Yleisöltä
Kaksikielisyys ja enemmänkinperjantai 15.08.2008
Pohjalaisen Tosi-liitteessä oli 9.8.2008 juttu kielikylvystä. Vaasalaista historiaakin oli tutkittu ja kerrottiin kielikylpyidean tulleen professori Christer Laurenin tuomana Suomeen 1970-luvun lopulla.
Juttu ei tee oikeutta Vaasan edistyksellisyydelle. Täällähän kielikylvetys aloitettiin ensimmäisenä Suomessa professori Irma Rewellin perustamassa Englantilaisessa leikkikoulussa jo 1969. Rewell kutsuttiin luennoimaan eri puolille Suomea, ja jo parin vuoden sisällä oli 36 englanninkielistä leikkikouluryhmää toiminnassa.
Ideana, joka pohjasi amerikkalaisen professori Domanin tutkimuksiin, oli että leikkikoulun opettaja on syntyperäinen englantilainen, joka ei osaa sen paremmin suomea kuin ruotsiakaan. Koulua pidettiin viitenä päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan kahdessa vuorossa. Monella lapsella oli mahdollisuus leikkien ja laulaen oppia kieltä, sillä kuukausimaksu oli vain 30 markkaa. Kun koulu oli suuri menestys osallistujien määrän ja kielen oppimisen suhteen, tuli ajankohtaiseksi toiminnan laajentaminen:
Vaasassa olisi erinomaiset edellytykset opettaa ruotsia suomenkielisille ja suomea ruotsinkielisille. Kokoomusnaisten ajatus oli, että Vaasan kaksikielisessä koululaitoksessa oppiminen olisi helposti ja edullisesti järjestettävissä ryhmille "vaihto-oppilas-kielimatkailuna" koululaitoksemme sisällä. Ruotsinkielinen kouluosasto viestitti haluttomuutensa ruotsinkielisten lasten moiseen kielimatkailuun suomenkielisissä kouluissa. Vaasan Kokoomuksen Naiset ry teki 1985 valtuustoaloitteen "Kaksikielisyys Vaasan lapsille". Valtuusto hyväksyi idean, olihan perheissä myönteisiä kokemuksia 16 vuoden ajalta englanninkielisestä opetuksesta. Jo 1987 kielikylpykokeilu alkoikin Kappelinmäen koulussa. Näin kuitenkin vain suomenkieliset lapset pääsivät oppimaan luontevasti toista kotimaista.
Sittemmin olemme saaneet tutustua Vaasan Yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan kielikylvetys ei haittaa oman äidinkielen oppimista, pikemminkin edistää sitä. Siksi paikallisessa päivälehdessä hiljattain ollut toinen juttu kielikylvetyksestä yllätti: siinä professoritasolta todettiin kielikylvetyksessä ruotsi-suomi olevan jotain hankaluutta ja esteitä, vaikka kylvetys on Pietarsaaressa onnistunut näinkin päin.
Maailmalla suomi ja ruotsi ovat pieniä kieliä, niillä ei kaukana pärjää. Pidämme tärkeänä, että kieliopetusta voidaan antaa kaikille halukkaille lapsille myös kielikylvetysmuodossa, jotta aikaa ja energiaa jää muiden kielten opiskeluun ja jotta suomalaiset olisivat riittävän kielitaitoisia kansainvälisissä yhteyksissään työssä ja vapaa-aikana..
Hellevi Lohva Vaasan Kokoomusnaiset ry
Kaksikielisyys ja enemmänkinperjantai 15.08.2008
Pohjalaisen Tosi-liitteessä oli 9.8.2008 juttu kielikylvystä. Vaasalaista historiaakin oli tutkittu ja kerrottiin kielikylpyidean tulleen professori Christer Laurenin tuomana Suomeen 1970-luvun lopulla.
Juttu ei tee oikeutta Vaasan edistyksellisyydelle. Täällähän kielikylvetys aloitettiin ensimmäisenä Suomessa professori Irma Rewellin perustamassa Englantilaisessa leikkikoulussa jo 1969. Rewell kutsuttiin luennoimaan eri puolille Suomea, ja jo parin vuoden sisällä oli 36 englanninkielistä leikkikouluryhmää toiminnassa.
Ideana, joka pohjasi amerikkalaisen professori Domanin tutkimuksiin, oli että leikkikoulun opettaja on syntyperäinen englantilainen, joka ei osaa sen paremmin suomea kuin ruotsiakaan. Koulua pidettiin viitenä päivänä viikossa kolme tuntia kerrallaan kahdessa vuorossa. Monella lapsella oli mahdollisuus leikkien ja laulaen oppia kieltä, sillä kuukausimaksu oli vain 30 markkaa. Kun koulu oli suuri menestys osallistujien määrän ja kielen oppimisen suhteen, tuli ajankohtaiseksi toiminnan laajentaminen:
Vaasassa olisi erinomaiset edellytykset opettaa ruotsia suomenkielisille ja suomea ruotsinkielisille. Kokoomusnaisten ajatus oli, että Vaasan kaksikielisessä koululaitoksessa oppiminen olisi helposti ja edullisesti järjestettävissä ryhmille "vaihto-oppilas-kielimatkailuna" koululaitoksemme sisällä. Ruotsinkielinen kouluosasto viestitti haluttomuutensa ruotsinkielisten lasten moiseen kielimatkailuun suomenkielisissä kouluissa. Vaasan Kokoomuksen Naiset ry teki 1985 valtuustoaloitteen "Kaksikielisyys Vaasan lapsille". Valtuusto hyväksyi idean, olihan perheissä myönteisiä kokemuksia 16 vuoden ajalta englanninkielisestä opetuksesta. Jo 1987 kielikylpykokeilu alkoikin Kappelinmäen koulussa. Näin kuitenkin vain suomenkieliset lapset pääsivät oppimaan luontevasti toista kotimaista.
Sittemmin olemme saaneet tutustua Vaasan Yliopistossa tehtyihin tutkimuksiin, joiden mukaan kielikylvetys ei haittaa oman äidinkielen oppimista, pikemminkin edistää sitä. Siksi paikallisessa päivälehdessä hiljattain ollut toinen juttu kielikylvetyksestä yllätti: siinä professoritasolta todettiin kielikylvetyksessä ruotsi-suomi olevan jotain hankaluutta ja esteitä, vaikka kylvetys on Pietarsaaressa onnistunut näinkin päin.
Maailmalla suomi ja ruotsi ovat pieniä kieliä, niillä ei kaukana pärjää. Pidämme tärkeänä, että kieliopetusta voidaan antaa kaikille halukkaille lapsille myös kielikylvetysmuodossa, jotta aikaa ja energiaa jää muiden kielten opiskeluun ja jotta suomalaiset olisivat riittävän kielitaitoisia kansainvälisissä yhteyksissään työssä ja vapaa-aikana..
Hellevi Lohva Vaasan Kokoomusnaiset ry
Vastaukset 2
Vanhimmat
Pekka Mikkolan kolumni:
Suomalaisuuden liiton kannattaisi harkita nimensä muuttamista
Opetusalan ammattijärjestön OAJ:n puheenjohtaja Erkki Kangasniemi pahoitteli pari päivää sitten haastattelua, joka julkaistiin järjestön Opettaja-lehdessä. Lehti antoi sivuillaan tilaa Suomalaisuuden liiton puheenjohtajalle Heikki Talalle, joka tilaisuuden tullen laukoi ilmoille omat ja liittonsa kielipoliittiset mielipiteet.
Lyhyehkössä haastattelussa tulenarin oli Talan repliikki, jonka pränttääminen lehteen suututti ainakin osan OAJ:n ruotsinkielisistä jäsenistä. Tala puhui "liiton lopullisesta tavoitteesta, virallisesta yhden kielen Suomesta Ahvenanmaata myöten".
Suomessa kaikilla kiinnostuneilla on oikeus kokoontua ajamaan läheiseksi kokemaansa aatetta vaikkapa sellaisessa järjestössä, jonka nimi on Suomalaisuuden liitto. Näitä ihmisiä on joitakin satoja. Järjestö antaa nettisivuillaan ja julkaisuissaan asiallisia ohjeita liputuksesta, mutta on siellä paljon muutakin. Valitettavasti.
Kun liiton kannanottoja on seurannut viime vuosina, ei voi välttää vaikutelmaa, että kohta sata vuotta täyttävän järjestön nimi on epätarkka. Oikeampi olisi Kiihkosuomalaisuuden liitto. Tai: Ruotsin kielen vastaisuuden liitto. Tai vielä pitempänä vaikkakin hiukan kankeana versiona: Ruotsin valtion ja ruotsin kielen, suomenruotsalaisuuden ja kaiken muunkin ruotsalaisuuteen edes hiukan vivahtavien seikkojen vastaisuuden liitto.
Liiton käyttövoimana ei siis ole vain ruotsin kielen virallinen asema Suomessa, vaan se näkee Ruotsin valtionkin entisenä Suomen riistäjänä ja nykyisenä vehkeilijänaapurina. Liiton tuoreessa Suomen mieli -lehdessä puheenjohtaja Tala kirjoittaa:
"Ruotsin suurlähettiläs ja kulttuuriattasea seuraavat haukan katsein Suomen kielipolitiikan muutoksia ja Ruotsi suunnittelee parhaillaan uusia siirtoja ruotsin kielen aseman vahvistamiseksi Suomessa."
RKP:n europarlamentaarikkoa Henrik Laxia kutsutaan liiton lehdessä "suomenmaalaiseksi", ei siis suomalaiseksi. Lax puhuu erinomaista suomea, mutta se ei liitolle riitä. Minkähänlaisia syntisäkkejä liitolle mahtavat olla Luodon, Korsnäsin tai Hammarlandin kuntien vanhukset, jotka yksinkertaisesti vain eivät osaa suomea käytännössä lainkaan.
Jos liittoa pitää yrittää kehua, niin onhan se ainakin periaatteissaan tinkimätön, äärimmäisyyksiin asti. Liitto ei ole enää vuoden 2002 jälkeen saanut valtionapua, jonka perusteena oli järjestön puolivirallinen asema liputuskulttuurin ylläpitäjänä. Tuen katkaisun syynä oli, ettei liitto halunnut antaa liputusneuvontaa ruotsin kielellä.
Tinkimättömyyskin on kyllä hiukan kyseenalainen syy kehua, kun muistaa, kuinka pahaa jälkeä kaikenlainen kansalliskiihkoilu ja vähemmistöjä vastaan lietsottu kauna on historian aikana synnyttänyt.
historiatietoa - pane ne talteen, sillä ne ovat arvokkaita kirjoituksia, sen jälkeen kun rkp:n kielimafia on kaatunut.