Meinasi aamulla luiskahtaa aamukahvi väärään kurkkuun, kun luin Hesarin pääkirjoitusta.
Suoraa puhetta, ja täyttä asiaa:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Hyökkäys Georgiaan osoitti Venäjä on vaarallisella tiellä/1135238693483
Suoraa puhetta, ja täyttä asiaa:
http://www.hs.fi/paakirjoitus/artikkeli/Hyökkäys Georgiaan osoitti Venäjä on vaarallisella tiellä/1135238693483
Vastaukset 2
Vanhimmat
Neuvostoliiton hajoamisen jälkeisinä vuosina länsimaat menettivät historiallisen mahdollisuutensa auttaa Venäjää kehittymään ihmisoikeuksia arvostavaksi ja yhteistyötä korostavaksi oikeusvaltioksi. Sen sijaan 1990-luku oli venäläisille nöyryytysten, köyhtymisen ja rosvokapitalismin aikaa.
Maan ajautuminen syrjään Kosovon kriisin ratkaisuissa saattaa myöhemmässä historiallisessa tarkastelussa osoittautua vedenjakajaksi Venäjän johdon poliittisissa linjanvedoissa.
Vladimir Putinin – ja hänen mukanaan turvallisuuspalvelun miesten – noustua Venäjällä valtaan maa on vetäytynyt kuoreensa, valtion rooli on vahvistunut ja koventunut. Asiantuntijan sanoin Putinin kaudella Venäjä on vaivihkaa mutta määrätietoisesti muuntunut siksi alueellista hegemonia-asemaa itselleen vaativaksi suurvallaksi, joka runsas viikko sitten ryntäsi suhteettomalla voimalla naapurimaan kimppuun. Venäjän johto ei enää puhu yhteisistä turvallisuusuhista vaan venäläisten turvallisuudesta.
Onko tilanne siis taas sama kuin sata vuotta sitten, kun suomalaiset ihmettelivät, mihin oli hyvä tsaari kadonnut? Onko Venäjä hyvä naapuri vai jälleen aggressiivinen, laajentumishaluinen imperiumi? Lausunnoissaan johtavat suomalaiset poliitikot ovat olleet muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta kieli keskellä suuta ja käyttäneet samaa liturgista kieltä, jota on totuttu idänsuhteissa käyttämään. Karhu muuttuu mesikämmeneksi.
Tässä suhteessa Matti Vanhasen Pekingissä esittämä lyhyt arvio oli myönteinen poikkeus. Samoin ulkoministeri Alexander Stubb on osannut puhua sodasta sellaisella kielellä, että sen vivahteet tavallinenkin ihminen ymmärtää.
Venäjä on Suomelle hyvä naapuri, mutta samalla sen nykyinen poliittinen linja on vaarallinen. Molemmat asiat on uskallettava sanoa. Viimeistelyvaiheessa oleva turvallisuus- ja puolustuspoliittinen selonteko on oikea paikka esittää ajan tasalla oleva, realistinen arvio Venäjän roolista ja uhasta.
On kansalaisten aliarviointia väittää, että mitään olennaista ei ole kuluneen runsaan viikon aikana tullut esiin. Väkivalta näyttää tuottaneen hyvän tuloksen, ja tämä johtopäätös täytyy uskaltaa osoittaa vääräks
Provosointi johtaa vaarallisille teille.