Pyöräilin kaupungilla

Polkupyöräilijän sakottaminen jalkakäytävällä ajosta.
Jos lähdetään siitä, että jalkakäytävä on jalkakäytävä, jos risteyksessä ei ole pp:n kuvaa, niin pyöräilijän on siirryttävä ajamaan autotielle.
Minä kokeilin tuota ja totesin, että hämmästyttävän usein jouduin siirtymään ajotielle.
Vaikka jalkakäytävät olivat leveitä ja jopa luiskatkin reunuksissa, niin risteyksissä ei ollut mitään merkkiä kevyen liikenteen tien jatkumisesta risteyksen jälkeen.
Niinpä ajelin autoteitä ja pyöräteillä sääntöjen mukaan, eikä sitä kaikki autoilijat tykänneet tai ymmärtäneet.
Toisaalta pyöräilijä ei saa ajaa autotiellä, jos sen rinnalla menee kevyenliikenteen väylä.
Siitäkin voidaan pyöräilijää sakottaa. Vaan kuka sen tietää mikä on oikein?
Tulipahan tuokin kokeiltua.

Voi polkupyöräilijä parka.
7773
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 7

Vanhimmat

Näin Liikenneturva vastasi kun kysyin samaa heiltä: "Pääsääntöisesti Pyörätie-merkin vaikutus ulottuu seuraavaan risteykseen ja kaavoitetulla alueella merkki toistetaan yleensä kaavateiden liittymissä. Tiehallinnon yleisohjeen mukaan merkkiä ei tarvitse toistaa, jos kaavatiet ovat lähekkäin ja seuraavat merkit näkyvät eikä väylän jatkuvuudesta synny epäselvyyksiä." Eli jatkuu tai ei jatku risteyksen jälkeen, ei sitä kukaan tiedä.

Äänestä
  • "Eli jatkuu tai ei jatku risteyksen jälkeen, ei sitä kukaan tiedä."

    Kyllä ainakin osa tämän palstan kirjoittelijoista tuntuu tietävän, mikä on jalkakäytävä ja missä pyöräilijä saa ja missä ei saa ajella.

    Se vain on kummallista, että ko. "tietäjät" eivät ilmoita tietoansa Liikenneturhalle tai Tiehallinnolle tai poliisille, että hekin tietäisivät. Samoin olisi tietenkin paikallisten liikennesuunnittelijoidenkin hyvä tietää, missä pyöräilijöijen pitäisi ajella.

    Sitten on lisäksi sellaisia pyöräteitä, jotka oikeasti päättyvät ja saa sukeltaa autoliikenteen sekaan ja seuraavasta risteyksestä jälleen jalkakäytävälle jalankulkijoiden sekaan.

    Tampereella oli joskus vuosia sitten jalkakäytävä-pyörätie, joka päättyi moottoritien kylkeen, josta laillisesti voi jatkaa matkaansa vain kääntymällä takaisin sinne mistä tulikin.

    Äänestä

  • Matkaaja. kirjoitti:

    "Eli jatkuu tai ei jatku risteyksen jälkeen, ei sitä kukaan tiedä."

    Kyllä ainakin osa tämän palstan kirjoittelijoista tuntuu tietävän, mikä on jalkakäytävä ja missä pyöräilijä saa ja missä ei saa ajella.

    Se vain on kummallista, että ko. "tietäjät" eivät ilmoita tietoansa Liikenneturhalle tai Tiehallinnolle tai poliisille, että hekin tietäisivät. Samoin olisi tietenkin paikallisten liikennesuunnittelijoidenkin hyvä tietää, missä pyöräilijöijen pitäisi ajella.

    Sitten on lisäksi sellaisia pyöräteitä, jotka oikeasti päättyvät ja saa sukeltaa autoliikenteen sekaan ja seuraavasta risteyksestä jälleen jalkakäytävälle jalankulkijoiden sekaan.

    Tampereella oli joskus vuosia sitten jalkakäytävä-pyörätie, joka päättyi moottoritien kylkeen, josta laillisesti voi jatkaa matkaansa vain kääntymällä takaisin sinne mistä tulikin.

    Parhaita vitsejä on tilanteet, joissa on väylän alussa pyörätie-merkki, ja 10 metrin päässä ajoneuvolla ajokielletty-merkki, vaikka kyseinen väylä on pyöräilykartoissa merkitty valtakunnalliseksi pääreitiksi. Ajokieltomerkin asettanut tielaitos ei merkkiä suostunut poistamaan vaikkka kaupunki sitä vuosia pyysi, nyt kyllä poistettu. Myös Kehä I:n Vallikallion työmaalla oli opasteet kiertotielle, mutta kiertotien käyttö kielletty ajoneuvolla ajokieltomerkillä, joka onneksi nyt poistettu. Toisinaan myös liikennesuunnittelija on tarkoittanut, että pyöräilijä kiertää pihan kautta, kuten Leppävaarassa oli bussipysäkin kohdalla tarkoitettu. Positiivisena asiana on Otaniemi, jossa 40 vuoden odotuksen jälkeen ainakin useimmat epäselvät paikat vihdoin saaneet ymmärrettävät pyörätiemerkinnät, vaikka reunakivet on monissa paikoissa edelleen viistoamatta ja todella korkeita.

    Äänestä


  • jospa tuota edellistä postausta vähän koittaisi manata esiin

    Äänestä

  • hovinarri. kirjoitti:

    http://www.finlex.fi/fi/oikeus/kko/kko/1996/19960125

    siellä ne sitten viimeistään ratkeaa ellei jo hovissa.

    Olisiko jalkakäytäviä osoittavat liikennemerkit siirrettävä suojatien etupuolelle, ettei tällaisia tulkintaerimielisyyksiä pääsisi tapahtumaan?

    Oikeuden päätös (A=autoilija , B=byöräilijä)

    A tuomitaan tieliikenneasetuksen 3 §:n 2 momentin ja tieliikennelain 98 §:n sekä rikoslain 21 luvun 10 §:n (491/69) nojalla liikenteen vaarantamisesta ja ruumiinvamman tuottamuksesta 15:een 100 markan määräiseen päiväsakkoon eli maksamaan sakkoa 1 500 markkaa. A velvoitetaan korvaamaan valtiolle sen varoista maksetut todistelukustannukset 376 markkaa.

    B:tä vastaan esitetyt syyte liikenteen vaarantamisesta ja korvausvaatimukset hylätään

    Äänestä

  • Mielestäni liikaa tulkinnanvaraa tuossa pääsääntöisesti lausahduksessa.

    Joko on merkitty selvästi ja tietää että siinä on pyörätie, tai sitten ei ole merikkiä ja tietää ettei myöskään ole pyörätietä. Ei pitäisi olla kovin vaikeata toteuttaa!

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


37män kirjoitti:

Polkupyöräilijän sakottaminen jalkakäytävällä ajosta.
Jos lähdetään siitä, että jalkakäytävä on jalkakäytävä, jos risteyksessä ei ole pp:n kuvaa, niin pyöräilijän on siirryttävä ajamaan autotielle.
Minä kokeilin tuota ja totesin, että hämmästyttävän usein jouduin siirtymään ajotielle.
Vaikka jalkakäytävät olivat leveitä ja jopa luiskatkin reunuksissa, niin risteyksissä ei ollut mitään merkkiä kevyen liikenteen tien jatkumisesta risteyksen jälkeen.
Niinpä ajelin autoteitä ja pyöräteillä sääntöjen mukaan, eikä sitä kaikki autoilijat tykänneet tai ymmärtäneet.
Toisaalta pyöräilijä ei saa ajaa autotiellä, jos sen rinnalla menee kevyenliikenteen väylä.
Siitäkin voidaan pyöräilijää sakottaa. Vaan kuka sen tietää mikä on oikein?
Tulipahan tuokin kokeiltua.

Voi polkupyöräilijä parka.

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu