Isovanhempien jaksaminen äärirajoilla.
Pitäisi jaksaa tarjoutua lapsenlikaksi, pitäisi jaksaa touhuta kuten alle 30 kymppisenä
pitää muistaa kalliit lahjat
pitää muistaa ettei vahingossa totuuden sanaa sano ettei nykymamma ota herneitä nenään
pitää unohtaa että itsekin jaksoi - vaikkei olisi jaksanut
ei ollut muita vaihtoehtoja
asunnot oli pienet -mutta kyllä siellä ihan hyvin tuli toimeen
nykyihmiset ostavat silmää räväyttämättä isoja, kalliita asuntoja, lainat rassaavat ja vievät energiaa rahaa jaksamista
nykylapset
olisivat ihan tyytyväisiä pienempään asuntoon
vähemmän fiineihin harrastuksiin
vähempiin muotileluihin
vähempiin ulkomaanmatkoihin jos
vanhemmilla olisi heille aikaa -
mihin on kadonnut se tavallinen perheen yhdessäolo ilman lähtemistä " harrastamaan"
lasten kanssa voi piirtää, käydä kirjastossa, askarrella, löhötä, lukea ääneen, käydä uimassa - ai niin, eivät ole kalliita eivätkä muodikkaita asioita.
mitä nämä nykymammat ajattelevat
minkälaisen arvomaailman he opettavat lapsilleen?
että jos mummu ei pidä suutaan kiinni eikä joka käänteessä toimi joustavana hoitajana sitä uhataan sillä että ähäskutti - vanhana saat maata kakkavaipoissa vuodeosastolla eikä kukaan tule katsomaan?
niinhän se menee, ei sille mitään voi mutta
kun nykymamma itse on vanha - mitä hän saa lapsiltaan?
samanlaisen kohtelun
eiväthän lapset ole oppineet muuta eivätkä he tule välittämään tuon taivaallista omista vanhemmistaan kun ovat vanhoja.
sitä kuulemma saa, mitä tilaa.
mikä pakko on harva se ilta hypätä kalliisiin harrastuksiin, menoihin?
ei ole ihme, että väsyttää eikä jaksaisi lapsia/ kotia hoitaa vaan huudetaan kiukkuisina se saamarin mummo sieltä uuninpankon päältä löhäilemästä!
mitä mummo muka tekee omalla elämällä?
saisi mokoma olla tyytyväinen että saa hoita lastenlapsiaan
ja mitä mummo muka ymmärtää, miten tärkeätä on kuulua oikeisiin kuvioihin - käydä oikeissa baareissa ravintoloissa syömässä?
itsehän se mummo on laittanut ja laittaa ihan tavallista kotiruokaa eikä käy edes joka kuukausi " ulkona" syömässä
miksei käy?
miksi pitäisi käydä?
onko meidän lapsiltamme unohtunut kaikki yhteinen jolloin ei ollut rahaa niin vapaasti käytössä?
ei voitu mennä puuhamaahan tai hoploppiin niitä ei ensinnäkään ollut mutta ilmankin tultiin hyvin toimeen
leipominen tehtiin usein lasten kanssa yhdessä, voi niitä pieniä jauhonaamoja jotka vetivät taikinaa kaksin käsin ja saivat nuolla kakkutaikinaa kulhosta
mihin ne pienet, ihanat suloiset lapsemme ovat kadonneet?
miten heistä on voinut tulla minä-minä-minä-ihmisiä jotka eivät oikein välitä edes omista lapsistaan ja jos jokin asia menee pieleen niin kyllä silloin kännykkä laulaa että älä sä kuule mummoraiska luulekaan - että määäää tulen sua katsomaan vanhainkotiin.
nykymammat tehtyine kiireineen on myös joskus vanha - eivät hänen lapsensa tule sen useammin hyppäämään vuodeosastolla katsomaan että äitiä hoidetaan hyvin - miten he voisivat välittää kun koko pienen elämänsä on oikein kädestä pitäen opettettu ettei toinen ihminen ole mitään - ei varsinkaan jos siitä ei ole mitään hyötyä.
isovanhemmat joutaisivat kuolemaan, saisi edes perinnön pois kuleksimasta voisi lähteä vaikka pienelle lomalle..
nykymammat ovat käsittämättömän töykeitä, kylmiä eikä se taatusti johdu isovanhempien kasvatuksesta, me opetimme lapsillemme että kohtelias, hyvä käytös on aina oltava - naapureita katsotaan silmiin - tervehditään ja sukulaisia kuuluu auttaa ilman sen kummempia uhkailuja.
autoimme useij lapsemme opiskelussakin, että heillä olisi hiukan helpompaa kuin meillä / siitä ei ole jäänyt käteen kuin nokkava käytös.
lapsiperheet äärirajoilla-järjestö on unohtanut, että lastenhoito on rankkaa puuhaa eikä siihen automaattisesti ole oikeutta vetää hoitorinkiin omia vanhempiaan jotka jo ovat omansa kasvattaneet.
se, miten hyvin tai huonosti lapsemme käyttäytyvät on heidän omassa harkinnassaan - aikuinen ihminen kyllä tietää mikä on sopimatonta.
syyllistämällä, uhkailemalla isovanhempia tekevät omille lapsilleen oikean karhunpalveluksen.
sitä kuulemma saa, mitä tilaa?
Pitäisi jaksaa tarjoutua lapsenlikaksi, pitäisi jaksaa touhuta kuten alle 30 kymppisenä
pitää muistaa kalliit lahjat
pitää muistaa ettei vahingossa totuuden sanaa sano ettei nykymamma ota herneitä nenään
pitää unohtaa että itsekin jaksoi - vaikkei olisi jaksanut
ei ollut muita vaihtoehtoja
asunnot oli pienet -mutta kyllä siellä ihan hyvin tuli toimeen
nykyihmiset ostavat silmää räväyttämättä isoja, kalliita asuntoja, lainat rassaavat ja vievät energiaa rahaa jaksamista
nykylapset
olisivat ihan tyytyväisiä pienempään asuntoon
vähemmän fiineihin harrastuksiin
vähempiin muotileluihin
vähempiin ulkomaanmatkoihin jos
vanhemmilla olisi heille aikaa -
mihin on kadonnut se tavallinen perheen yhdessäolo ilman lähtemistä " harrastamaan"
lasten kanssa voi piirtää, käydä kirjastossa, askarrella, löhötä, lukea ääneen, käydä uimassa - ai niin, eivät ole kalliita eivätkä muodikkaita asioita.
mitä nämä nykymammat ajattelevat
minkälaisen arvomaailman he opettavat lapsilleen?
että jos mummu ei pidä suutaan kiinni eikä joka käänteessä toimi joustavana hoitajana sitä uhataan sillä että ähäskutti - vanhana saat maata kakkavaipoissa vuodeosastolla eikä kukaan tule katsomaan?
niinhän se menee, ei sille mitään voi mutta
kun nykymamma itse on vanha - mitä hän saa lapsiltaan?
samanlaisen kohtelun
eiväthän lapset ole oppineet muuta eivätkä he tule välittämään tuon taivaallista omista vanhemmistaan kun ovat vanhoja.
sitä kuulemma saa, mitä tilaa.
mikä pakko on harva se ilta hypätä kalliisiin harrastuksiin, menoihin?
ei ole ihme, että väsyttää eikä jaksaisi lapsia/ kotia hoitaa vaan huudetaan kiukkuisina se saamarin mummo sieltä uuninpankon päältä löhäilemästä!
mitä mummo muka tekee omalla elämällä?
saisi mokoma olla tyytyväinen että saa hoita lastenlapsiaan
ja mitä mummo muka ymmärtää, miten tärkeätä on kuulua oikeisiin kuvioihin - käydä oikeissa baareissa ravintoloissa syömässä?
itsehän se mummo on laittanut ja laittaa ihan tavallista kotiruokaa eikä käy edes joka kuukausi " ulkona" syömässä
miksei käy?
miksi pitäisi käydä?
onko meidän lapsiltamme unohtunut kaikki yhteinen jolloin ei ollut rahaa niin vapaasti käytössä?
ei voitu mennä puuhamaahan tai hoploppiin niitä ei ensinnäkään ollut mutta ilmankin tultiin hyvin toimeen
leipominen tehtiin usein lasten kanssa yhdessä, voi niitä pieniä jauhonaamoja jotka vetivät taikinaa kaksin käsin ja saivat nuolla kakkutaikinaa kulhosta
mihin ne pienet, ihanat suloiset lapsemme ovat kadonneet?
miten heistä on voinut tulla minä-minä-minä-ihmisiä jotka eivät oikein välitä edes omista lapsistaan ja jos jokin asia menee pieleen niin kyllä silloin kännykkä laulaa että älä sä kuule mummoraiska luulekaan - että määäää tulen sua katsomaan vanhainkotiin.
nykymammat tehtyine kiireineen on myös joskus vanha - eivät hänen lapsensa tule sen useammin hyppäämään vuodeosastolla katsomaan että äitiä hoidetaan hyvin - miten he voisivat välittää kun koko pienen elämänsä on oikein kädestä pitäen opettettu ettei toinen ihminen ole mitään - ei varsinkaan jos siitä ei ole mitään hyötyä.
isovanhemmat joutaisivat kuolemaan, saisi edes perinnön pois kuleksimasta voisi lähteä vaikka pienelle lomalle..
nykymammat ovat käsittämättömän töykeitä, kylmiä eikä se taatusti johdu isovanhempien kasvatuksesta, me opetimme lapsillemme että kohtelias, hyvä käytös on aina oltava - naapureita katsotaan silmiin - tervehditään ja sukulaisia kuuluu auttaa ilman sen kummempia uhkailuja.
autoimme useij lapsemme opiskelussakin, että heillä olisi hiukan helpompaa kuin meillä / siitä ei ole jäänyt käteen kuin nokkava käytös.
lapsiperheet äärirajoilla-järjestö on unohtanut, että lastenhoito on rankkaa puuhaa eikä siihen automaattisesti ole oikeutta vetää hoitorinkiin omia vanhempiaan jotka jo ovat omansa kasvattaneet.
se, miten hyvin tai huonosti lapsemme käyttäytyvät on heidän omassa harkinnassaan - aikuinen ihminen kyllä tietää mikä on sopimatonta.
syyllistämällä, uhkailemalla isovanhempia tekevät omille lapsilleen oikean karhunpalveluksen.
sitä kuulemma saa, mitä tilaa?
Vastaukset 30
Vanhimmat
:-)))
Totuus ei pala tulessakaan :-))))))
sinähän se tuot esille menneet vaikeudet, joita ei voi verrata nyky päivään. Uskon, että teillä on ollut vaikeaa mutta et voi yleistää asioita etteikö nyky vanhemmilla joillakin olisi muitakin murheita kun RAHA ja siihen liittyvät asiat. Mielestäni isovanhempi saa touhuta ja touhottaa omia juttujaan kunhan ei sotkeudu meidän asioihin sillä en halua sitä katkeruutta perheeseemme. Lastenhoitaminen ei sitäpaitsi ole raskasta mikäli asiat priorisoi ja on oikeat ihmiset ympärillä ja tasapainossa oleva perhe. Touhota ja vipota sinä ja unohda lapsenlapsiin kohdistuvat paineet ja sinun mukaasi velvollisuudet. Sinulla ei velvollisuutta ole mutta ei myöskään vanhemmilla antaa sinulle lasta. Vastuu on sitäpaitsi vanhemmilla. Nauti ja elä !
huomaa täällä. Mummot ja ukit ei sisäistä tilannettaan. Pitää antaa nuorten elää elämäänsä, eikä vaatia eläämään heille vanhuksille. Vanhukset ovat aika keskeneräistä joukkoa. Kyllä tämänajan vanhuksille laitetaan vaipat tai muut kontinenssisuojat se on vanhusten elämää se, eikä auta nuorten perheiden mollaaminen siinä asiassa yhtään.
On meitä isovanhempia, joiden elämän hyvinvointi tulee siitä, että lapsemme voivat hyvin ja heitä pyritään auttamaan jos apua pyytävät ja tarjotaankin jos huolivat.
Kyllä näkee näisä sodan jälkimainigeissa syntyneistä että heidät on kasvatettu rakkaudetta.
Kyllä nämä nykyajan lapset on kasvatettu rakkaudetta - kuuna päivänä ei olisi tullut eikä tule mieleen huutaa joka käänteessä haist´vittuu kuten tekevät tämän päivän nuoret - ihan pienistä lapsista lähtien.
Nuorilla ei ole muita keinoja vaan se veeee tulee jotain kolmantena sanana haist vee haist vee että ehkä siinä, on kehoitusta sinullekin???
Kasvattamattomuus on periytyvää
sanoa että periytyy, kyllä kaveri piirit tekevät tehtävänsä tässä asiassa.
Vaikea on nykyään jäkikasvuansa "kasvattaa" kun kuri ei pysy edes kouluissa ja porukka vie mukanaan. Yhteiskunta on muuttunut niin ettei vanhemmilla kohta ole mitään sanomista lapsensa kasvatukseen.
Tuntuu että vapaa kasvatus jyrää kaiken alleen.
Koskas se vapaan kasvatuksen malli tulikaan, olikohan 70-luvulla, nämä nuoret ovat nyt vanhempia ja kasvattavat lapsensa vapaasti.
kanssasi. Tässä nähdään ettei näitä nykynuorten vanhempia ole lainkaan kasvatettu, eihän niillä itselläkään ole minkäänlaisia käytöstapoja. Samanlaista haistattelua kun kakaroillaankin, tärkeintä on saada viikonloppu kaljat ja siiderit.Ruokahan on sivuseikka lapsille voi antaa muutaman euron että pääsee Heseen syömään.
Se hakee niinkin kaukaa kuin pörssistä. Siis se mikä on syyllinen.
Se on se NykyPiru, joka pilasi meitin kaikkien lapset ahneiksi ja kiveäkin kovemmiksi, gangstereiden ja rosvojen arvomaailmaa kunnioittavaksi tyypeiksi.
Sieltä se ahneuden trendi, pörssistä, on valahtanu alaspäin ja hierarkioiden kautta perheisiin ja sitä myöten meitin mummojen vaippoihin.
Ne on laskettu. Mitä mummo kuluttaa, kun tulee vanhaksi ja sairaaksi.
Sairaalat ja vanhainkodit pitää kohta tuottaa voittoa. Ei ne saa kuluttaa pörssiherrojen, yhtiöitten katetta. Sinne pitää kantaa lisää, kottikärryittäin rahaa.
Mummo ei tarvii mitään. Mummo pitää pistää tuottamaan.
Vieläkö ne keksii, että mummon vaipoista tehtäisiin energiaa. Krematorioenergiaa. Öljy on kallista. Söhkö maksaa.
Mummo kuluttaa.
Koko Yhteiskunta eduskuntaa myöten on myrkytetty pörssiukkeleiden ajattelutavoilla:
Minä, MINÄ, minä ja minä. Voitto, voitto, rahaa, rahaa, rahaa, minulle, minulle, minulle.
Sentakia mummoiltakin viedään selkänahka, nyljetään viimoisen päälle vereslihalle irti. Ei ole olemassa nöyryyttä, laupeutta, lähimmäisen arvostusta, hoivaa, hellyyttä, kunnioitusta, pyhää, rakkautta, herkkyyttä... ei ole. Vain tyhmät ovat tuollaisia.
Nuoret ovat imeneet pörssiajattelumyrkyn. Sieltä se tulee.
Peli pahenee. Tulee vielä Harmagedon ja maailmanloppu. Oikeasti. Maailma on tulelle talletettu.
Ihmiset eivät opi, koskaan. Maailma tuhoutuu.
Tämä sinun pörssiajattelu verratun ap:en tekstiin on aika kaukaa haettu. En ymmärrä tätä asioiden yleistämistä ja kaavamaista ajattelua, että silloin oli sitä ja sitä ja paremmin. Kysymys on siitä miten saisi ajattelutavan muuttumaan sekä lapsiperheiden että vanhempien ihmisten kohdalla. Jokaisella perheellä on omat murheensa, on rikkaita ja köyhiä, koulutettuja ja ei koulutettuja jne. kaikilla ryhmillä on oma suku, omat ongelmat..elämä on monimuotoista oli se sitten tänään tai ennen. Ihmisen tulisi kyetä rakentamaan se oma elämä sellaiseksi missä ja miten viihtyy rikkomatta rajoja eli toisten yksityisyyttä. Apu ja avun antaminen pitäisi tulla sydämestä eikä pohjalta hän hoitaa lasta. Avun tai oikeastaan seurustelun (siis lasta ajatellen) tulisi noudattaa parheen ehtoja ja olla luottamuksen arvoista, mikäli näin ei ole ei ole vaihtoehtoja kun puolustaa niitä rajoja. Monet vanhat ja raihnaset tuntuvat olevan katkeria, itsekkäitä ja itsesääliä kaipaavia valitettavasti eikä mikään pakota olemaan tällöin tekemisissä esim isovanhempien kanssa sillä malli on väärä ja kierre jatkuu. Nautihan sinäkin edellinen elämästä miettimättä liikaa pörssejä !
Katkeruus "omasta kovasta kohtalosta" todellakin paistaa monen kirjoituksen takaa ja siihen vedoten vaaditaan kovuutta nuoremmillekin. Vanhoille ja menneille ei voi mitään mutta nykyiselle ja tulevalle sentään vielä jotakin. Myös asiat täytyy suhteuttaa vallitsevaan aikaan ja käytäntöihin eikä voi vaatia nykypolvea "hankkimaan ruokansa metsästä" sillä perusteella että esi-isätkin ovat tehneet niin.
Ajattelutavan muutokset eivät olekaan helppoja. Eivät nuorille eikä vanhoille.
Meidän kaikkien ajatteluumme vaikuttavat mainokset, rahavirrat, media, lait ja asetukset, direktiivit, työelämä, yhteiskuntapolitiikka, lehtiartikkelit, talouselämän johtajat, toimittajat...
... on turha luulla, että eläisimme riippumattomina saarekkeina perheessä ja suvussa päättäen muka kokonaan itse itsenäisyydestämme. Ehei!
Yritäpä ajatella vastavirtaan! Ei ole helppoa. Sairaalat joutuvat priorisoimaan, vanhuksien kuntoutus ja terapia on priorisoitu olemattomiin. Myös nuorten mielenterveyden hoito, nyt myös tavallinen kouluterveyden huoltokin ylikapasiteetilla.
Kaikki tämä vaikuttaa asenteisiin ja arvostuksiin.
Pitää olla menestyvä, pitää olla yksilöllinen ja loistava ura, pitää matkustella kaukomailla, pitää olla viimeisen päälle trendikäs koti ja puutarha, pitää olla täydellinen, pitää opiskella hamaan hautaan asti, hellittää ei voi, ei saa olla vanha, sairas ja ruma.
Näin pitää olla, että olisi hyväksytty sosiaalisessa asemassaan. Ettei tipahda sarjaan luuserit.
Puhutaan nuorten oikeuksista olla yksilöllinen. Puhutaan lapsiperheiden oikeuksista pitää reviirinsä.
Vanhuksethan eivät missään nimessä SAA tulla yksityisreviireille paitsi palvelijoiksi!
KUKA puhuu vanhuksen oikeudesta yksilöllisyyteen, varsinkin jos hän on sairas ja tarvitsee itse hoivaa. Kun ei muiden rajoja saa rikkoa, paitsi vanhuksen rajat voi rikkoa.
Hänellä ei ole valinnan varaa, kun pitää noudattaa nuoren perheen ehtoja.
Vanhus ei voi tuoda esiin elämänkokemustaan eikä missään nimessä neuvoa nuorempiaan. Menneinä aikoina voi.
Eiköhän tästä yhdistelmästä, syrjäytyneestä vanhuudesta synny katkeruus ja itsesääli.
Tiedän tässä naapurissa sellaisen vanhan äidin, joka joutui laitoshoitoon. Lapsenlapset eivät ole mummoaan käyneet katsomassa sen kahden vuoden aikana kertaakaan, minkä muori on virunut sairaalassa. Ja sairaala on 5 km päässä.
Kyllä minä mietin pörssejä, sillä sieltä kautta meitä ihmisiä käännellään ja työpaikkamme määritellään. Sitä kautta määritellään myös asumisemme ja koko infrastruktuuri.
Että silleen!
"Tiedän tässä naapurissa sellaisen vanhan äidin, joka joutui laitoshoitoon. Lapsenlapset eivät ole mummoaan käyneet katsomassa sen kahden vuoden aikana kertaakaan, minkä muori on virunut sairaalassa. Ja sairaala on 5 km päässä."
Varmaan oli aloituskirjoituksen kaltainen katkera ämmä, jonka kanssa kukaan ei halua olla misään tekemisissä.
Ei saanut sitä, mitä oli tilannut. Hammurabin laki ei toiminut... hän on kultainen mummo, joka aina ajattelee muita ja viimeiseksi itseään.
Nykyisen ahneuden aikana ihmiset eivät osaa kuvitellakaan, että olisi aidosti toisten etua ajattelevia lähimmäisiä.
Ei tämä mummo ympäristöltään odota itselleen ihmeellisiä. Kunhan kaipaa joskus nähdäkseen rakkaimpiaan lapsiaan ja lapsenlapsiaan.
arvojen päälle. Talo ei ole iso(no lapsia onkin vasta yksi)ja molempien harrastukset(tytön ja vävyn)ovat kotona. Tyttö omistaa aikaa lapselle ja ilman mitään tavaran paljoutta. Välillä tietty väsähtää tai haluavat viettää aikaa kahdestaan että parisuhde ja koti pysyy ehjänä. Mutta ymmärtää sen ettei tuo lasta minulle hoitoon 2-3 yötä pitempään. Olen vasta 45 mummo ja nuorempia lapsia asuu vielä kotona niin apua on. ja mielellään lapsenlasta hoidan,mutten välttämättä jaksais 2-3 yötä pitempään kerralla. Ollaan hyvin sujut tuossa asiassa tytön kanssa.
muksuni. ja vanhanaikasesti, leivon kotona vaik rahaa on. en halua pilata lastani rahalla. mies hoitaa kanssa, tykkään askeesista. liika tavaran ja menojenpaljous tainnuttaa ja väsyttää ihmisiä.
kuinka huonosti olet onnistunut lapsesi kasvatuksessa, kun hänestä on tullut tuollainen? Onhan se ikävää, mutta varmasti yritit parhaasi. Toivottavasti lapsesi onnistuu paremmin oman lapsensa kasvattamisessa. Onneksi hän on sentään älynnyt kokeilla muita kasvatustapoja kuin sinun huonoksi toteamiasi.
Muista silti, että moni muu on onnistunut kasvatuksessaan paremmin ja niinpä hänellä onkin aivan ihanat ja ymmärtäväiset lapset ja mahtava suhde lapsenlapsiin.
En tiedä kenestä alkuperäinen kirjoitti, ilmeisesti se oli yhteenveto tämän palstan valittajista, totuus on kyllä aivan muuta, ei kannata yleistää. Kaikki nykyvanhemmat eivät ole lastesi/ tämän palstan valittajien kaltaisia.
Minä en ainakaan itseäni jutusta tunnistanut, eikä tule mieleen ketään muutakaan tuttua... no joo, yhden tunnen, jonka vanhemmat ovat pilalle hemmotelleet ja nyt itkevät, kun on niin kamala aikuisena.
Eiköhän tuo kaikki edellä kirjoitettu olekin kärjistystä? - Suurimmalla osaa suvuista menee hyvin ja eri sukupolvet tulevat toimeen keskenään ja arvostavat toisiaan!
hoitoon.
kasvattaa tavallaan. O tempora - o mores!
Ei tarvi, sun ei tarvi olla misään tekemisissä jälkipolvesi kanssa.
Kyllä on typerä kuvitella, ettei suhteet vanhan ja nuoren polven välillä toimi. Jos sinä vähääkään käytät järkeäsi ja tunneälyäsi, niin kaikki suhteesi ovat kunnossa. Isovanhemmat ovat ylpeitä jälkikasvusta. Kyllä se on sinä itse, joka kuvittelet aivan muuta ja kyllä kirjoituksiesi perusteella eri aloituksissa olen tullut johtopäätökseen että sinä, sinä juuri sinä tarvitsisit ulkopuolista apua elämääsi. Sillä ei ole mitenkään järjellistä, että aikuinen ihminen haukkuu ja sättii vanhempiaan ja isovanhempiaan. Toki meissä ja heissä on vikaa, mutta me nuoret voimme edesauttaa elämäämme ja toimia diplomaattisesti. Sinä voit olla vain kiitollinen edelliselle sukupolvelle, että olet saanut elämän. Siinä se on: kiitä heitä että olet saanut elämän!
Kyllä minä isieni ja äitieni virheet tajuan... samalla myös aikakauden.... sekä yksilän oman heikkouden..... silti jaksan omia lapsiani kasvattaa huolimatta virheistä ja synneistä, joita edellinen sukupolvi viljeli..... minullakin on omat synnit.... virheetön en ole minäkään.... ei se ole uskonnosta kiinni.... se on empatiasta, sympatiasta , myötäelämisestä, tunneälystä, rakkaudesta... ja tietenkin järjen valosta.
No ei tunnu suhteet pelaavan kun lukee näitä viestejä.
"kyllä kirjoituksiesi perusteella eri aloituksissa olen tullut johtopäätökseen että sinä, sinä juuri sinä tarvitsisit ulkopuolista apua elämääsi."
No olet sä melko meedio. Näitkö kristallipallostasi sen että olin tällä palstalla ENSIMMÄISTÄ KERTAA NOIN VUOTEEN?
Kuka on ne nykyajan aikuiset opettaneet tavoilleen? No ne mummot ja vaarit. Vaikka kuinka opetat "tapoja", miten olet kohdellut lastasi? Jos olet häntä kunnioittanut, on hän oppinut tekemään samoin, jos taas olet vähätellyt ja halveksinut, se näkyy nyt samanlaisena käytöksenä.
Niin kuin sanoit; sitä saa mitä tilaa.
kirjoituksessa oli vaan totta se, että minullakin on asuntolaina omakotitalosta jota maksetaan, sen tähden,että olisi lapsillaki omakoti. eikä se mitenkään rasita.
tällä hetkellä hoidan kahta lastani kotona ja teen noita aivan tavallisia juttuja mitä sinä luettelit=)
veikkaan, että valtaosa vanhemmista vielä tekee.
Minun lapsilla on mummot, mutta eivät osallistu millään tavalla lasteni hoitoon.
eikä heitä kukaan vaadikkaan.
Oma kokemukseni on, että nykymummoistakin osa,kuvittelevat, että kun pistää lapsille silloin tällöin rahaa niin suhteet on kunnossa=)
Minulle ja pojilleni riittäisi kun mummot kävisi joskus. ja kun tulisivat ei olisi näitä kalliita lahjoja joilla poissaolo korvataan=)
eikä lähettäisi rahaa vaan halattaisiin ja leikittäisiin sitten kun nähdään.
nykymummoille on tärkeää myös oma elämä, ulkomaanmatkat ja sosiaalinenelo. mitä taas minun isovanhemmilla ei olult.
mielestäni tähän on myös oikeus kun on omat lapset kasvattanut mykypäivänä=)
minun mielestä ei nykyäitejä kannata näillä eväillä morkata=)
itse hoidan perheeni, kotini, työni ja olen itsekkinhyvässä voinnissa. niin on suurinosa tämän päivän äideistä=)
Tämän ketjun esille päivänpolttavan asian muodossa, olen keskustellut isovanhempien kanssa siitä, pitääkö mummolle maksaa palkkaa tai vastiketta ilmaisesta työstä lastenhoidossa?jos mummo on työikäinen, kuitenkin osittain työkykyinen, alle kuusikymppinen, muuttanut tyttären pyynnöstä lähemmäs muka ikävän takia ja lastenlasten!kuitenkin mummoa vietiin 6-0 omasta kiltteydessään lupasi, ja niin käytettiin hyväksi..sitten olisi vielä pitänyt muuttaa saman katon alle, onneksi mummo tajusi olla muuttamatta, että se oma vähäinen identiteetti vielä säilyisi ja oma rauha..siitä alkoi taas tuttu vuosien rumba kuinka lapset eivät halua sinua nähdä, kun olet niin huono mummo..tässä on jo niin paatunut, että noillakaan sanoilla ei ole enää merkitystä..ehkä minä olen huono, mutta katson että minullakin on oma elämä, enkä ole 30 ja minunkin pitää maksaa maksut autostani, polttoaineesta, omasta elämisestäni ja vieläpä käydä muualla PALKKATYÖSSÄ..elikkäs sama vanha piinaa minua, kiristystä en siedä, takanapäin puhumiset kuittaan olankohautuksella, mutta varma olen siitä, että tämä toimintamalli ei ole oikein! oletteko samaa mieltä?
On se niin ihmeellistä asiaa ja hämmästyttää kummastuttaa pientä kulkijaa(mummoa)kun vävyn äiti on kuollut, ja viinapäissään sattui taas kerran mainitsemaan että jos äitini eläisi, niin kaikki olisi NIIN hyvin ja hän olisi ostanut talon ja hoitanut lapsenlapset, ei kai tytärtä muuhun ole tarvittukaan kuin synnyttämään lapset!
Minä en ole mitään, koska minulla ei ole omaisuutta ja voin hoitaa lapsenlapsiani, mutta ainoastaan annettujen ohjeiden mukaan, mikään ruoka mitä ten, on paskaa, en syö tuota vanhemmat sanovat ettei mummo osaa tehdä ruokaa, sitten kun olen hyvänhyvyyttäni omalla kustannuksellani ajanut kesän ja syksyn omalla autollani noin 2500 km maksanut omat bensani, ja ruokani, saan vain risuja..ja pahinta että kun puhalsin pelin poikki, koko kaupunki kuulemma tietää kuinkas paskaakka olen ja pojatkaan eivät enää halua nähdä minua! taidan vaihtaa lopullisesti maisemaa, tyttäreni elää miehensä sätkynukkena ja ei voi mitään..money talks! moi vaan!