.
NIMITYKSESTÄ HUOLIMATTA Vijanen on suuren
enemmistön vastainen ilmiö, menneen ajan
sosialistien taisteluhuuto, ruma jälki ja
ikävä tahra ja jarru läntisen sivustysvaltion
maineelle ja luonolliselle kehitykselle
MUUTOS KEPUSSA?
Onko Keskusta todellakin siirtymässä pois pelokkaasta konsensuksesta avoimempaan tilaan?
*********************************************************************
Keskusta on Vanhasen suulla sanonut kerrankin selkeän ei sovi -kiellon SiM:n kansliapäällikkö Ritva Viljasen uudelleenvalinnalle, joskaan Viljansen valintaa se ei kuitenkaan voinut estää. Selvät, ennen hämärän peitossa olevat linjat Keskustan ulostulo kuitenkin veti, eikä Halosen tuorein temppu mitenkään paranna hänen sen paremmin kuin hakaniemeläistenkään mainetta saatikka lisää sossujen vaalimentystä.
Totta kuitenkin on, että:
**************************
Maassamme valitsee edelleenkin jopa keskeisten linjakysymysten kohdalla omituinen pelokas puhumattomuuden konsensus, vaikka sen varsinainen ainoa todellinen syyn ja käytännön pakon sanellut Neuvostoliitto on ollut pian jo kaksikymmentä vuotta kuolleena ja kuopattuna.
Putinilaisen Venäjän pelko pitää yllä ylivarovaista itsesensuuria, joka puolestaan nostaa meitä oudolla tavallaan kyseenalaiseen valoon kansainvälisessä arvostuksessa.
Nyt olisi jo korkea aika myöntää että koko pitkän sortokauden, erityisesti Neuvostoliiton painostuksen sodanjälkeisen ajan saivat sosialistit meillä mesota hulvattomasti kuin siat vatukossa, ja saivat myös aivan kohtuuttomasti valtaa käsiinsä. Elämme nyt sen ajan jälkipolttojen kivuliaita päiviä. Omituinen pitkäkestoinen sitkeä vaiva, kuin kivulias verinen syylä perskannikassa on se marxilais-peräinen vaiva edelleenkin kiinnittyneenä maineemme kylkeen. Kiinnikkeet ovat peja itsenäisyytemme aamunkoitosta joita vain vahvistettiin maamme tunnetuimman marxilais-bernsteinilaisen M. Koiviston määrätietoisesti vedättämän sosialismin vinolla suunnalla, osin jo vuonna 1989 valmiiksi saatetulla, Koiviston omienkin sanojen mukaisella onnistuneella proletariaatin diktatuurin valloitusretkellä yhteiskuntajärjestyksemme ytimeen.
( Vuoden 1989 merkkitapahtuma oli Koiviston masinoima pankkikriisin huipentuma ja tuhon varmistus, noin 6 % REVALVAATIO markalle samaan aikaan kun päinvastainen toiminta revalvointi olisi voinut estää lopullisen tuhon. Olisimme devalvaatiolla saaneet kasinopelin hallintaan ja pelastaneet koko yhteistunnan syvimmästä lamasta ja sen edelleen jatkuvan tuhon seurauksista. Koivistolle ja edelleen ärhenlevälle muutamalle sosialistille tuo tuoho oli voitto, joka on pitänyt heikäläisiä ääriaineksia vallan kahavassa aina näihin päiviin.
..latojan huom..)
Itse asiassa on kulunut vasta reilu vuosi - maalisvaaleista 2007 - vapaan maan keskustaoikeistolaisen porvarihallituksen johdossa. Kannata muistaa että vielä edellinen hallitus, Vanhasen 1. toimi voittopuolisesti Hakaniemen SDP-SAK:n talutusnuorassa.
Sosialismin pitkän juoksun muinaisjäänteitä ovat vaivanamme mm. vielä muutamia vuosia TPK:n valtiatar, SAK:n väkipakolla sisään junttaaman Halonen. Saamme pakon edessä sietää häntä ja hänen oikutteluaan, kun hän alin omaan muistuttaa meitä kommunimin ja vanhojen stalinistien taisteluhautoihin jääneistä läntiseen elämänmenoon ja tähän päivään kuulumattomista sosialismin haamuista.
Elävänt kasvot tuo menneisyyden haamu sai SM:n nimityskiistassa Halosen suosikilta Ritva Viljaselta, kun hallitus esitti pois potkittavan sosialistin tilalle todella pätevää kansainvälistä kykyä Ilkka Laitista, ja kun Halonen sitten tänään, 15.8.2008 kuitenkin nimitti Viljasen poliisiminietriön kanslipäälliköksi.
Halosen tolkuttomuus ja melko täydellinen sopimattomuus nykyiseen asemaansa nousi lopullisesti maanvavaksi, kun hän esti veto-oikeudellaan hallituksen yksimielisesti kannattaman ehdokkaan Laitisen valinnan ja leimäsi meidät tänään rumalla jäljellä, ammoin historiaan jääneellä punikkien leimakirveellä.
Sovittamaton ristiriita menneen ajan haamujen, äärisosialismin soluttautumisen taidon parhaitten näytteiden ja tämän päivän totuuden välillä on kiistaton. Siitä huolimatta noiden yhteiskuntarakenteen muuttajien, proletariaatin vallan vedättäjien, jo ikääntyneitten totisten tovereitten jarrut makaavat poikkiteloin enemmistön tahdon edessä.
Tulehtunut tilanne tulee johtamaan vielä moniin selkkausiin. Meille läntisen elämänmenon kannattajille tarjotaan edelleenkin marxilais-koivistolaista katkeraa kalkkia TPK:n kautta, todennäköisesti vielä nelisen vuotta, siis Halosen kauden päättymiseen, alkuvuoteen 2012 ylettyen.
Paha kyllä ovat kommarivallan kaikentyyppiset jäänteen myrkkyä erityisesti pienelle maalle, sen sisäpolitiikalle kuten meillä tänäänkin nähädään. Kommunismuksen jäänteet ovat myrkyä maan kansainväliselle maineelle ja uskottavuudelle, kuten meille sitä edustaa Halosen persoona sinällään. Hänen poikkeava toimintansa epämäärisine taustoineen tunnetaan visusti lännen leirin ytimissä. Hänen röyhkeät, taasen hallituksen yksimielisen tahdon vastaiset nimityspoliittiset vedätyksensä eivät vastoin täkäläistä vähättelyä ole jääneet huomaamatta.
Halosen ja aatetoverinsa hakaniemeläisten sosialismin taisteluhautojen historiasta nousevat temput kertovat pitkälle ja pahalle haisevina synkkää totuuttaan kansamme ytimeen jääneestä äärimarxilaisten vedätyksestä ja sen päällään pitämästä ristiriidasta, läntisen sivistysvaltion ylimmän poliittisen johdon omituisesta poikkeavasta kahtiajakautumisesta.
Koska monet nuoremman polven lukijat eivät ole saaneet tilaisuutta hahmottaa maamme vaivan ja yhteiskunnan syövän äärisosialismin osuutta ja heidän todellista taustaa, alkaen itsenäisyytemme historian aatosta ja ylettyen tämän päivän sairaaseen ilmiöön, avoimeen haavaan hallintovaltamme ytimessä, on paikallaan tarjota musiikin ja radikaalin poliittisen laulun avulla tietoa tuosta taustasta.
Kun Keskustakin nyt, johtajansa Vanhasen suulla lopultakin sanoo selvin sanoin jyrkästi tuon ”Ei sovi enää sosialisti meille”, olisi syytä ottaa käyttöön myös todelliset teot laajemminkin eikä vain pikku nokittelussa.
Joka tapauksessa on selvää että koko porvarillisen laajan enemmistön kantana , - nyt myös yksimielisenä Keskusta – sanotaan tuolle SAK:n valitulle, tuolle TPK:n valtijattarelle sekä myös hakanieleläisten agitaattoreille, että Viljanen sen paremmin kuin muutakaan punaurkat eivät laisinkaan meille enää sovi, sillä heidät on jo ammoin merkitty meille sopimattomalla sosialismin punaisella polttomerkillä, tuolla idän ja kommunismin menneen ajan tunnuksella.
Näin jutun toveri Viljasesta tulkitsevat poliittisen laulun sanoin ja sävelin Aulikki Oksanen ja Agit Propp.
Tekstissä ilmevä "ohrana" tarkoittaa alkujaan keisarillisen Venäjän tutkivan poliisin nimitystä, jota meillä vielä 1918 taputumien aikana jo hävinneet punaiset käyttivät vastapuolesta, Valkoisen Suomen itsenäisen maan ainoan laillisen hallituksen toimijoista, valvojista ja järjestyksen toimeenpanijoista.
Toveri Viljanen:
http://www.youtube.com/watch?v=L_woJ2YgpTg
Taistojen tiellä
http://www.youtube.com/watch?v=wTLScFjXZXE&feature=related
Kansallisen sairautemme ja kansainvälisen häpeämme, sosialistien menneen ajan vedätyksen aiheuttaman pattitilanteen ja hallituksen ohittamisen marxilaiseen totuuteen voi tutustua myös alla olevien HS:n juttujen kautta.
HS 11.8.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Presidentti ja valtioneuvosto eri mielt%C3%A4 sis%C3%A4ministeri%C3%B6n p%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6st%C3%A4/1135238396398
HS 15.8.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Halonen nimitti Viljasen sis%C3%A4ministeri%C3%B6n kansliap%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6ksi/1135238647679
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
NIMITYKSESTÄ HUOLIMATTA Vijanen on suuren
enemmistön vastainen ilmiö, menneen ajan
sosialistien taisteluhuuto, ruma jälki ja
ikävä tahra ja jarru läntisen sivustysvaltion
maineelle ja luonolliselle kehitykselle
MUUTOS KEPUSSA?
Onko Keskusta todellakin siirtymässä pois pelokkaasta konsensuksesta avoimempaan tilaan?
*********************************************************************
Keskusta on Vanhasen suulla sanonut kerrankin selkeän ei sovi -kiellon SiM:n kansliapäällikkö Ritva Viljasen uudelleenvalinnalle, joskaan Viljansen valintaa se ei kuitenkaan voinut estää. Selvät, ennen hämärän peitossa olevat linjat Keskustan ulostulo kuitenkin veti, eikä Halosen tuorein temppu mitenkään paranna hänen sen paremmin kuin hakaniemeläistenkään mainetta saatikka lisää sossujen vaalimentystä.
Totta kuitenkin on, että:
**************************
Maassamme valitsee edelleenkin jopa keskeisten linjakysymysten kohdalla omituinen pelokas puhumattomuuden konsensus, vaikka sen varsinainen ainoa todellinen syyn ja käytännön pakon sanellut Neuvostoliitto on ollut pian jo kaksikymmentä vuotta kuolleena ja kuopattuna.
Putinilaisen Venäjän pelko pitää yllä ylivarovaista itsesensuuria, joka puolestaan nostaa meitä oudolla tavallaan kyseenalaiseen valoon kansainvälisessä arvostuksessa.
Nyt olisi jo korkea aika myöntää että koko pitkän sortokauden, erityisesti Neuvostoliiton painostuksen sodanjälkeisen ajan saivat sosialistit meillä mesota hulvattomasti kuin siat vatukossa, ja saivat myös aivan kohtuuttomasti valtaa käsiinsä. Elämme nyt sen ajan jälkipolttojen kivuliaita päiviä. Omituinen pitkäkestoinen sitkeä vaiva, kuin kivulias verinen syylä perskannikassa on se marxilais-peräinen vaiva edelleenkin kiinnittyneenä maineemme kylkeen. Kiinnikkeet ovat peja itsenäisyytemme aamunkoitosta joita vain vahvistettiin maamme tunnetuimman marxilais-bernsteinilaisen M. Koiviston määrätietoisesti vedättämän sosialismin vinolla suunnalla, osin jo vuonna 1989 valmiiksi saatetulla, Koiviston omienkin sanojen mukaisella onnistuneella proletariaatin diktatuurin valloitusretkellä yhteiskuntajärjestyksemme ytimeen.
( Vuoden 1989 merkkitapahtuma oli Koiviston masinoima pankkikriisin huipentuma ja tuhon varmistus, noin 6 % REVALVAATIO markalle samaan aikaan kun päinvastainen toiminta revalvointi olisi voinut estää lopullisen tuhon. Olisimme devalvaatiolla saaneet kasinopelin hallintaan ja pelastaneet koko yhteistunnan syvimmästä lamasta ja sen edelleen jatkuvan tuhon seurauksista. Koivistolle ja edelleen ärhenlevälle muutamalle sosialistille tuo tuoho oli voitto, joka on pitänyt heikäläisiä ääriaineksia vallan kahavassa aina näihin päiviin.
..latojan huom..)
Itse asiassa on kulunut vasta reilu vuosi - maalisvaaleista 2007 - vapaan maan keskustaoikeistolaisen porvarihallituksen johdossa. Kannata muistaa että vielä edellinen hallitus, Vanhasen 1. toimi voittopuolisesti Hakaniemen SDP-SAK:n talutusnuorassa.
Sosialismin pitkän juoksun muinaisjäänteitä ovat vaivanamme mm. vielä muutamia vuosia TPK:n valtiatar, SAK:n väkipakolla sisään junttaaman Halonen. Saamme pakon edessä sietää häntä ja hänen oikutteluaan, kun hän alin omaan muistuttaa meitä kommunimin ja vanhojen stalinistien taisteluhautoihin jääneistä läntiseen elämänmenoon ja tähän päivään kuulumattomista sosialismin haamuista.
Elävänt kasvot tuo menneisyyden haamu sai SM:n nimityskiistassa Halosen suosikilta Ritva Viljaselta, kun hallitus esitti pois potkittavan sosialistin tilalle todella pätevää kansainvälistä kykyä Ilkka Laitista, ja kun Halonen sitten tänään, 15.8.2008 kuitenkin nimitti Viljasen poliisiminietriön kanslipäälliköksi.
Halosen tolkuttomuus ja melko täydellinen sopimattomuus nykyiseen asemaansa nousi lopullisesti maanvavaksi, kun hän esti veto-oikeudellaan hallituksen yksimielisesti kannattaman ehdokkaan Laitisen valinnan ja leimäsi meidät tänään rumalla jäljellä, ammoin historiaan jääneellä punikkien leimakirveellä.
Sovittamaton ristiriita menneen ajan haamujen, äärisosialismin soluttautumisen taidon parhaitten näytteiden ja tämän päivän totuuden välillä on kiistaton. Siitä huolimatta noiden yhteiskuntarakenteen muuttajien, proletariaatin vallan vedättäjien, jo ikääntyneitten totisten tovereitten jarrut makaavat poikkiteloin enemmistön tahdon edessä.
Tulehtunut tilanne tulee johtamaan vielä moniin selkkausiin. Meille läntisen elämänmenon kannattajille tarjotaan edelleenkin marxilais-koivistolaista katkeraa kalkkia TPK:n kautta, todennäköisesti vielä nelisen vuotta, siis Halosen kauden päättymiseen, alkuvuoteen 2012 ylettyen.
Paha kyllä ovat kommarivallan kaikentyyppiset jäänteen myrkkyä erityisesti pienelle maalle, sen sisäpolitiikalle kuten meillä tänäänkin nähädään. Kommunismuksen jäänteet ovat myrkyä maan kansainväliselle maineelle ja uskottavuudelle, kuten meille sitä edustaa Halosen persoona sinällään. Hänen poikkeava toimintansa epämäärisine taustoineen tunnetaan visusti lännen leirin ytimissä. Hänen röyhkeät, taasen hallituksen yksimielisen tahdon vastaiset nimityspoliittiset vedätyksensä eivät vastoin täkäläistä vähättelyä ole jääneet huomaamatta.
Halosen ja aatetoverinsa hakaniemeläisten sosialismin taisteluhautojen historiasta nousevat temput kertovat pitkälle ja pahalle haisevina synkkää totuuttaan kansamme ytimeen jääneestä äärimarxilaisten vedätyksestä ja sen päällään pitämästä ristiriidasta, läntisen sivistysvaltion ylimmän poliittisen johdon omituisesta poikkeavasta kahtiajakautumisesta.
Koska monet nuoremman polven lukijat eivät ole saaneet tilaisuutta hahmottaa maamme vaivan ja yhteiskunnan syövän äärisosialismin osuutta ja heidän todellista taustaa, alkaen itsenäisyytemme historian aatosta ja ylettyen tämän päivän sairaaseen ilmiöön, avoimeen haavaan hallintovaltamme ytimessä, on paikallaan tarjota musiikin ja radikaalin poliittisen laulun avulla tietoa tuosta taustasta.
Kun Keskustakin nyt, johtajansa Vanhasen suulla lopultakin sanoo selvin sanoin jyrkästi tuon ”Ei sovi enää sosialisti meille”, olisi syytä ottaa käyttöön myös todelliset teot laajemminkin eikä vain pikku nokittelussa.
Joka tapauksessa on selvää että koko porvarillisen laajan enemmistön kantana , - nyt myös yksimielisenä Keskusta – sanotaan tuolle SAK:n valitulle, tuolle TPK:n valtijattarelle sekä myös hakanieleläisten agitaattoreille, että Viljanen sen paremmin kuin muutakaan punaurkat eivät laisinkaan meille enää sovi, sillä heidät on jo ammoin merkitty meille sopimattomalla sosialismin punaisella polttomerkillä, tuolla idän ja kommunismin menneen ajan tunnuksella.
Näin jutun toveri Viljasesta tulkitsevat poliittisen laulun sanoin ja sävelin Aulikki Oksanen ja Agit Propp.
Tekstissä ilmevä "ohrana" tarkoittaa alkujaan keisarillisen Venäjän tutkivan poliisin nimitystä, jota meillä vielä 1918 taputumien aikana jo hävinneet punaiset käyttivät vastapuolesta, Valkoisen Suomen itsenäisen maan ainoan laillisen hallituksen toimijoista, valvojista ja järjestyksen toimeenpanijoista.
Toveri Viljanen:
http://www.youtube.com/watch?v=L_woJ2YgpTg
Taistojen tiellä
http://www.youtube.com/watch?v=wTLScFjXZXE&feature=related
Kansallisen sairautemme ja kansainvälisen häpeämme, sosialistien menneen ajan vedätyksen aiheuttaman pattitilanteen ja hallituksen ohittamisen marxilaiseen totuuteen voi tutustua myös alla olevien HS:n juttujen kautta.
HS 11.8.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Presidentti ja valtioneuvosto eri mielt%C3%A4 sis%C3%A4ministeri%C3%B6n p%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6st%C3%A4/1135238396398
HS 15.8.
http://www.hs.fi/politiikka/artikkeli/Halonen nimitti Viljasen sis%C3%A4ministeri%C3%B6n kansliap%C3%A4%C3%A4llik%C3%B6ksi/1135238647679
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 1
Vanhimmat
.
Ja suomalaisten suuri enemmistö on presidentin linjoilla tässäkin asiassa. Porilaisen sihteerikkö-ministerin masinoima yritys vaihtaa joku rajavartija tehtävään on saanut kansan tuomion.