Iltalehdessä oli soutajanaisistamme näin:
http://www.iltalehti.fi/kisaextra/200808198128517_ox.sh tml
"Tyypillinen harjoitusviikko sisältää neljä kahden harjoituksen ja kaksi yhden harjoituksen päivää sekä yhden lepopäivän. Viikkorytmitys on 5:1 (viisi kovaa viikkoa / yksi kevyt)....."
Judossa SM-mitaliotteluihin pääsee kun jaksaa harjoitellaa muutaman vuoden 3...4 krt/vko lajia 1...2 krt/vko oheisharjoittelua kausijaksotus joten-kuten huomioiden.
Vai mitä sanoo tilastot?
Olisikohan esimerkiksi DAN-kollegion sivuille SM-mitalistien yhteyteen mahdollista saada raotettua siellä mainittujen urheilijoiden harjoituspäiväkirjoja (pdf skannattuna esim. 2000-luvulta), jotta saataisiin taustatietoa sille, millaisilla harjoitusmäärillä SM-mitali on saavutettu. Tarvittaessa tälläinen SM-mitali/Harjoituspäiväkirja -datapankki tilastoineen olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi Extranet-palveluna, jolla varmistettaisiin että tieto tieto päätyy varmasti sitä oikealla tavalla hyödyntävien henkilöiden käyttöön.
Tätä SM-mitalistiemme harjoittelutietoutta olisi nimittäin erittäin järkevää hyödyntää seuratasolla lukuisten SM-kilpailuihin valmistautuvien nuorten harjoittelun pitkäntähtäimen suunnittelussa.
Tietoa sanakummajaisesta "extranet":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Extranet
http://www.iltalehti.fi/kisaextra/200808198128517_ox.sh tml
"Tyypillinen harjoitusviikko sisältää neljä kahden harjoituksen ja kaksi yhden harjoituksen päivää sekä yhden lepopäivän. Viikkorytmitys on 5:1 (viisi kovaa viikkoa / yksi kevyt)....."
Judossa SM-mitaliotteluihin pääsee kun jaksaa harjoitellaa muutaman vuoden 3...4 krt/vko lajia 1...2 krt/vko oheisharjoittelua kausijaksotus joten-kuten huomioiden.
Vai mitä sanoo tilastot?
Olisikohan esimerkiksi DAN-kollegion sivuille SM-mitalistien yhteyteen mahdollista saada raotettua siellä mainittujen urheilijoiden harjoituspäiväkirjoja (pdf skannattuna esim. 2000-luvulta), jotta saataisiin taustatietoa sille, millaisilla harjoitusmäärillä SM-mitali on saavutettu. Tarvittaessa tälläinen SM-mitali/Harjoituspäiväkirja -datapankki tilastoineen olisi mahdollista toteuttaa esimerkiksi Extranet-palveluna, jolla varmistettaisiin että tieto tieto päätyy varmasti sitä oikealla tavalla hyödyntävien henkilöiden käyttöön.
Tätä SM-mitalistiemme harjoittelutietoutta olisi nimittäin erittäin järkevää hyödyntää seuratasolla lukuisten SM-kilpailuihin valmistautuvien nuorten harjoittelun pitkäntähtäimen suunnittelussa.
Tietoa sanakummajaisesta "extranet":
http://fi.wikipedia.org/wiki/Extranet
Vastaukset 9
Vanhimmat
http://www.iltalehti.fi/kisaextra/200808198128517_ox.shtml
Yllättävän vähän treenaavat soutajanaiset. Tuossa vain ilmeisesti lajiharjoitukset, lisäksi muuta?
Kai te nyt ymmärrätte, ettei varsinkaan teknisessä lajissa muutamalla lajiharjoituksella per viikko päästä kovin kummoisiin saavutuksiin.
Paljonkos ne uimarit treenasivatkaan...
Soutajat sanoivat jossain haastattelussa, että he treenaa vähemmän kuin jotkut kilpakumppanit, mutta pyrkii tekemään kaiken mahdollisimman hyvin.
Ja mahtaa olla minimi tuo 11 kertaa viikossa. Sanopa muutama "tyypillinen" simerkki suomalaisesta judosta. Kv. leireillähän tulee kaksi kovaa randoritreeniä päivässä ja lisäksi mahdollinen aamuverryttely ja illan palautus. Että kyllähän siitä voi tietty saada lasketuksi neljä treeniä päivässä. Mutta kovan leiriviikon ohjelma ei voi olla mikään pitkän ajan keskiarvo
Sitä en tiedä, mutta kilpailuihin valmistautuvilla kehälajien edustajilla tuo on ihan tavallista, joku 11-13 treeniä joista kaikki ei lajitreenejä, vaan sisältävät juoksut jne.
Ei tuollainen harjoitusmäärä ole mikään mahdottomuus tosissaan harjoittelevalle. Täytyy muistaa, ettei kaikkia harjoituksia ole tarkoitus vetää täydellä intensiteetillä, mukana on paljon palauttavaa ja huoltavaa harjoittelua.
"Soutu on erittäin raju laji. Koko kroppa on seitsemän minuutin ajan hapoilla, joten se on kovempaa kuin vaikkapa kestävyysjuoksu tai pyöräily samassa ajassa"
Samalla tavalla raju laji on Judokin. SM kisojen isoissa sarjoissa ja FJO:ssa pitää kyetä ottelemaan 5-6 matsia a'5 min tarvittaessa kovalla intensiteetillä. Pahimmassa tapauksessa matsi(t) menee Golden Scoreen. Keho on tällöin ihan taatusti hapoilla. Palautumisaika matsien välillä voi olla hyvinkin lyhyt.
An-aerobisen ottelutilanteen lisäksi soudun ja judon välillä löytyy muutakin samankaltaisuutta, esim. judohorjutuksen vetoliike.
Kuinkahan yleisesti kuntosalilla tapahtuvaa ilmanvastus-soutulaitetetta mahdetaan hyödyntää judovalmennuksen kestävyysharjoittelussa. Tuntusi sen olevan ainakin lajinomaisempaa kuin esimerkiksi juoksemisen. Judon voimaharjoitteluunhan soutuliikkeet ja erilaiset taljavedot ovat kuuluuneet iät ja ajat.
väärässä asennossa tapahtuvaa treeniä, sinänsä aivan mahtava oheisharjoite.
Lajinomaisesti pitäisi saada pystympi asento mistä veto/työntö lähtee. Mulla on kotont laite, jolla treenaan, mutta siinäkään on turha hakea maksimaalista voimaa. Enemmänkin nopeutta ja uchikomia. Voi pyrkiä hakemaan esim. liikeratoja, ajoitusta ja horjutusta omiin tekniikoihin.
Alue jota pitäisi vahvistaa on jalat, lantio,vatsa,alaselkä,kylkilihakset. Ja samalla niiden liikkuvuutta. Kädet ja ylävartalo tulee siinä sivussa.
Puhut paskaa runkkaisit ennen sekin olis parempi
Varalan urheilukiossa treenattiin ainakin ennen tyypillisesti 7-11 lajitreeniä viikossa ja lenkit puntit päälle. Tosin jos viikolla on 11 lajitreeniä, niin eipä siinä paljoa muuta ole. Lisäksi kaikki A-nuorten, B-junnujen ja miesten leirit olivat ohjelmassa. Kaikki ringissä olevat olivat SM-mitalisteja.
En nyt osaa sanoa, että missä ovat sitten tulokset..