Miksi ihmisen on määrä tutustua ja rakastaa, silloinkin kun se on mahdotonta? Miksi meidän suurimmasta ilostamme tulee suurin surumme ja koemme tuskaa, jollaista ei kukaan pysty kuvittelemaan.
Yhtä kahlitsevana ja mustana se aina hiipii hiljalleen esiin ja painaa meidät alas, kunnes emme pysty hengittämään. Ikuisuus syvyyksissä, painon alla, tyhjyys vieressä, kunnes nousemme hetkeksi jälleen ja muistamme miltä valo, taivas ja aurinko näyttää. Miltä tuntuu hengittää. Mutta vain hetken.
Miksi rakastua, jos se on mahdotonta? Miksi joutua luopumaan silloin, kun haluaisi pitää kiinni ja rakastaa edes hetken niin paljon kuin on elämää. Miksi meidän piti tavata, miksi tutustua, miksi minä rakastuin sinuun, miksi emme voi olla vapaita tuntemaan. Pelkään, etten saa koskaan tietää.
Yhtä kahlitsevana ja mustana se aina hiipii hiljalleen esiin ja painaa meidät alas, kunnes emme pysty hengittämään. Ikuisuus syvyyksissä, painon alla, tyhjyys vieressä, kunnes nousemme hetkeksi jälleen ja muistamme miltä valo, taivas ja aurinko näyttää. Miltä tuntuu hengittää. Mutta vain hetken.
Miksi rakastua, jos se on mahdotonta? Miksi joutua luopumaan silloin, kun haluaisi pitää kiinni ja rakastaa edes hetken niin paljon kuin on elämää. Miksi meidän piti tavata, miksi tutustua, miksi minä rakastuin sinuun, miksi emme voi olla vapaita tuntemaan. Pelkään, etten saa koskaan tietää.
Vastaukset 3
Vanhimmat
olen kyllä miettinyt samaa..Tosin en uskalla sanaa rakkaus käyttää..Silti tunne vie mukanaan.Päivät ilman häntä kuluvat sumussa,iltaisin nukahdan ajatellen hetkiä hänen kanssaan joskus vietettyjä,sanoja sanottuja.Toisinaan uskon selviäväni ja pian taas kaipaus iskee jalat alta.Hänen äänensä,katseensa,sanansa..silti mahdoton unelmani..
ikävän rummutus ikkunan alla. Sateena valuvat sanat, kiemurtavat, kohoavat sanavuoriksi, joille on mahdoton kiivetä. Puolivälissä sanojen vyöry on liian jyrkkä, kantama lyhyt, kaiku arvaamaton, haparoivat sanat ja kiikkerästi reunalla roikkuvat tavut katkeamispisteessä. Kiireesti keräilen tärkeimmät sanat. Sanasaaliin sinulle ehkä näytän joskus.
ehkä ensi kerralla keretään vähän juttelee:)
olin viimeksi kuin puulla lyötynä mutta.