulla kaikkia.
Tuli mieleeni, että siellä voisi olla tilausta mummoille ja vaareille, vapaaehtoisina kuuntelemaan ja jututtamaan lapsia.
Lisäksi se paikkaisi edes osittain monilta kokonaan puuttuvat isovanhemmat.
Monet valittavat yksinäisyyttään, niin miksei voisi tarjoutua esim. tuollaiseen.
Siinä pysyy mieli virkeänä, kun lapsilta tulee hauskoja juttuja ja kysymykset pitävät älynystyrät terävinä, kun niitä satelee joka suunnalta, ei pääse aivot veltostumaan.
Voisitko sinä ajatella ruveta yhteiskunnalliseksi mummoksi?
Olisiko ajallisesti siihen mahdollisuutta, vai oletko vielä työelämässä?
Entäs, kun jäät eläkkeelle, voisiko kiinnostaa?
Vastaukset 7
Vanhimmat
leskirouvat ovat aika paljon samanlaisia, harvemmin kylläj outuu syöttämään, paitsi tunnelman vuoksi.
on näitä mummoja ja vaareja lasten seurana, leikkivät ja kertovat vanhoista ajoista ym. vastaavaa.
Tuntuu varmasti molemmista osapuolista mukavalta, etenkin jos ei toisella ole lastenlapsia eikä toisella isovanhempia.
Itse olen omaishoitaja joten ei ainakaan tällä hetkellä ole mahdollisuutta tuollaiseen toimintaan, mutta mukavaa vaihtelua varmasti kenellä on aikaa ja halua siihen.
Olen työssä lasten parissa ja niinpä työni lasten kanssa ja oma lapsenlapseni riittää minulle.
sitten kunhan lopetan tän palkkatyökseni hoitamisen, siirrynkin sinne päikkään mummiksi..ei vielä.
Idea on hyvä, - samoin kuin vanhusten ystävänpalvelu..
miksi ei näitä lapsia ja vanhuksia kukaan ole älynnyt mitenkään yhdistää.
Esim. lastenkodit ja vanhaikodit voisi jotenkin kytkeä siten, että lapsilla olisi sylejä ja kuuntelijoita ja vastaavasti vanhukset saisivat elämäniloa lapsista ja voisivat tuntea itsensä tarpeellisiksi.
Kaikki pitää olla niin pirun byrokraattista.
Lisäksi laitoksissa henkilökunnan pitää saada määrätä säännöt ja kaiken hoidokkejensa elämässä, eikä heille haluta antaa mitään, mikä "vaikeuttaisi" rutiineja.
sitten, kun minulla on vihdoin aikaa päiväsaikaan sitoutua tuollaiseen puuhaan, aktiiviset suuret ikäluokat ovat jo ehtineet valloittaa kaikki paikat ja kysyntä vähenee.;))
Ideasi on hyvä ja siitä kuuluu olevan jo paljon hyviä kokemuksia. Pienten lasten kanssa keskusteleminen ja puuhaaminen käy myös hyvästä aivojumpasta, josta saa paljon iloa itselleen. Suosittelen lämpimästi minäkin ja saatan luultavasti joskus myös osallistua puuhaan.
joka on jo käytäntöäkin joissakin paikoin.
Perusasia, henkilökunnan puute, lasten-, ja vanhustenhoidossa on niin paha asia, että sen kuntoonsaantiin ei satunnaiskävijöistä ole.