alle 2000e/kk tienaavat korkeakoulutetut?

Kannattaa sisäistää sekin, että likikään kaikki korkeakoulutetut eivät pääse oman alansa töihin, kun töitä vain ei ole.

Itse olen elektroniikkateollisuuden kokoonpanohommissa (1800 e/kk), taskussa maisterin paperit erinomaisin arvosanoin. Harkitsen ryövätä toisenkin koulutuspaikan ja opiskella dippainssiksi, tästä samasta firmasta voisi löytyä harjoittelupaikka ja duuniakin.

Ammatteja, joiden palkalla ei tule toimeen, ei saisi ollakaan.

siivoojatkin sen osoittaa kirjoitti:

Kannattaa sisäistää sekin, että likikään kaikki korkeakoulutetut eivät pääse oman alansa töihin, kun töitä vain ei ole.

Itse olen elektroniikkateollisuuden kokoonpanohommissa (1800 e/kk), taskussa maisterin paperit erinomaisin arvosanoin. Harkitsen ryövätä toisenkin koulutuspaikan ja opiskella dippainssiksi, tästä samasta firmasta voisi löytyä harjoittelupaikka ja duuniakin.

Ammatteja, joiden palkalla ei tule toimeen, ei saisi ollakaan.

Lue lisää

Itse olen tavallinen opistoinssi joka työskentelee tutkimushommissa. Tohtoreita (tekniikan tohtoreita eikä minkään kansanrunouden) on ympärillä pilvin pimein mutta eipä sille tittelille kovasti voi painoarvoa antaa ennen kuin on ihmiseen tutustunut tarkemmin. Osa näistä tohtoreista on niin teoreettisia ja omituisia tyyppejä että autonrenkaiden vaihto taitaisi jäädä tekemättä mistään murahtelua vaativammasta sosiaalisesta kanssakäymisestä puhumattakaan.

Eli maisteri tai tohtori, so not? Hyvät ja osaavat tyypit sa aina hyvän duunipaikan.

SNAFU kirjoitti:

Itse olen tavallinen opistoinssi joka työskentelee tutkimushommissa. Tohtoreita (tekniikan tohtoreita eikä minkään kansanrunouden) on ympärillä pilvin pimein mutta eipä sille tittelille kovasti voi painoarvoa antaa ennen kuin on ihmiseen tutustunut tarkemmin. Osa näistä tohtoreista on niin teoreettisia ja omituisia tyyppejä että autonrenkaiden vaihto taitaisi jäädä tekemättä mistään murahtelua vaativammasta sosiaalisesta kanssakäymisestä puhumattakaan.

Eli maisteri tai tohtori, so not? Hyvät ja osaavat tyypit sa aina hyvän duunipaikan.

Lue lisää

tyylinen tarina. Itserakkaus huipussaan.

Tradenomi on mun silmissä merkantti tai merkonomi, kaikki samaa kaupankassa kamaa... Mun mielestä saat jo ylihintaista palkkaa. normaalisti tällaisen merkantin palkka on korkeintaan 1400.

opistoinssin kirjoitti:

tyylinen tarina. Itserakkaus huipussaan.

Minä olen hoitoalalla ja vaikka saan hieman huonompaa palkkaa kun 3000/e kk, en valita sillä verotus kyllä tasaa tuon palkkaeron aika hyvin.
Olen myös aika tyytyväinen työhöni, ei rassaa mennä työpaikalle eikä tarvitse valittaa kun on niiin kiire, kiire ,kiire.
On varmaan kiireellisiä hoitotyönpaikkoja, mutta mulla näin ei ole ja olen tyytyväinen.
Kiva ja siisti sisätyö.
Mieheni on yliopistokoulutuksen saanut, eikä katso minua huonommaksi vaikka olenkin vain ammattikorkean käynyt.

Eki68_ kirjoitti:

Tradenomi on mun silmissä merkantti tai merkonomi, kaikki samaa kaupankassa kamaa... Mun mielestä saat jo ylihintaista palkkaa. normaalisti tällaisen merkantin palkka on korkeintaan 1400.

Lue lisää

Kaupan kassa en ole vaikka olen yo-merkonomi.
Palkka on ihan ok, mutta kovaa työtä.

Eki68_ kirjoitti:

Tradenomi on mun silmissä merkantti tai merkonomi, kaikki samaa kaupankassa kamaa... Mun mielestä saat jo ylihintaista palkkaa. normaalisti tällaisen merkantin palkka on korkeintaan 1400.

Lue lisää

Itse olen merkonomi ja saan 2460 € kuussa puheli- ja autoetu, joten älä yhtään koita yleistää nyt jos et asioista mitään tiedä.

Eki68_ kirjoitti:

Tradenomi on mun silmissä merkantti tai merkonomi, kaikki samaa kaupankassa kamaa... Mun mielestä saat jo ylihintaista palkkaa. normaalisti tällaisen merkantin palkka on korkeintaan 1400.

Lue lisää

Merkonomi on mustakin sama kun Tradenomi. Tulevaisuudessa lisää vaan titteleitä!

Ihmisestä kii kirjoitti:

Merkonomi on mustakin sama kun Tradenomi. Tulevaisuudessa lisää vaan titteleitä!

Itse olen opistotasoinen yo-merkonomi v.94 ja tradenomiksi -2005. Joten vertailuapohjaa itsellä ainakin riittää. Nykyään opiskelen talousoikeutta avoimessa. maisterin paperit tavoitteena. Tradenomin papereista saan korvattua lähes kaikki kandin opinnot, paitsi niitä muutamia, jotka on pakko käydä. Eli pääsen lähes suoraan maisterin opintoja suorittelemaan.

Eki68_ kirjoitti:

Tradenomi on mun silmissä merkantti tai merkonomi, kaikki samaa kaupankassa kamaa... Mun mielestä saat jo ylihintaista palkkaa. normaalisti tällaisen merkantin palkka on korkeintaan 1400.

Lue lisää

En myöskään ole kaupan kassana. B to B alana ja palkka 4800/kk bonarit vuodessa noin 15 t€.
Joten voit työntää mielipiteesi sinne, mihin ei aurinko paista.

siivoojatkin sen osoittaa kirjoitti:

Kannattaa sisäistää sekin, että likikään kaikki korkeakoulutetut eivät pääse oman alansa töihin, kun töitä vain ei ole.

Itse olen elektroniikkateollisuuden kokoonpanohommissa (1800 e/kk), taskussa maisterin paperit erinomaisin arvosanoin. Harkitsen ryövätä toisenkin koulutuspaikan ja opiskella dippainssiksi, tästä samasta firmasta voisi löytyä harjoittelupaikka ja duuniakin.

Ammatteja, joiden palkalla ei tule toimeen, ei saisi ollakaan.

Lue lisää

Duunarit kunnalla tienaavat pääsääntöisesti alle 2tonnia.
Esim putkari yksityisellän.3000egee/kk.
Kunnilla 1950egee/KK.
On tää niin väärin, kummiskin sama koulutus.

taustalla 3,5 sairaanhoitaja amk tutkinto, että silleen.

plus lääkefirman kaikki etu... kirjoitti:

taustalla 3,5 sairaanhoitaja amk tutkinto, että silleen.

koulutustasi vastaavaa työtä..

PilleriPerana pärjää jopa vanhan koulun merkantit...

samaa mieltä. AMKeista valmistuneet ovat nykyään 'korkeasti koulutettuja'...Kyllä tuo määritelmä pitäisi jättää vain yliopistoista valmistuneille. Turha joka tapauksessa valittaa huonosta palkasta, jos on lähtökohtaisesti valinnut matalapalkka-alan.

niinpäniinpä kirjoitti:

samaa mieltä. AMKeista valmistuneet ovat nykyään 'korkeasti koulutettuja'...Kyllä tuo määritelmä pitäisi jättää vain yliopistoista valmistuneille. Turha joka tapauksessa valittaa huonosta palkasta, jos on lähtökohtaisesti valinnut matalapalkka-alan.

Lue lisää

AMK.ssa valmistuu korkeastikoulutettuja ammattilaisia.
Niinkuin olet lukenut huonosti palkattuja voivat olla myös yliopistosta valmistuneet.

Mikään ei estä AMK.sta valmistuneet jatkaa yliopistokoulutusta, jos niin mielii.

AMK ja Yliopisto kirjoitti:

AMK.ssa valmistuu korkeastikoulutettuja ammattilaisia.
Niinkuin olet lukenut huonosti palkattuja voivat olla myös yliopistosta valmistuneet.

Mikään ei estä AMK.sta valmistuneet jatkaa yliopistokoulutusta, jos niin mielii.

Lue lisää

Sen ylemmän korkeakoulu tutkintonimikkeen voi saada myös ammattikorkeakoulusta, suorittamalla ensin amk-tutkinnon, jonka jälkeen työelämää ja sen jälkeen suorittaa ylemmän amk-tutkintoon liittyvät opinnot. Näin olet rinnastettavissa yliopistosta valmistuneisiin maistereihin noin niin kuin paperilla. Jos haluaa käsiksi parempiin palkkoihin, muutenhan sillä nimikkeellä ei hevonkaan väliä.

Olen kyllä sitä mieltä ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat paljon valmiimpia todellisen työelämän haasteisiin kuin yliopistosta valmistuneet. Amk:n suuri etu on käytännön harjoittelujaksot, jotka valmentavat nimenomaan työelämän haasteita varten.

Yliopistossa keskitytään ihan liikaa tutkimuksen tekoon ym kirjatietoon perustuvia asioita. Tässä ei mitään vikaa jos tähtäimessä tutkijan toimi, mutta asiakaspalveluammateissa ja johtotehgtävissä yliopisto ihmiset yleensä todellahuonoja puutteelisten sosiaalisten kykyjensä takia..

Se oli henkilökohtainen mielipide, poikkeuksia toki löytyy..

Mielipiteeni.. kirjoitti:

Sen ylemmän korkeakoulu tutkintonimikkeen voi saada myös ammattikorkeakoulusta, suorittamalla ensin amk-tutkinnon, jonka jälkeen työelämää ja sen jälkeen suorittaa ylemmän amk-tutkintoon liittyvät opinnot. Näin olet rinnastettavissa yliopistosta valmistuneisiin maistereihin noin niin kuin paperilla. Jos haluaa käsiksi parempiin palkkoihin, muutenhan sillä nimikkeellä ei hevonkaan väliä.

Olen kyllä sitä mieltä ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat paljon valmiimpia todellisen työelämän haasteisiin kuin yliopistosta valmistuneet. Amk:n suuri etu on käytännön harjoittelujaksot, jotka valmentavat nimenomaan työelämän haasteita varten.

Yliopistossa keskitytään ihan liikaa tutkimuksen tekoon ym kirjatietoon perustuvia asioita. Tässä ei mitään vikaa jos tähtäimessä tutkijan toimi, mutta asiakaspalveluammateissa ja johtotehgtävissä yliopisto ihmiset yleensä todellahuonoja puutteelisten sosiaalisten kykyjensä takia..

Se oli henkilökohtainen mielipide, poikkeuksia toki löytyy..

Lue lisää

Mä olenkin joskus ajatellut. Että parempi olisi, ettei tuonne yliopistoon pääsisi ennenkuin pohjalla on saman alan alempi tutkinto ja työkokemusta. itse oeln tosiaankin vanhan mallinen yo-merkonomi. Sieltä en saanut kuin pohjatiedot. Tein parivuotta toimiston "hanttihommia" ja opiin jonkun verran työtapoja. Sitten kouluttauduin tradenomiksi tehden alan töitä samalla. Ja kyllä aukesi asiat ihan erilailla.

Joskus kuulinkin sellaisen, joka oli mennyt suoraan lukiosta yliopistoon kauppatieteelliseen kertovan: ettei hän tiennyt oikeastaan asioista mitään. Teoriakin on hyvä juttu osata, mutta kun toteuttaminen vaatii vähän muutakin.

Itse koen saavani nyt, yliopiston kursseja suorittaessani, paljon enemmän irti, kun osaan ajatelle/soveltaa opiskeltavaa asiaa oikeaan ympäristöön oikeassa elämässä/työssä.

suoranaisesti kirjoitti:

koulutustasi vastaavaa työtä..

PilleriPerana pärjää jopa vanhan koulun merkantit...

markkinoimaan lääkkeitä lääkäreille! :) Olen nähnyt lääke-esittelijöitä työssään. Ei siinäkään hommassa raha ilmaiseksi tule. Latinaa on osattava ja jonkinverran tiedettävä lääkkeistäkin kontraindikaatioineen muineen.

Mielipiteeni.. kirjoitti:

Sen ylemmän korkeakoulu tutkintonimikkeen voi saada myös ammattikorkeakoulusta, suorittamalla ensin amk-tutkinnon, jonka jälkeen työelämää ja sen jälkeen suorittaa ylemmän amk-tutkintoon liittyvät opinnot. Näin olet rinnastettavissa yliopistosta valmistuneisiin maistereihin noin niin kuin paperilla. Jos haluaa käsiksi parempiin palkkoihin, muutenhan sillä nimikkeellä ei hevonkaan väliä.

Olen kyllä sitä mieltä ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat paljon valmiimpia todellisen työelämän haasteisiin kuin yliopistosta valmistuneet. Amk:n suuri etu on käytännön harjoittelujaksot, jotka valmentavat nimenomaan työelämän haasteita varten.

Yliopistossa keskitytään ihan liikaa tutkimuksen tekoon ym kirjatietoon perustuvia asioita. Tässä ei mitään vikaa jos tähtäimessä tutkijan toimi, mutta asiakaspalveluammateissa ja johtotehgtävissä yliopisto ihmiset yleensä todellahuonoja puutteelisten sosiaalisten kykyjensä takia..

Se oli henkilökohtainen mielipide, poikkeuksia toki löytyy..

Lue lisää

itsellä harjoittelujakso oli vielä 6 kk, mutta nykyään erillistä harjoittelujaksoa ei ole ja käytännön työkokemus alalta hankitaan kesätöillä.

Mielipiteeni.. kirjoitti:

Sen ylemmän korkeakoulu tutkintonimikkeen voi saada myös ammattikorkeakoulusta, suorittamalla ensin amk-tutkinnon, jonka jälkeen työelämää ja sen jälkeen suorittaa ylemmän amk-tutkintoon liittyvät opinnot. Näin olet rinnastettavissa yliopistosta valmistuneisiin maistereihin noin niin kuin paperilla. Jos haluaa käsiksi parempiin palkkoihin, muutenhan sillä nimikkeellä ei hevonkaan väliä.

Olen kyllä sitä mieltä ammattikorkeakoulusta valmistuneet ovat paljon valmiimpia todellisen työelämän haasteisiin kuin yliopistosta valmistuneet. Amk:n suuri etu on käytännön harjoittelujaksot, jotka valmentavat nimenomaan työelämän haasteita varten.

Yliopistossa keskitytään ihan liikaa tutkimuksen tekoon ym kirjatietoon perustuvia asioita. Tässä ei mitään vikaa jos tähtäimessä tutkijan toimi, mutta asiakaspalveluammateissa ja johtotehgtävissä yliopisto ihmiset yleensä todellahuonoja puutteelisten sosiaalisten kykyjensä takia..

Se oli henkilökohtainen mielipide, poikkeuksia toki löytyy..

Lue lisää

Amk on varattu niile ylioppilaille, jotka eivät pääse yliopistoon. Saavat sitten sanoa olevansa "korkeasti koulutettuja". Ei tule kenellekään paha mieli....

Itsellä n. 40 000 €/vuosi, 151 tuntia /kk ja tuntipalkka n. 21 €. Mikä sekään ei ole kovin kummoinen.

qserg kirjoitti:

Itsellä n. 40 000 €/vuosi, 151 tuntia /kk ja tuntipalkka n. 21 €. Mikä sekään ei ole kovin kummoinen.

mutta minkälainen koulutus sulla on eli kauanko olet koulun penkkejä kuluttanut.
noi jotku on opiskellu 6-7 vuotta kauemmin kun mä
ja silti saa tosi huonoa liksaa sitä paitsi sulla ja mulla jää suomen verotus systeemillä varmaan saman verran vuodessa käteen verojen jälkeen... ;)

tuunari kirjoitti:

mutta minkälainen koulutus sulla on eli kauanko olet koulun penkkejä kuluttanut.
noi jotku on opiskellu 6-7 vuotta kauemmin kun mä
ja silti saa tosi huonoa liksaa sitä paitsi sulla ja mulla jää suomen verotus systeemillä varmaan saman verran vuodessa käteen verojen jälkeen... ;)

Lue lisää

Koulun penkkiä kulutettu 9 3 4 vuotta eli onhan siihen aikaa mennyt. Toisaalta työ on siistiä ja kevyttä sisätyötä jota ei 3-kymppisenä vielä osaa arvostaa samalla tavoin kuin 5-kymppisenä.

Vuodessa jää käteen n. 12,5 x 2300 eli pyöreästi 29000.

qserg kirjoitti:

Itsellä n. 40 000 €/vuosi, 151 tuntia /kk ja tuntipalkka n. 21 €. Mikä sekään ei ole kovin kummoinen.

21 euroa tunnissa ei ole kovin kummoinen palkka? Taidatpa vähän provosoida!! Itse olen tradenomi ym. ja teen työtä 10 euron tuntipalkalla.

sanoa että kirjoitti:

21 euroa tunnissa ei ole kovin kummoinen palkka? Taidatpa vähän provosoida!! Itse olen tradenomi ym. ja teen työtä 10 euron tuntipalkalla.

Minusta 3200 €/kk (=21 €/h) ei todellakaan ole hyvä palkka inssille, jolla on jo lähemmäs 10 vuotta työkokemusta ja vastuuta sentään jonkin verran.

joo määki lopetin koulun ysiluakan jälkee enkä oo päivääkää opiskellu ja viime kuus tienasin noin 12 000 euroa, viikos töitä teen ehkä 10 tuntii!
oon nimittäi HUUMETIILERI

eikä oo koulutusta kirjoitti:

joo määki lopetin koulun ysiluakan jälkee enkä oo päivääkää opiskellu ja viime kuus tienasin noin 12 000 euroa, viikos töitä teen ehkä 10 tuntii!
oon nimittäi HUUMETIILERI

Lue lisää

Olitko sinä siellä prisman hississä?

2720eur/kk(34k / 12,5 ) ja tuntipalkaksi tulee 17eur/h. Ihan kiva, 19vuotiaalle sisarenpojalleni tarjottiin miltei samaa, 16eur/h, ruuvien kantelemisesta. Että ihan hyvä liksahan sulla on, itse saan n.40k /vuosi ja takana peruskoulu, lukio ja amk. Eli ei se koulutus aina sitä palkkaa nosta vaan se ala missä satut työskentelemään. Tuttavani, myös duunari, tienaa n.43k/vuosi ja teollisuuden alalla töissä. Tämä kertoo aika paljon nykytilanteesta. Itse soisin mielelläni koulutetuille parempaa palkkaa mutta ammattiliitothan niihin vaikuttavat, esim paperi tai metalliteolisuudessa liksat ovat jo taivaissa. Monilla naisvaltaisilla aloilla taas ammattiliitot eivät saa mitään aikaiseksi, uusia työehtosopimuksia neuvotellaan ja kun saadaan 2,6% korotukset palkkoihin niin sitä pidetään riemuvoittona. Miesvaltaisilla aloilla moista korotustarjousta pidetään vittuiluna työnantajapuolelta. Monesti on itsekkin tullut mietittyä että kuinka paljon siihen palkakan olisi voinut vaikuttaa valitsemalla alansa paremmin. Eli tästä siis opimme vain sen että matalapalkka alojen työntekijät voivat äänestää jaloillaan. Ei muuta kuin kaikki lastentarhanopettajat,suurtalouskokit,sairaanhoitajat, lähihoitajat,matkailualan työntekijät ja yleensäkin palvelualan työntekijät: kaikki joukolla hitsauskursseille, niin alkaa palkka juoksemaan. Muita ammattiryhmiähän ei palkan mukaan tarvitakkaan, vai? Kertoohan tuo palkka arvostuksesta. Ja jos paperikoneen käyttäjälle maksetaan 2 x krtaa enemmän kuin sinun työstäsi niin ilmeisesti se paperiteollisuus on paljon tärkeämpää ja hyödyllisempää kuin sinun työpanoksesi työtehtävässäsi.
Toki paperi ja metalliteollisuuden työntekijät ovat ammattitaitoisia työntekijöitä jotka ovat hankkineet ammattitaitonsa työtä tekemällä mutta eikö myös muut 10vuotta työtään tehneet ja 4vuotta alan kouluja käyneet ole yhtä ammattitaitoisia oman alansa hommissa.
Malttia palkankorotuksiin sanotaan, aivan, mutta pitäisikö vähän miettiä alakohtaisesti mitkä alat ovat jo ylipalkattuja ja mitkä alipalkattuja.

Naisvaltaisia aloja on toki aina rasittanut äitiyslomat ja lasten sairastumisten vuoksi tulevat äidin poissaolot mutta tähän täytyisikin valtiovallan puuttua. Työnantajaa ei tulisi rasittaa sillä että hän palkkaa palvelukseensa enemmän naisia kuin miehiä. Nythän näin tehdään. Mies käy töissä 4vkoa kuukaudessa 12kuukautta vuodessa. 2lapsen perheellinen äiti puolestaan pitää sairaslomia näiden lasten takia (palkallista sairaslomaa) keskimäärin 3,5vkoa/vuosi. Nämä sairaslomat työnantaja maksaa. Miesvaltaisen alan työantaja maksaa 12kk palkkaa ja saa 12kk työntekoa, naisvaltaisen alan työnantaja maksaa 12kk työnteosta mutta saa vastikkeeksi 11kk työpanoksen(nyt omia lomia ja sairaspoissaoloja ei laskettu tämä siis vain esimerkki). Niin kauan kuin työnantajaa "rasitetaan" työntekijän lapsilla, naisvaltaiset alat tulevat kärsimään ja pysymään palkkakuopissa.

työpaikkaan!
OPPISOPIMUS!

Mutta se mitä alkaa tienata opiskelujen jälkeen on kyllä itsestä kiinni, jos siellä koulussa on oikeasti oppinut jotain ja on oma-aloitteinen niin ei tarvi tehdä alle 2000e. Ja jos himoitsee pelkästään rahaa niin silloin ei välttämättä kannata opiskella, koska kyllä amispohjaltakin voi tienata vuodessa lähempän 100000 kuin 50000, tiedän monta tapausta ihan lähipiiristä. Kaikki on kiinni itsestään, laiskoille eikä tyhmille ei tarvi maksaa!!!

asiasta kirjoitti:

Mutta se mitä alkaa tienata opiskelujen jälkeen on kyllä itsestä kiinni, jos siellä koulussa on oikeasti oppinut jotain ja on oma-aloitteinen niin ei tarvi tehdä alle 2000e. Ja jos himoitsee pelkästään rahaa niin silloin ei välttämättä kannata opiskella, koska kyllä amispohjaltakin voi tienata vuodessa lähempän 100000 kuin 50000, tiedän monta tapausta ihan lähipiiristä. Kaikki on kiinni itsestään, laiskoille eikä tyhmille ei tarvi maksaa!!!

Lue lisää

"laiskoille ja tyhmille ei tarvi maksaa"

onko sun mielestä ylimmän korkeakoulututkinnon suorittanut VTT:n tutkija tai kirjaston historian osaajaa tyhmä sekä laiska?

Onko tohtori arvon suorittanut opettaja tyhmä?

Tuskin mutta silti niille maksetaan huonoja palkkoja. Mieti vähän mitä mielipiteitä kerrot

asiasta kirjoitti:

Mutta se mitä alkaa tienata opiskelujen jälkeen on kyllä itsestä kiinni, jos siellä koulussa on oikeasti oppinut jotain ja on oma-aloitteinen niin ei tarvi tehdä alle 2000e. Ja jos himoitsee pelkästään rahaa niin silloin ei välttämättä kannata opiskella, koska kyllä amispohjaltakin voi tienata vuodessa lähempän 100000 kuin 50000, tiedän monta tapausta ihan lähipiiristä. Kaikki on kiinni itsestään, laiskoille eikä tyhmille ei tarvi maksaa!!!

Lue lisää

Ei auta vaikka olisi kuinka hyvät paperit koulusta ja olisi kuinka paljon siellä oppinut, jos yleisesti tällä alalla (kirjasto) maksetaan huonoa palkkaa. Tälle alalle koulutetaan liikaa lukuisia muita syitä, joten on varaa pitää palkat huonoina. Yleisesti ottaen kirjastotyöhön vaaditaan korkeakoulututkinto, jopa yliopistotutkinto, vaikka palkkaa tarjotaan reippaasti alle 2000e.

--- kirjoitti:

Ei auta vaikka olisi kuinka hyvät paperit koulusta ja olisi kuinka paljon siellä oppinut, jos yleisesti tällä alalla (kirjasto) maksetaan huonoa palkkaa. Tälle alalle koulutetaan liikaa lukuisia muita syitä, joten on varaa pitää palkat huonoina. Yleisesti ottaen kirjastotyöhön vaaditaan korkeakoulututkinto, jopa yliopistotutkinto, vaikka palkkaa tarjotaan reippaasti alle 2000e.

Lue lisää

Miksi kirjastoon pitää olla tutkinto, mihin sitä tarvitaan? Aakkosjärjestykseen?

Lukija Lasse kirjoitti:

Miksi kirjastoon pitää olla tutkinto, mihin sitä tarvitaan? Aakkosjärjestykseen?

renessanssiajalle tyypillistä yleissivistystä eli laaja-alaista tietämystä, vähän kaikesta muttei mitään välttämättä syvällisesti. Kyllä tällainenkin yleissivistävä tieto on täytynyt hankkia opiskellen, ja sitä tarvitsee kirjastossa joka päivä.

Sitten on tietysti erityiskirjastot erikseen (musiikkikirjastot, yritysten infopisteet ja yliopistollisten sairaaloiden opiskelija-, tutkija- ja lääkärikirjastot jne.). Tavallisessakin kaupunginkirjastossa on esim. lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä musiikkiin erikoistuneita kirjastonhoitajia. Osa kirjastonhoitajista on informaatikoita, ainakin Tampereen yliopistossa oli ennen A-linja yleiselle kirjastotieteelle ja B-linja informaatikoille.

Eikä missään kirjastossa ole kyse pelkästä aakkostuksesta, vaan tieto järjestetään luokkiin sisältönsä mukaan ja tämän luokituksen hallinta kuuluu alan ammattitaitoon. Eikä vain pääluokat jotka on merkitty hyllynpäihin, vaan paljon hienojakoisempi luokitus joka auttaa löytämään asiakkaan tarvitseman erikoistiedonkin. - Tässä ihan päällimmäisiä asioita kirjastonhoidon ammattitaidosta, toki paljon muutakin kuuluu. Palkka on tosiaan pieni ja alan ammattiliitot myös pieniä - ääni ei kuulu. Valitettavasti moni on jättänyt muuten mielekkään alan ja siirtynyt esim. opetustehtäviin, joissa palkka on kolmin-nelinkertainen. Näin myös minä, tosin 20 vuotta kirjastossakin työskennelleenä. Tsemppiä vain kaikille kirjastolaisille, olette hyvää porukkaa:)!!!

vaaditaan kirjoitti:

renessanssiajalle tyypillistä yleissivistystä eli laaja-alaista tietämystä, vähän kaikesta muttei mitään välttämättä syvällisesti. Kyllä tällainenkin yleissivistävä tieto on täytynyt hankkia opiskellen, ja sitä tarvitsee kirjastossa joka päivä.

Sitten on tietysti erityiskirjastot erikseen (musiikkikirjastot, yritysten infopisteet ja yliopistollisten sairaaloiden opiskelija-, tutkija- ja lääkärikirjastot jne.). Tavallisessakin kaupunginkirjastossa on esim. lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä musiikkiin erikoistuneita kirjastonhoitajia. Osa kirjastonhoitajista on informaatikoita, ainakin Tampereen yliopistossa oli ennen A-linja yleiselle kirjastotieteelle ja B-linja informaatikoille.

Eikä missään kirjastossa ole kyse pelkästä aakkostuksesta, vaan tieto järjestetään luokkiin sisältönsä mukaan ja tämän luokituksen hallinta kuuluu alan ammattitaitoon. Eikä vain pääluokat jotka on merkitty hyllynpäihin, vaan paljon hienojakoisempi luokitus joka auttaa löytämään asiakkaan tarvitseman erikoistiedonkin. - Tässä ihan päällimmäisiä asioita kirjastonhoidon ammattitaidosta, toki paljon muutakin kuuluu. Palkka on tosiaan pieni ja alan ammattiliitot myös pieniä - ääni ei kuulu. Valitettavasti moni on jättänyt muuten mielekkään alan ja siirtynyt esim. opetustehtäviin, joissa palkka on kolmin-nelinkertainen. Näin myös minä, tosin 20 vuotta kirjastossakin työskennelleenä. Tsemppiä vain kaikille kirjastolaisille, olette hyvää porukkaa:)!!!

Lue lisää

että kirjasto palveluna on ilmaista. Niinkin suuria kustannuksia kuin kirjastojen pyörittäminen vaatii tulisi siitä edes hiukan jokaisen maksaa esim. 1e per lainaus ja mm. myöhästymissakot tuplaksi tai sitten jonkin sortin vuosimaksu terveyskeskusmaksun tapaan.

Täma raha tulisi käyttää lyhentämättömänä kirjastohenkilökunnan onnettomien palkkatasojen korjaamiseen.

ps. työskentelen aivan jossain muualla kuin kirjastoalalla

asiasta kirjoitti:

Mutta se mitä alkaa tienata opiskelujen jälkeen on kyllä itsestä kiinni, jos siellä koulussa on oikeasti oppinut jotain ja on oma-aloitteinen niin ei tarvi tehdä alle 2000e. Ja jos himoitsee pelkästään rahaa niin silloin ei välttämättä kannata opiskella, koska kyllä amispohjaltakin voi tienata vuodessa lähempän 100000 kuin 50000, tiedän monta tapausta ihan lähipiiristä. Kaikki on kiinni itsestään, laiskoille eikä tyhmille ei tarvi maksaa!!!

Lue lisää

että palkkaa saa vaatia jokainen, sellaiseksi kuin itse sen näkee.. Omalta kohdalta sen verran että tienaan sähkärinä sen pari tuussenia ja lisää aioin pyytää ja tiedän että se on vain minusta kiinni...

Miksi valittaa täällä huonoa palkkaa kun siitä tulisi kertoa työpaikalla...

Olen samaa mieltä ylemmän kirjoittajan kanssa...

sitä saa mitä tilaa...

vaaditaan kirjoitti:

renessanssiajalle tyypillistä yleissivistystä eli laaja-alaista tietämystä, vähän kaikesta muttei mitään välttämättä syvällisesti. Kyllä tällainenkin yleissivistävä tieto on täytynyt hankkia opiskellen, ja sitä tarvitsee kirjastossa joka päivä.

Sitten on tietysti erityiskirjastot erikseen (musiikkikirjastot, yritysten infopisteet ja yliopistollisten sairaaloiden opiskelija-, tutkija- ja lääkärikirjastot jne.). Tavallisessakin kaupunginkirjastossa on esim. lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä musiikkiin erikoistuneita kirjastonhoitajia. Osa kirjastonhoitajista on informaatikoita, ainakin Tampereen yliopistossa oli ennen A-linja yleiselle kirjastotieteelle ja B-linja informaatikoille.

Eikä missään kirjastossa ole kyse pelkästä aakkostuksesta, vaan tieto järjestetään luokkiin sisältönsä mukaan ja tämän luokituksen hallinta kuuluu alan ammattitaitoon. Eikä vain pääluokat jotka on merkitty hyllynpäihin, vaan paljon hienojakoisempi luokitus joka auttaa löytämään asiakkaan tarvitseman erikoistiedonkin. - Tässä ihan päällimmäisiä asioita kirjastonhoidon ammattitaidosta, toki paljon muutakin kuuluu. Palkka on tosiaan pieni ja alan ammattiliitot myös pieniä - ääni ei kuulu. Valitettavasti moni on jättänyt muuten mielekkään alan ja siirtynyt esim. opetustehtäviin, joissa palkka on kolmin-nelinkertainen. Näin myös minä, tosin 20 vuotta kirjastossakin työskennelleenä. Tsemppiä vain kaikille kirjastolaisille, olette hyvää porukkaa:)!!!

Lue lisää

Onhan se tärkeää, että jokainen saa koulutustaan vastaavaa palkkaa. Ja varmaan on niin, että kirjastonhoitajan pitää tietää paljon asioita.Mutta jos ajattelen kirjastoa työpaikkana, niin onhan se aika "leppoisa" työpaikka. Ei pahempia kiireitä, ei yötöitä, eikä vastuuta ihmishengistä...Minäkin tekisin mieluiten töitä rauhallisessa paikassa (vaikka pienellä palkaalla), kuin jatkuvassa kiireessä ja paineessa. Mutta oma moka kun olen valinnut ammattini nuoruudessa ja laiskuus kun en ole lähtenyt uudelleen kouluttautumaan, joten en valita.

vaaditaan kirjoitti:

renessanssiajalle tyypillistä yleissivistystä eli laaja-alaista tietämystä, vähän kaikesta muttei mitään välttämättä syvällisesti. Kyllä tällainenkin yleissivistävä tieto on täytynyt hankkia opiskellen, ja sitä tarvitsee kirjastossa joka päivä.

Sitten on tietysti erityiskirjastot erikseen (musiikkikirjastot, yritysten infopisteet ja yliopistollisten sairaaloiden opiskelija-, tutkija- ja lääkärikirjastot jne.). Tavallisessakin kaupunginkirjastossa on esim. lasten- ja nuortenkirjallisuuteen sekä musiikkiin erikoistuneita kirjastonhoitajia. Osa kirjastonhoitajista on informaatikoita, ainakin Tampereen yliopistossa oli ennen A-linja yleiselle kirjastotieteelle ja B-linja informaatikoille.

Eikä missään kirjastossa ole kyse pelkästä aakkostuksesta, vaan tieto järjestetään luokkiin sisältönsä mukaan ja tämän luokituksen hallinta kuuluu alan ammattitaitoon. Eikä vain pääluokat jotka on merkitty hyllynpäihin, vaan paljon hienojakoisempi luokitus joka auttaa löytämään asiakkaan tarvitseman erikoistiedonkin. - Tässä ihan päällimmäisiä asioita kirjastonhoidon ammattitaidosta, toki paljon muutakin kuuluu. Palkka on tosiaan pieni ja alan ammattiliitot myös pieniä - ääni ei kuulu. Valitettavasti moni on jättänyt muuten mielekkään alan ja siirtynyt esim. opetustehtäviin, joissa palkka on kolmin-nelinkertainen. Näin myös minä, tosin 20 vuotta kirjastossakin työskennelleenä. Tsemppiä vain kaikille kirjastolaisille, olette hyvää porukkaa:)!!!

Lue lisää

Ja paskat vaadita. Saan saman palvelun kirjastossa kesätuuraajalta kuin maisterilta. Mainitsemiasi informaatikoita ei tarvita tavallisiin kirjastoihin. Tiedon luokituksen voi hoitaa kunnittain tai jopa suuremmassa mittakaavassa yksi henkilö, samoin kuin päätökset hankinnoista.

Oletko huomannut, että sekä lainaus että palautus on jo automatisoitu?

hullua kirjoitti:

että kirjasto palveluna on ilmaista. Niinkin suuria kustannuksia kuin kirjastojen pyörittäminen vaatii tulisi siitä edes hiukan jokaisen maksaa esim. 1e per lainaus ja mm. myöhästymissakot tuplaksi tai sitten jonkin sortin vuosimaksu terveyskeskusmaksun tapaan.

Täma raha tulisi käyttää lyhentämättömänä kirjastohenkilökunnan onnettomien palkkatasojen korjaamiseen.

ps. työskentelen aivan jossain muualla kuin kirjastoalalla

Lue lisää

eli kyllä minun mielestäni myös tulisi olla jonkinlainen "vuosimaksu" terveyskeskusten tapaan myös kirjastoille. Mutta samalla myös poliisien palveluista(teet rikosilmoituksen tai joudut kolariin tai sinut pahoinpidellään)tulisi maksaa eli kun tarvitset heidän palveluitaan saat postissa maksukuitin myöhemmin, samaten palokuntien palveluista eli kun tulevat sammuttamaan talosi(jos kerrostalo niin jokaiselle huoneistolle oma maksukuitti vaaran estämisestä)niin joudut maksamaan vuosimaksun. Jos tulee sota ja armeija laitetaan asialle niin jokainen kansalainen saa maksulapun. Kyllä mielestäni kaikista palveluista TÄYTYISI maksaa.

Ei vaan mielestäni ideasi kirjastopalveluiden maksullisuudesta on OIKEASTI hyvä. Pointti on vaan se että ne maksetaan verorahoilla. Jos kaikista kunnallisista ja yleishyödyllisistä palveluista ruvetaan vielä erikseen maksamaan niin mihin enään tarvitsemme verotusta? Kansanedustajien palkkohin? Mutta mielestäni tämän tulisi mennäkkin näin, maksetaan niistä palveluista mitä käytetään. Itse en käytä kirjastonpalveluita niin miksi maksan niistä verojen muodossa? En käytä terveyshuoltoa tai käy kunnalisessa hammasläääkärissä niin miksi maksan niistä verojen muodossa? En käy teattereissa ja oopperoissa (jotka ovat siis tapiollista toimintaa ja ilman valtion rahaa niitä ei pyöritettäisi) niin miksi maksan niistä verojen muodossa? En seuraa urheilua(lukuunottamatta jääkiekkoa ja jalkapallo) niin miksi maksan urheilijapalkkaa urheilijoille verojen muodossa? En opiskele joten miksi maksan muille opintotukea verojen muodossa? En ole eläkkeellä joten miksi maksan muiden eläkeläisten toimeentulon verojen muodossa(voihan olla että esim kuolen ennen eläkeikää ja näin ollen maksan eläkemaksujakin "turhasta")? En käy taidenäyttelyissä joten miksi maksan taitelijarahaa verojen muodossa?

Ja lukuisia muitakin asioita on mitä en ikinä käytä mutta silti joudun niistä maksamaan. Miksi? Esimerkiksi juuri oopperat ja muut porvarilliset hömpötykset saisivat minun mielestä toimia kannattavuuden periaatteiden mukaan: jos ei ole kannattavaa ei moista kannata pyörittää. Ne porvarit jotka haluavat seurata oopperoita ja baletteja saavat maksaa innostuksensa lippujen hinnoissa, 500euroa ei herroille ole summa eikä mikään. Veloitetaan se yhestä oopperalurituksesta niin ei tarvita valtion tukia niihinkään. Ja jos taiteilija ei saa töitään KAUPAKSI niin se on voi voi miksi hänelle pitää maksaa siitä että hän valmistaa taulun joka jää roikkumaan hänen ateljeehensa koska kukaan ei sitä huoli, ei seppäkään tao omaksi ilokseen eikä yrittäjä yritä vaan sen vuoksi että se on mukavaa, kaikki pyrkivät voiton tekoon. Jos taiteilija ei saa rahaa teoksistaan sen vertaa että tulee toimeen omilla, miksi minun täytyy maksaa hänen elättämisensä? Eihän hänkään maksa minulle kun saa myytyä jonkun ämpäritaideteoksensa 50 000euron hintaan...Eikä Pitkämäkikään ole postittanut minulle shekkiä palkintorahoistaan, olenhan minäkin hänen tukensa ja urheiljapalkkansa maksanut, ainikin promillen niistä, niin miksi hän ei maksaisi nyt palkintorahoistaan niitä takaisin.

Miksi on niin luonnollista että tukia ja rahoituksia halutaan valtiolta(veronmaksajilta siis) ja kun menestytään niin kääritään hihat ja syljetään kattoon, kun ei menestytä kärtetään lisää tukea ja rahaa...Eikö urheiljoidenkin tulisi tehdä kuten opiskelijat: joko rahoittaa opintonsa itse(urheilemisen) työnteolla, vanhemmat rahoittavat tai ottavat opintolainaa mikä täytyy maksaa takaisin(urhelijalainaa). Siihen päälle saisivat pienen 200euron "urheiljatuen", ei varmaankaan huippu-urheiljoita tulisi mutta mitä me edes niillä teemme? Mitä pikku valtiomme tekee Pitkämäen pronssimitalilla. Kuka muistaa 10vuoden kuluttua(kuin suomalaiset) että kukas voittikaan Pekingin olympialaisissa keihäänheiton pronssia? Aivan.

teiltä sieltä jostain kirjoitti:

eli kyllä minun mielestäni myös tulisi olla jonkinlainen "vuosimaksu" terveyskeskusten tapaan myös kirjastoille. Mutta samalla myös poliisien palveluista(teet rikosilmoituksen tai joudut kolariin tai sinut pahoinpidellään)tulisi maksaa eli kun tarvitset heidän palveluitaan saat postissa maksukuitin myöhemmin, samaten palokuntien palveluista eli kun tulevat sammuttamaan talosi(jos kerrostalo niin jokaiselle huoneistolle oma maksukuitti vaaran estämisestä)niin joudut maksamaan vuosimaksun. Jos tulee sota ja armeija laitetaan asialle niin jokainen kansalainen saa maksulapun. Kyllä mielestäni kaikista palveluista TÄYTYISI maksaa.

Ei vaan mielestäni ideasi kirjastopalveluiden maksullisuudesta on OIKEASTI hyvä. Pointti on vaan se että ne maksetaan verorahoilla. Jos kaikista kunnallisista ja yleishyödyllisistä palveluista ruvetaan vielä erikseen maksamaan niin mihin enään tarvitsemme verotusta? Kansanedustajien palkkohin? Mutta mielestäni tämän tulisi mennäkkin näin, maksetaan niistä palveluista mitä käytetään. Itse en käytä kirjastonpalveluita niin miksi maksan niistä verojen muodossa? En käytä terveyshuoltoa tai käy kunnalisessa hammasläääkärissä niin miksi maksan niistä verojen muodossa? En käy teattereissa ja oopperoissa (jotka ovat siis tapiollista toimintaa ja ilman valtion rahaa niitä ei pyöritettäisi) niin miksi maksan niistä verojen muodossa? En seuraa urheilua(lukuunottamatta jääkiekkoa ja jalkapallo) niin miksi maksan urheilijapalkkaa urheilijoille verojen muodossa? En opiskele joten miksi maksan muille opintotukea verojen muodossa? En ole eläkkeellä joten miksi maksan muiden eläkeläisten toimeentulon verojen muodossa(voihan olla että esim kuolen ennen eläkeikää ja näin ollen maksan eläkemaksujakin "turhasta")? En käy taidenäyttelyissä joten miksi maksan taitelijarahaa verojen muodossa?

Ja lukuisia muitakin asioita on mitä en ikinä käytä mutta silti joudun niistä maksamaan. Miksi? Esimerkiksi juuri oopperat ja muut porvarilliset hömpötykset saisivat minun mielestä toimia kannattavuuden periaatteiden mukaan: jos ei ole kannattavaa ei moista kannata pyörittää. Ne porvarit jotka haluavat seurata oopperoita ja baletteja saavat maksaa innostuksensa lippujen hinnoissa, 500euroa ei herroille ole summa eikä mikään. Veloitetaan se yhestä oopperalurituksesta niin ei tarvita valtion tukia niihinkään. Ja jos taiteilija ei saa töitään KAUPAKSI niin se on voi voi miksi hänelle pitää maksaa siitä että hän valmistaa taulun joka jää roikkumaan hänen ateljeehensa koska kukaan ei sitä huoli, ei seppäkään tao omaksi ilokseen eikä yrittäjä yritä vaan sen vuoksi että se on mukavaa, kaikki pyrkivät voiton tekoon. Jos taiteilija ei saa rahaa teoksistaan sen vertaa että tulee toimeen omilla, miksi minun täytyy maksaa hänen elättämisensä? Eihän hänkään maksa minulle kun saa myytyä jonkun ämpäritaideteoksensa 50 000euron hintaan...Eikä Pitkämäkikään ole postittanut minulle shekkiä palkintorahoistaan, olenhan minäkin hänen tukensa ja urheiljapalkkansa maksanut, ainikin promillen niistä, niin miksi hän ei maksaisi nyt palkintorahoistaan niitä takaisin.

Miksi on niin luonnollista että tukia ja rahoituksia halutaan valtiolta(veronmaksajilta siis) ja kun menestytään niin kääritään hihat ja syljetään kattoon, kun ei menestytä kärtetään lisää tukea ja rahaa...Eikö urheiljoidenkin tulisi tehdä kuten opiskelijat: joko rahoittaa opintonsa itse(urheilemisen) työnteolla, vanhemmat rahoittavat tai ottavat opintolainaa mikä täytyy maksaa takaisin(urhelijalainaa). Siihen päälle saisivat pienen 200euron "urheiljatuen", ei varmaankaan huippu-urheiljoita tulisi mutta mitä me edes niillä teemme? Mitä pikku valtiomme tekee Pitkämäen pronssimitalilla. Kuka muistaa 10vuoden kuluttua(kuin suomalaiset) että kukas voittikaan Pekingin olympialaisissa keihäänheiton pronssia? Aivan.

Lue lisää

Eli siis mielestäsi kirjastot ovat turhia, kun et itse niitä käytä? Koska et niitä käytä, et voi edes tietää miten tärkeitä ne tosi monille ovat. Esim. opiskelijat voivat lainata kurssikirjoja kirjastosta ilmaiseksi eikä heidän täydy käyttää vähiä opintotukirahojaan kirjojen ostoon (joka johtaisi siihen, että olisi työskenneltävä opintojen ohella -> opinnot viivästyvät -> menee kauemmin, että opiskelija liittyy oikeiden veronmaksajien joukkoon ja alkaa tuottaa valtiolle rahaa).

Yleisissä kirjastoissa kaikki kansalaiset saavat käyttää tietokoneita ja nettiä ilmaiseksi ja saavat vielä ilmaista opetusta niiden käyttöön ja pärjäävät näin elämässään paremmin, ehkä joku työtön saa tätä kautta jopa töitä. Sitten on lapsiperheet, tottakai lapset tarvitsevat kirjoja, jotta oppisivat paremmin lukemaan (kouluissa ei vaadita kuin muutaman hassun kirjan lukeminen yhdeksässä vuodessa, ei sillä kunnollista lukutaitoa opi, saati sitten että oppisi pohtimaan lukemaansa), kouluillahan ei juuri ole rahaa ostaa lukukirjoja oppilaiden käyttöön.
Ja lukuisat muut hyvät syyt, miksi kirjastot ovat olemassa...

Olisi muuten elämä aika köyhää, jos ei saisi nauttia kirjoista, tv:stä, radiosta, urheilun katsomisesta (itse tosin en sitä harrasta) jne. Ja saattaisi suakin vähän harmittaa, jos suomessa olis asiat toisin, saisit jonkun vakavan sairauden tai katkaisisit jalkasi ja joutuisit itse maksamaan kokonaisuudessaan monen tonnin lääkärilaskun (verrataan esim. hammaslääkärihintoja yksityisellä ja kunnalla, hampaan leikkauksellinen poisto 500e vs. 30e, kokemusta on).

haaveilua kirjoitti:

Ja paskat vaadita. Saan saman palvelun kirjastossa kesätuuraajalta kuin maisterilta. Mainitsemiasi informaatikoita ei tarvita tavallisiin kirjastoihin. Tiedon luokituksen voi hoitaa kunnittain tai jopa suuremmassa mittakaavassa yksi henkilö, samoin kuin päätökset hankinnoista.

Oletko huomannut, että sekä lainaus että palautus on jo automatisoitu?

Lue lisää

Asiakaspalvelu onkin vain pienen pieni osa kirjastotyötä... Suurin työ tehdään täällä työhuoneissa asiakkaiden katseiden ulottumattomissa.

Kesätuuraaja ei muuten varmaan osaa luetteloida, se on ainakin yksi monista joihin kirjastoissa tarvitaan koulutusta.

--- kirjoitti:

Eli siis mielestäsi kirjastot ovat turhia, kun et itse niitä käytä? Koska et niitä käytä, et voi edes tietää miten tärkeitä ne tosi monille ovat. Esim. opiskelijat voivat lainata kurssikirjoja kirjastosta ilmaiseksi eikä heidän täydy käyttää vähiä opintotukirahojaan kirjojen ostoon (joka johtaisi siihen, että olisi työskenneltävä opintojen ohella -> opinnot viivästyvät -> menee kauemmin, että opiskelija liittyy oikeiden veronmaksajien joukkoon ja alkaa tuottaa valtiolle rahaa).

Yleisissä kirjastoissa kaikki kansalaiset saavat käyttää tietokoneita ja nettiä ilmaiseksi ja saavat vielä ilmaista opetusta niiden käyttöön ja pärjäävät näin elämässään paremmin, ehkä joku työtön saa tätä kautta jopa töitä. Sitten on lapsiperheet, tottakai lapset tarvitsevat kirjoja, jotta oppisivat paremmin lukemaan (kouluissa ei vaadita kuin muutaman hassun kirjan lukeminen yhdeksässä vuodessa, ei sillä kunnollista lukutaitoa opi, saati sitten että oppisi pohtimaan lukemaansa), kouluillahan ei juuri ole rahaa ostaa lukukirjoja oppilaiden käyttöön.
Ja lukuisat muut hyvät syyt, miksi kirjastot ovat olemassa...

Olisi muuten elämä aika köyhää, jos ei saisi nauttia kirjoista, tv:stä, radiosta, urheilun katsomisesta (itse tosin en sitä harrasta) jne. Ja saattaisi suakin vähän harmittaa, jos suomessa olis asiat toisin, saisit jonkun vakavan sairauden tai katkaisisit jalkasi ja joutuisit itse maksamaan kokonaisuudessaan monen tonnin lääkärilaskun (verrataan esim. hammaslääkärihintoja yksityisellä ja kunnalla, hampaan leikkauksellinen poisto 500e vs. 30e, kokemusta on).

Lue lisää

mutta miksi sellaisten henkilöiden pitää maksaa palveluista joita eivät käytä? Vai olisitko sinä valmis maksamaan naapurin herran huorissa käynnit jos hän vetoaa siihen että jokaisella on sukupuolivietti ja hän ei muuten saa?
Toki olen kirjastoja käyttänyt ja varmasti tulen käyttämään joskus tulevaisuudessakin, mutta miksi maksaisin palveluista silloin kun en niitä tarvitse/käytä? En ole sanonut että kirjastot ovat turhia(jos näin luit rivien välistä niin mars takaisin koulunpenkille)sanoin vain että miksi maksaa palveluista mitä ei käytä?
Ja tiedoksesi: En ole käyttänyt kunnallisia terveyspalveluja ainakaan 10vuoteen enkä tule käyttämään jatkossakaan, käyn aina yksityisellä vastaanotolla ja maksan hampaani poistot yksityiselle, kallista? Toki, mutta olen tyyvyäinen saamaani palveluun eikä tarvitse jonotella. Miksi siis maksaisin naapurin hampaan poiston jonka hän tekee kunnallisella tai hänen jalkansa kipsaamisen?

Internettiähän saa käyttää myös työkkärissä ilmaiseksi ja sitä kauttahan noita työpaikkoja etsitään. Ja eiköhän tänä päivänä suurimmalla osalla ihmisistä ole netti kotona tai töissä.

Eli voitko vastata kysymykseeni: Miksi maksan palveluista joita en käytä? Miksi? Ajattelin lähteä vkonloppuna ryypiskelemään, kerätäänkö joukolla pieni lisävero jolla kustannetaan minun ryyppyreissuni, kuten minä kustannan veroja maksamalla useiden spurgujen tenupullot.
Vaadin vastinetta maksamilleni veroille. Miksi en siis saa vaikuttaa mihin MINUN verorahani käytetään? Miksi joudun maksamaan yli 13 000euroa kuussa veroja sellaisista palveluista mitä en käytä? Joukkoliikennettä käytän mutta sehän ei olekkaan tapiollista vaan voittoa tuottavaa liiketoimintaa( ei siis tarvitse valtion tukea). TV-lupamaksuja makselen joten maksan katsomistani tv-ohjelmista, terveydenhoidon hankin yksityiseltä, lapsia ei ole jotka kävisivät koulussa. Ainut asia mistä olisin valmis maksamaan veroa on yleinen järjestys, eli poliisi/palokunta/armeija sekä hätäkeskus ja ambulanssiliikenne ja tie sekä ratahuolto myös lääketieteelle ja muille tiedealoille olisin valmis antamaan veroroponi(tutkimustyö yms.)

Tuet taiteelta, kirjallisuudelta, urheilulta ottaisin pois. Kirjailija joka ei saa kirjojaan myytyä on turha, tehkööt töitä ja kirjoittakoot vkonloppuisin tai kirjoittakoot kokopäiväisesti ja myyviä kirjoja, sama taiteen alalle.

Valtion rahakirstua pidetään pohjattomana runsaudensarvena josta kaikki ovat valmiita ottamaan omansa. Miksi ei taiteen saralle käytetä kapitalismia hyväksi,voittoa ja menestystä, tappiota ja ahdinkoa. Joko tuotat tai sitten et. Miksi valtion pitäisi tukea JATKUVASTI tappiollista toimintaa mistä ei valtiolle tule mitään rahoja. Ja huippu-urheilijat jotka menestyvät(F1 kuskit, alppihiihtäjät) ja tahkovat rahaa eivät maksa verojaan suomeen. Miksi heidän uraansa siis on täytynyt edes tukea? Että tuovat mainetta ja kunniaa suomelle tekemällä lehtolapsia ja ajamalla humalassa autolla ja pahoinpitelemällä ihmisiä? Ja veronmaksajat ovat heidän uransa auttaneet käyntiin. Ilman meitä ei olisi heitä, mutta takaisin he eivät meille maksa. Ei, verot maksetaan Monacoon tai Sveitsiin.

Kirjastopalvelut ovat kuitenkin myös heille ilmaisia, miksi siis minun täytyy maksaa palveluista, vaikka en käytä palveluita ja heidän ei ja he kuitenkin saavat samat palvelut aina tarvittaessa? Miksi?

--- kirjoitti:

Asiakaspalvelu onkin vain pienen pieni osa kirjastotyötä... Suurin työ tehdään täällä työhuoneissa asiakkaiden katseiden ulottumattomissa.

Kesätuuraaja ei muuten varmaan osaa luetteloida, se on ainakin yksi monista joihin kirjastoissa tarvitaan koulutusta.

Lue lisää

Varmasti vaativaa työtä se sinun "luettelointisi". Taitaa tavallisessa rauta- tai ruokakaupassa olla hieman enemmän nimikkeitä "luetteloitavaksi".

Kuinka kauan pohdit, mihinkä luokkaan ja alaluokkaan sijoitat Reijo Mäen dekkarin ja montako tällaista suoritusta päivän mittaan saat aikaiseksi? Tuleeko kenkää, jos lipsahtaa väärään luokkaan?

huokaista pitää kirjoitti:

Varmasti vaativaa työtä se sinun "luettelointisi". Taitaa tavallisessa rauta- tai ruokakaupassa olla hieman enemmän nimikkeitä "luetteloitavaksi".

Kuinka kauan pohdit, mihinkä luokkaan ja alaluokkaan sijoitat Reijo Mäen dekkarin ja montako tällaista suoritusta päivän mittaan saat aikaiseksi? Tuleeko kenkää, jos lipsahtaa väärään luokkaan?

Lue lisää

Sulla taitaa mennä nyt luokitus ja luettelointi hieman sekaisin, mistä voidaankin päätellä, ettet ole alkuunkaan perillä siitä, mitä kirjastossa oikein tehdään. Täältä voit käydä katsomassa esim. luettelointisääntöjä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/luettelointisaannot/
Ja täällä Marc-tietoa, lyhyesti: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit/yleista.html

--- kirjoitti:

Sulla taitaa mennä nyt luokitus ja luettelointi hieman sekaisin, mistä voidaankin päätellä, ettet ole alkuunkaan perillä siitä, mitä kirjastossa oikein tehdään. Täältä voit käydä katsomassa esim. luettelointisääntöjä: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/luettelointisaannot/
Ja täällä Marc-tietoa, lyhyesti: http://www.kansalliskirjasto.fi/kirjastoala/formaatit/yleista.html

Lue lisää

Tappavan tylsää, totta, mutta mikä siinä on vaativaa? Edelleenkin, luokitusta ei tarvitse suorittaa kirjastoissa kirjastohenkilökunnan voimin. Tilatkaa palvelu kustantajalta tai yksityiseltä. Sinulta tuntuvat olevan normaalityöelämän käytännöt täysin hukassa.

Vielä kerran: montako luokitusta päivän aikana teet? Onko niin, että joku muu on jo jossain tehnyt saman työn?

hukassa? kirjoitti:

Tappavan tylsää, totta, mutta mikä siinä on vaativaa? Edelleenkin, luokitusta ei tarvitse suorittaa kirjastoissa kirjastohenkilökunnan voimin. Tilatkaa palvelu kustantajalta tai yksityiseltä. Sinulta tuntuvat olevan normaalityöelämän käytännöt täysin hukassa.

Vielä kerran: montako luokitusta päivän aikana teet? Onko niin, että joku muu on jo jossain tehnyt saman työn?

Lue lisää

Työhöni ei kuulu luokitus, ainoastaan luettelointi. Kyllä jokaisessa kirjastossa päätetään itse, mihin luokkaan kirja laitetaan. Sama kirja kun voi sopia moneenkin eri luokkaan. Se siis riippuu ihan kirjaston käytännöistä. Lisäksi yleiset kirjatothan käyttävät eri luokitussysteemiä (YKL) kuin esim. yliopistokirjastot (UDK).

Miten luulet, että kukaan yksityinen hoitaisi näitä näin huonolla palkalla? Kirjastoilla kun ei varmasti ole varaa maksaa yksityiseltä tilattavaa palvelua...

kyllä on monelle tärkeää kirjoitti:

mutta miksi sellaisten henkilöiden pitää maksaa palveluista joita eivät käytä? Vai olisitko sinä valmis maksamaan naapurin herran huorissa käynnit jos hän vetoaa siihen että jokaisella on sukupuolivietti ja hän ei muuten saa?
Toki olen kirjastoja käyttänyt ja varmasti tulen käyttämään joskus tulevaisuudessakin, mutta miksi maksaisin palveluista silloin kun en niitä tarvitse/käytä? En ole sanonut että kirjastot ovat turhia(jos näin luit rivien välistä niin mars takaisin koulunpenkille)sanoin vain että miksi maksaa palveluista mitä ei käytä?
Ja tiedoksesi: En ole käyttänyt kunnallisia terveyspalveluja ainakaan 10vuoteen enkä tule käyttämään jatkossakaan, käyn aina yksityisellä vastaanotolla ja maksan hampaani poistot yksityiselle, kallista? Toki, mutta olen tyyvyäinen saamaani palveluun eikä tarvitse jonotella. Miksi siis maksaisin naapurin hampaan poiston jonka hän tekee kunnallisella tai hänen jalkansa kipsaamisen?

Internettiähän saa käyttää myös työkkärissä ilmaiseksi ja sitä kauttahan noita työpaikkoja etsitään. Ja eiköhän tänä päivänä suurimmalla osalla ihmisistä ole netti kotona tai töissä.

Eli voitko vastata kysymykseeni: Miksi maksan palveluista joita en käytä? Miksi? Ajattelin lähteä vkonloppuna ryypiskelemään, kerätäänkö joukolla pieni lisävero jolla kustannetaan minun ryyppyreissuni, kuten minä kustannan veroja maksamalla useiden spurgujen tenupullot.
Vaadin vastinetta maksamilleni veroille. Miksi en siis saa vaikuttaa mihin MINUN verorahani käytetään? Miksi joudun maksamaan yli 13 000euroa kuussa veroja sellaisista palveluista mitä en käytä? Joukkoliikennettä käytän mutta sehän ei olekkaan tapiollista vaan voittoa tuottavaa liiketoimintaa( ei siis tarvitse valtion tukea). TV-lupamaksuja makselen joten maksan katsomistani tv-ohjelmista, terveydenhoidon hankin yksityiseltä, lapsia ei ole jotka kävisivät koulussa. Ainut asia mistä olisin valmis maksamaan veroa on yleinen järjestys, eli poliisi/palokunta/armeija sekä hätäkeskus ja ambulanssiliikenne ja tie sekä ratahuolto myös lääketieteelle ja muille tiedealoille olisin valmis antamaan veroroponi(tutkimustyö yms.)

Tuet taiteelta, kirjallisuudelta, urheilulta ottaisin pois. Kirjailija joka ei saa kirjojaan myytyä on turha, tehkööt töitä ja kirjoittakoot vkonloppuisin tai kirjoittakoot kokopäiväisesti ja myyviä kirjoja, sama taiteen alalle.

Valtion rahakirstua pidetään pohjattomana runsaudensarvena josta kaikki ovat valmiita ottamaan omansa. Miksi ei taiteen saralle käytetä kapitalismia hyväksi,voittoa ja menestystä, tappiota ja ahdinkoa. Joko tuotat tai sitten et. Miksi valtion pitäisi tukea JATKUVASTI tappiollista toimintaa mistä ei valtiolle tule mitään rahoja. Ja huippu-urheilijat jotka menestyvät(F1 kuskit, alppihiihtäjät) ja tahkovat rahaa eivät maksa verojaan suomeen. Miksi heidän uraansa siis on täytynyt edes tukea? Että tuovat mainetta ja kunniaa suomelle tekemällä lehtolapsia ja ajamalla humalassa autolla ja pahoinpitelemällä ihmisiä? Ja veronmaksajat ovat heidän uransa auttaneet käyntiin. Ilman meitä ei olisi heitä, mutta takaisin he eivät meille maksa. Ei, verot maksetaan Monacoon tai Sveitsiin.

Kirjastopalvelut ovat kuitenkin myös heille ilmaisia, miksi siis minun täytyy maksaa palveluista, vaikka en käytä palveluita ja heidän ei ja he kuitenkin saavat samat palvelut aina tarvittaessa? Miksi?

Lue lisää

no niin. ensinnäkin jos maksat veroja 13000 kuussa niin vaikka olisi kuinka iso veroprosentti niin vielä siitä jotain käteen jää eli toinen 13000. eli melkoinen summa. toisekseen kirjoitat että lapsia ei ole joten heidän koulutusta ei tarvitse maksaa mutta luultavasti olet itse kuitenkin nauttinut ilmaisesta koulutuksesta, etkö nyt voi maksaa takaisin kun on varaa, kun peräänkuulutat sitä menestyneiltä urheilijoiltakin.

hukassa? kirjoitti:

Tappavan tylsää, totta, mutta mikä siinä on vaativaa? Edelleenkin, luokitusta ei tarvitse suorittaa kirjastoissa kirjastohenkilökunnan voimin. Tilatkaa palvelu kustantajalta tai yksityiseltä. Sinulta tuntuvat olevan normaalityöelämän käytännöt täysin hukassa.

Vielä kerran: montako luokitusta päivän aikana teet? Onko niin, että joku muu on jo jossain tehnyt saman työn?

Lue lisää

Tässä jotain listaa yliopistokirjaston henkilökunnan tehtävistä. Tämä on tehtävien mukainen henkilökuntaluettelo: http://www.uta.fi/laitokset/kirjasto/tietoa/henkkunta_teht.php
Tietysti sama henkilö voi hoitaa useampaankin eri tehtävää, mutta tuosta pitäisi kuitenkin saada edes jonkilaisen kuvan kirjon henkilökunnan tehtävistä. Eli niin kuin huomaa, ei se pelkkää lainausta ole.

kyllä on monelle tärkeää kirjoitti:

mutta miksi sellaisten henkilöiden pitää maksaa palveluista joita eivät käytä? Vai olisitko sinä valmis maksamaan naapurin herran huorissa käynnit jos hän vetoaa siihen että jokaisella on sukupuolivietti ja hän ei muuten saa?
Toki olen kirjastoja käyttänyt ja varmasti tulen käyttämään joskus tulevaisuudessakin, mutta miksi maksaisin palveluista silloin kun en niitä tarvitse/käytä? En ole sanonut että kirjastot ovat turhia(jos näin luit rivien välistä niin mars takaisin koulunpenkille)sanoin vain että miksi maksaa palveluista mitä ei käytä?
Ja tiedoksesi: En ole käyttänyt kunnallisia terveyspalveluja ainakaan 10vuoteen enkä tule käyttämään jatkossakaan, käyn aina yksityisellä vastaanotolla ja maksan hampaani poistot yksityiselle, kallista? Toki, mutta olen tyyvyäinen saamaani palveluun eikä tarvitse jonotella. Miksi siis maksaisin naapurin hampaan poiston jonka hän tekee kunnallisella tai hänen jalkansa kipsaamisen?

Internettiähän saa käyttää myös työkkärissä ilmaiseksi ja sitä kauttahan noita työpaikkoja etsitään. Ja eiköhän tänä päivänä suurimmalla osalla ihmisistä ole netti kotona tai töissä.

Eli voitko vastata kysymykseeni: Miksi maksan palveluista joita en käytä? Miksi? Ajattelin lähteä vkonloppuna ryypiskelemään, kerätäänkö joukolla pieni lisävero jolla kustannetaan minun ryyppyreissuni, kuten minä kustannan veroja maksamalla useiden spurgujen tenupullot.
Vaadin vastinetta maksamilleni veroille. Miksi en siis saa vaikuttaa mihin MINUN verorahani käytetään? Miksi joudun maksamaan yli 13 000euroa kuussa veroja sellaisista palveluista mitä en käytä? Joukkoliikennettä käytän mutta sehän ei olekkaan tapiollista vaan voittoa tuottavaa liiketoimintaa( ei siis tarvitse valtion tukea). TV-lupamaksuja makselen joten maksan katsomistani tv-ohjelmista, terveydenhoidon hankin yksityiseltä, lapsia ei ole jotka kävisivät koulussa. Ainut asia mistä olisin valmis maksamaan veroa on yleinen järjestys, eli poliisi/palokunta/armeija sekä hätäkeskus ja ambulanssiliikenne ja tie sekä ratahuolto myös lääketieteelle ja muille tiedealoille olisin valmis antamaan veroroponi(tutkimustyö yms.)

Tuet taiteelta, kirjallisuudelta, urheilulta ottaisin pois. Kirjailija joka ei saa kirjojaan myytyä on turha, tehkööt töitä ja kirjoittakoot vkonloppuisin tai kirjoittakoot kokopäiväisesti ja myyviä kirjoja, sama taiteen alalle.

Valtion rahakirstua pidetään pohjattomana runsaudensarvena josta kaikki ovat valmiita ottamaan omansa. Miksi ei taiteen saralle käytetä kapitalismia hyväksi,voittoa ja menestystä, tappiota ja ahdinkoa. Joko tuotat tai sitten et. Miksi valtion pitäisi tukea JATKUVASTI tappiollista toimintaa mistä ei valtiolle tule mitään rahoja. Ja huippu-urheilijat jotka menestyvät(F1 kuskit, alppihiihtäjät) ja tahkovat rahaa eivät maksa verojaan suomeen. Miksi heidän uraansa siis on täytynyt edes tukea? Että tuovat mainetta ja kunniaa suomelle tekemällä lehtolapsia ja ajamalla humalassa autolla ja pahoinpitelemällä ihmisiä? Ja veronmaksajat ovat heidän uransa auttaneet käyntiin. Ilman meitä ei olisi heitä, mutta takaisin he eivät meille maksa. Ei, verot maksetaan Monacoon tai Sveitsiin.

Kirjastopalvelut ovat kuitenkin myös heille ilmaisia, miksi siis minun täytyy maksaa palveluista, vaikka en käytä palveluita ja heidän ei ja he kuitenkin saavat samat palvelut aina tarvittaessa? Miksi?

Lue lisää

Ilmaisit periaatteessa omat mietintäni. Ongelia syntyy kun rahoitetaan kollektiivisesti yksilöllisesti kulutettuja palveluita. Ei synny käyttäjän ja tuottajan välistä markkinaa / hintaa / arvoa, jolloin koko prosessi on mielivaltaista politikointia ja lopputulos on että "tehdään vääriä asioita oikeiden asioiden kustannuksella".

muuttunut huonosti noista markka-ajoista, kappas vaan kun en tiennyt moista KUN KÄYN TÖISSÄ ENKÄ ELÄ MUIDEN LOISENA. "Ja omistusasunto ei tule kyseeseen" no voi helvetti, miksi edes tuollaisen otit puheeksi jos elät valtion tuilla saatanan pummi!!!!!!!!! Mene vaikka keräämään pulloja ja kesälomat kesätöihin suonenjoen marjatilalle, vkonloput syksyisin keräämään puolukoita, mustikoita ja sieniä. Ja talvet keräät vaikka käpyjä, kesällä ahvenia narraamaan. Ja nämä luonnonantimet joko myyt kauppialle, myyt itse torilla tai pistät säilöön ja syöt itse.
Niin ei tarvitse helvetti vieköön muiden tienesteillä elellä. Mutta pummi on pummi vaikka voissa paistaisi. Aina yhtä ihania kun vaan valittavat kuinka vähän TUKIA saavat. Miksi pitää maksaa YHTÄÄN TUKIAISIA. Ei maksettu minun isovanhemmillekkaan eikä heidän vanhemmilleen, renkinä ja piikoina ovat leipänsä ansainneet, ansaitse perkele sinäkin. Ei ku sinähän haluat vaan niitä tukia...

että itsensä täytyy kilpailuttaa työnantajien keskuudessa, työpaikka vaihtamalla näkee myös oman arvonsa ja saa sitä lisää liksaa, mutta sinun täytyy myös tajuta että kaikki eivät asu pk-seudulla tai isoissa kaupungeissa JOISSA EI OLE TYÖNANTAJIA joille voisi itseään kilpailuttaa. Itse asun pk-seudulla ja olen kyllä huomannut että kyllä se vanhakin työnantaja osaa arvostaa osaavaa tekijää tuolloin kun on ilmoittamassa että paremmat apajat odottavat tekijäänsä(palkka nousi n.1000eur 10kk sisällä, ensin 3000eur ja 6kk jälkeen 600eur kun ilmoitin että edelleen muut työnantajat kosiskelevat). Harvoin löytyy niitä työnantajia jotka pyytämättä palkkaa lisää tarjoavat(minulle käynyt tähän asti näin), nytkään en itse lisää palkkaa pyytänyt, ilmoitin vain mitä muualta minulle tarjotaan. Työnantaja tuli tietysti vastaan ja tarjosi miltei saman, mutta myönnettäkööt että harmittihan se kun tajusi että oli NÄIN alipalkattuna tehnyt hommia. Kerran olin aiemmin pyytänyt palkankorotusta sitä saamatta ja ajattelin että ei se näköjään pyytämällä tule. Nyt tosin kävi niin että palkkani nousi jopa esimieheni palkan yli. Tosin hän sai perässä heti palkankorotuksen, olisi ilmeisesti syytä kiittää allekirjoittanutta siitäkin.

Mutta kovaa kovaa vasten, kun olet tarpeellinen ja hyödyllinen ja teet hommasi hyvin ja paremmin kuin kaveri vieressä niin uskon ja toivon että myös työnantajat sitä arvostavat ja tajuavat pitää näistä työntekijöistään kiinni.

oikeassa tuossa kirjoitti:

että itsensä täytyy kilpailuttaa työnantajien keskuudessa, työpaikka vaihtamalla näkee myös oman arvonsa ja saa sitä lisää liksaa, mutta sinun täytyy myös tajuta että kaikki eivät asu pk-seudulla tai isoissa kaupungeissa JOISSA EI OLE TYÖNANTAJIA joille voisi itseään kilpailuttaa. Itse asun pk-seudulla ja olen kyllä huomannut että kyllä se vanhakin työnantaja osaa arvostaa osaavaa tekijää tuolloin kun on ilmoittamassa että paremmat apajat odottavat tekijäänsä(palkka nousi n.1000eur 10kk sisällä, ensin 3000eur ja 6kk jälkeen 600eur kun ilmoitin että edelleen muut työnantajat kosiskelevat). Harvoin löytyy niitä työnantajia jotka pyytämättä palkkaa lisää tarjoavat(minulle käynyt tähän asti näin), nytkään en itse lisää palkkaa pyytänyt, ilmoitin vain mitä muualta minulle tarjotaan. Työnantaja tuli tietysti vastaan ja tarjosi miltei saman, mutta myönnettäkööt että harmittihan se kun tajusi että oli NÄIN alipalkattuna tehnyt hommia. Kerran olin aiemmin pyytänyt palkankorotusta sitä saamatta ja ajattelin että ei se näköjään pyytämällä tule. Nyt tosin kävi niin että palkkani nousi jopa esimieheni palkan yli. Tosin hän sai perässä heti palkankorotuksen, olisi ilmeisesti syytä kiittää allekirjoittanutta siitäkin.

Mutta kovaa kovaa vasten, kun olet tarpeellinen ja hyödyllinen ja teet hommasi hyvin ja paremmin kuin kaveri vieressä niin uskon ja toivon että myös työnantajat sitä arvostavat ja tajuavat pitää näistä työntekijöistään kiinni.

Lue lisää

Itselläni ei tällaisesta vielä hirveämmin ole kokemusta, koska opisekelen, enkä ole vielä ollut työelämässä kovin pitkään. Tuo mitä sanot kuulostaa kuitenkin järkevältä. Menestyminen on pitkälti kiinni siitä, millaista arvoa pystyt ja haluat tuottaa organisaatiolle, jossa olet töissä. Yksilöt, jotka haluavat kehittää toimintaa, opettelevat uusia asioita ja näin tukevat organisaation päämäärien saavuttamista saavat todennäköisemmin kiitosta (myös rahan ja ylennysten muodossa)toisin kuin ne, jotka käyttävät energiansa kitisemiseen siitä, että on liikaa työtehtäviä ja palkka on pieni.

Eihän kukaan mene kauppaankaan maksaakseen itseään kipeäksi huonolaatuisista tuotteista, vaan hinta ja laatu ovat yleensä suoraan verrannollisia.

Ymmärsinkö nyt oikein, että sinun mielestäsi ammattikorkeakoulu ei ole korkeakoulu?

ja tuolla kirjoituksella suoraan päälliköksi..:)

Tittelit ne suomalasia lämmittää,palkka ei niinkään.

menee yli 2000 kokemuslisineen ja lisät n.500-1000. Kyllä sillä toimeen tulee

Tässä kai kysyttiin jollakin lailla korkeakoulutettujen liksoja. Lähihoitajathan ovat ammattikoulun käyneitä. Vähän sama kun joku kirvesmies tms. väittäisi olevansa korkeakoulutettu.

lähihoitajana... kirjoitti:

menee yli 2000 kokemuslisineen ja lisät n.500-1000. Kyllä sillä toimeen tulee

ja saan siis palkkaa vähemmän vai kuin joku lähihoitaja. Anteeks mut mis olet töissä?

itse sairaanhoitaja kirjoitti:

ja saan siis palkkaa vähemmän vai kuin joku lähihoitaja. Anteeks mut mis olet töissä?

peruspalkka 1813.97 kokemuslisä 184.93 kierto 35.37 = 2034.27 ja siihen lisät päälle > teen pitkää päivää ja paljon viikonloppuja. Siis näin.

MIKÄ OLI KYSYMYS? kirjoitti:

Tässä kai kysyttiin jollakin lailla korkeakoulutettujen liksoja. Lähihoitajathan ovat ammattikoulun käyneitä. Vähän sama kun joku kirvesmies tms. väittäisi olevansa korkeakoulutettu.

Lue lisää

en ole väittänyt olevani korkeasti koulutettu vaan kyse oli palkasta.

itse sairaanhoitaja kirjoitti:

ja saan siis palkkaa vähemmän vai kuin joku lähihoitaja. Anteeks mut mis olet töissä?

En usko ollenkaan, että lähihoitaja saa parempaa liksaa kun sairaanhoitaja?! Kyllä sentään tiedän, että lähihoitajilla on sairaanhoidon peruskoulutus, mutta ei muuta! Toisaalta, työkokemus on aina plussaa!!! Tsemppiä lähihoitajillekin!

Sairaanhoitajille lisää lik... kirjoitti:

En usko ollenkaan, että lähihoitaja saa parempaa liksaa kun sairaanhoitaja?! Kyllä sentään tiedän, että lähihoitajilla on sairaanhoidon peruskoulutus, mutta ei muuta! Toisaalta, työkokemus on aina plussaa!!! Tsemppiä lähihoitajillekin!

Lue lisää

laskea kuukausitulot.Olen sairaanhoitaja akuutissa vaativassa paikassa,mutta täytyy todeta,että SH:n ja PH:n/LH:n palkkaero on todella pieni ja todella väärin.Sairaanhoitajilla järkyttävä vastuu ja työmäärä,lähihoitajat/perushoitajat sivussa ottavat mielettömän palkan siihen nähden,että ovat ns.aputyövoimaa......

Sairaanhoitajille lisää lik... kirjoitti:

En usko ollenkaan, että lähihoitaja saa parempaa liksaa kun sairaanhoitaja?! Kyllä sentään tiedän, että lähihoitajilla on sairaanhoidon peruskoulutus, mutta ei muuta! Toisaalta, työkokemus on aina plussaa!!! Tsemppiä lähihoitajillekin!

Lue lisää

jolla on jo ikälisiä, voi tienata selvästi paremmin kuin päivätyötä tekevä nuori sairaanhoitaja. Ja siis tienaakin.

Hoitoala vain on sellainen, että siinä ei todellakaan kannata opiskella pidemmälle kuin lähihoitajaksi. (Itse tein sen virheen ja nyt olen korjannut asian vaihtamalla alaa).

Silti olen sitä mieltä, että kyllä vuoro- tai yötyötä tekevät lähihoitajat ovat todella palkkansa ansainneet. Väärin on vain se, että kouluttautumista pidemmälle ei palkita vaikka opiskeluajalla menettää merkittävästi eläke-etujaankin ja ikälisiään ja lomaetuja. Lisäksi vielä juridinen vastuu lisääntyy opintojen myötä.

lähihoitajana... kirjoitti:

menee yli 2000 kokemuslisineen ja lisät n.500-1000. Kyllä sillä toimeen tulee

hoitajat kehtaavat kiristää lisää liksaa, voi jumankauta sentään, näinhän se on että kaikki huorat eivät ole hoitajia mutta kaikki hoitajat ovat,...

Itse olen duunari, aloitin 18 vuotiaana ihan ummikkona peruskoulu pohjalla 5v.sitten palkka oli tuolloin 8.50e /h
siitä noussut 13e/H euroon ihan omalla työllä ja yhdellä työpaikan vaihdolla ja Ylöspäin mennään koko ajan hitaasti mutta varmasti kun ammattitaito karttuu....se itsestä kiinni aika paljon,kuinka sitkeä sissi oot!

Ei se palkka ole koulutuksesta kiinni vaan tuurista,
satut olemaan vaan oikeassa paikassa oikeaan aikaan.
Saan kylläkin parempaa palkkaa kuin työpaikkani useimmat inssit.

Mun mielestä 2000€ on kuussa on todella surkea palkka. Kunnon koulutuksella pääsisit sinäkin paremmille palkoille.

Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena sosiologia. Tällä hetkellä palkkasummani on suuruudeltaan (hieman vaihdellen) noin 3300,- kuussa. Ala jolla työskentelen on äärikaupallinen.

YTM kirjoitti:

Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena sosiologia. Tällä hetkellä palkkasummani on suuruudeltaan (hieman vaihdellen) noin 3300,- kuussa. Ala jolla työskentelen on äärikaupallinen.

Lue lisää

parhaimmillaan bonukset jopa 2kk:n palkka per vuosi. Lisäksi jonkin verran verotonta päivärahaa ja kilometrikorvauksia. Työelämään koulun jälkeen 19 vuotiaana.

3600e/kk kirjoitti:

parhaimmillaan bonukset jopa 2kk:n palkka per vuosi. Lisäksi jonkin verran verotonta päivärahaa ja kilometrikorvauksia. Työelämään koulun jälkeen 19 vuotiaana.

Mietin vaan milloin olet valmistunut...

et väliinputoaja kirjoitti:

Mietin vaan milloin olet valmistunut...

Mutta ehkä paras anti tähän keskusteluun on se, että ei kannata heti kurkoitella mahdottomuuksia, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä...

Aloitin myyjänä 5500mk kuukausipalkalla. Kouluttautumisien, monien (hyvin hoidettujen?) työtehtävien jälkeen olen nykyisessä asemassa. Sisältää myös muutamat eri paikkakunnalle muutot työnperässä ja kokoajan olen ollut saman työnantajan palveluksessa.

Ole työnantajaasi kohtaan lojaali, nöyrä. Kyllä se palkitaan myöhemmin. Perseennuolenta on kuitenkin aivan eri juttu.

YTM kirjoitti:

Yhteiskuntatieteiden maisteri, pääaineena sosiologia. Tällä hetkellä palkkasummani on suuruudeltaan (hieman vaihdellen) noin 3300,- kuussa. Ala jolla työskentelen on äärikaupallinen.

Lue lisää

ytm, joka tienaat yli 3000, millä alalla tarkalleen olet?
Yritän päästä myös yks. sektorille, onko vinkkejä?
taloustieteet olivat sivuaineita.

-90 luvulla kirjoitti:

Mutta ehkä paras anti tähän keskusteluun on se, että ei kannata heti kurkoitella mahdottomuuksia, kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä...

Aloitin myyjänä 5500mk kuukausipalkalla. Kouluttautumisien, monien (hyvin hoidettujen?) työtehtävien jälkeen olen nykyisessä asemassa. Sisältää myös muutamat eri paikkakunnalle muutot työnperässä ja kokoajan olen ollut saman työnantajan palveluksessa.

Ole työnantajaasi kohtaan lojaali, nöyrä. Kyllä se palkitaan myöhemmin. Perseennuolenta on kuitenkin aivan eri juttu.

Lue lisää

tähän puhujaan, tai puheenvuoroon ennemminkin. Lojaaliutta, ahkeruutta, ammattitaitoa ja työtä pelkäämätöntä asennetta. Näitä kun omaat niin kyllä se kärsivällisyys palkitaan. Itse olin aikamoisessa palkkamontussa ja kaiken maailman perseennuolijat kipusivat ohi kun nätisti vain hymyilivät pomoille, ammattitaidosta ei tietoakaan ja osaaminen oli sitä ja tätä.

Tähän kyllästyneenä aloin katsella muita firmoja parempien tarjousten toivossa, tuttavani kysyi jos kiinnostuisin heidän firmastaan ja kyllähän kiinnostuinkin. Palkka olisi noussut kivasti (miltei 1000eur) ja olinkin valmis vaihtamaan firmaa. Kun ilmoitin omassa firmassani että nyt on paikan vaihdon aika niin rupesivat pomotkin soittelemaan hälytyskelloja kiivaasti ja neuvotteluihin pyydettiin ja kappas 1000euroa nousi palkka, työtehtävät säilyivät kuitenkin ennallaan. Entinen palkka oli 2k ja rapiat. Jäin siis vanhaan firmaani töihin mutta samalla jäi mieleeni kytemään lievä katkeruus: Aiemmin olin pyytänyt palkankorotusta, jota ei myönnetty, ja nyt maksetaan 1000euroa enemmän. 50% palkankorotus entiseen verrattuna. Kuinka alipalkattu siis todellisuudessa olin aiemmin?Palkkani oli kuitenkin keskiverto palkka alaani nähden. Ja jos työnantajani on "käyttänyt hyväkseen" minun vaatimattomuuttani palkkatoiveissani eikä ole huomioinut aiemmin osaamistani suhteessa palkkaani, kuinka lojaali todellisuudessa haluan olla ko. firmalle?

Vastaus on yksinkertainen: en halua olla lojaali tälläiselle firmalle ja paikan vaihto on jo mielessä. Itse maksaisin hyvälle työntekijälle hänen ansaitsemansa korvauksen, keskiverto saa oman korvauksen ja huono omansa. Turhauttavaa olla infotiski kaikille jokaisessa asiassa ja kun tietää että kollegat vieressä tienaavat enemmän kuin sinä vaikka sinä joudut neuvomaan ja opastamaan heitä. Onneksi tämä on nyt kuitenkin palkan kohdalla korjattu. Mutta samalla arvostukseni koko firmaa kohti laski miinuksen puolelle, tosin sitä se on ollut jo muutaman vuoden ajan.

No näihin akateemisten paskapalkkoihin on tasan kaksi hyvää syytä:

A) Mitään ay-liikettä ja edunvalvontaa niillä raukoilla ei ole.

B) Ylikoulutus alalla kuin alalla. Palkkaahan maksetaan kysynnän ja tarjonnan mukaan ja mikäli ylitarjontaa on rutkasti, palkat eivät kohoa kuin vängällä kts. kohta A)

Ei koulutus takaa hyvää palkkaa, vaan täytyy osata työ jota tekee, olla siitä kokemusta ja myös tehdä työmaalla töitä, eikä surffailla netissä tai istua kahvilla työaikana.

Meidänkin hommissa toiset tienaa 1500, toiset vielä enemmän kuin itse, kukin kykyjensä mukaan. Ammatti: harvesterinkuljettaja, ammattilainen, ei koulussa turhaan istunut!

Noh, joo ihmettelen aika lailla tätä palkkapullistelua, jossa toinen puhuu palkastaan lisineen ja toinen esittelee sitä, mitä käteen verojen jälkeen jää.

Kansantaloudelllisesti ei ole järkevää, että ihmiset käyttävät yliopisto-opintoihinsa kokopäivätoimisena opiskeluna aikaa esim. 8 - 12 vuotta. Työelämä liukuu vähän liian kauas, oli kyse sitten tohtoriksi tai maisteriksi tahi tuplamaisteriksi opiskelusta.

Näyttäisi siltä, että ammattikorkeakoulu olis se järkevin kouluttautumisvaihtoehto. KÄytännönläheisen, tärkeitä työelämäkontakteja tuottavan ja kansainvälisyyttä painottavan tutkinnon suorittaa 2 - 4 vuodessa ja sen jälkeen mahdollisuudet ovat avarat työnsaannin ja toisaalta jatkokoulutuksen suhteen. Jos olisin nyt ammattiopiston tai lukion jälkeisiä opintoja suunnittelemassa, en kuvittelisikaan hakeutuvani yliopistoon. Mutta silloin ennen..... joo-o.

Nimetön_Z kirjoitti:

Noh, joo ihmettelen aika lailla tätä palkkapullistelua, jossa toinen puhuu palkastaan lisineen ja toinen esittelee sitä, mitä käteen verojen jälkeen jää.

Kansantaloudelllisesti ei ole järkevää, että ihmiset käyttävät yliopisto-opintoihinsa kokopäivätoimisena opiskeluna aikaa esim. 8 - 12 vuotta. Työelämä liukuu vähän liian kauas, oli kyse sitten tohtoriksi tai maisteriksi tahi tuplamaisteriksi opiskelusta.

Näyttäisi siltä, että ammattikorkeakoulu olis se järkevin kouluttautumisvaihtoehto. KÄytännönläheisen, tärkeitä työelämäkontakteja tuottavan ja kansainvälisyyttä painottavan tutkinnon suorittaa 2 - 4 vuodessa ja sen jälkeen mahdollisuudet ovat avarat työnsaannin ja toisaalta jatkokoulutuksen suhteen. Jos olisin nyt ammattiopiston tai lukion jälkeisiä opintoja suunnittelemassa, en kuvittelisikaan hakeutuvani yliopistoon. Mutta silloin ennen..... joo-o.

Lue lisää

Kyllähän monet yliopisto-opiskelijat ja muutkin opiskelijat käyvät töissä opiskelun lomassa vaikka olisivatkin ns. ikiopiskelijoita. Joten en usko, että työelämä niin helposti heiltä karkaa...

Mitä tähän keskusteluun tulee niin, palkanhan määrää markkinat niinkuin joku tuolla aiemmin jo sanoikin. Jos kysyntä on suurempaa kuin työn tarjonta niin silloin palkkakin on suurempi. Näin on esim. lääkäreillä jne. Lääkäreitä valmistuu vuosittain suhteellisesti vähän, mutta avoimia virkoja on paljon. Näin heidän palkat tuppaavat nousemaan ja heillä on enemmän neuvotteluvoimaa palkansa suhteen.

Toisaalta esim. tradenomeja/medianomeja on Suomessa paljon mikä johtaa siihen, että tarjontaa on enemmän kuin kysyntää ja näin heidän palkat pysyy maltillisempina. Tietenkin palkkoihin vaikuttaa myös ammattiliittojen mukanaolo sekä tupo, mutta teoriassa näin se palkan määräytyminen kansantaloudellisesti menee.

Mitä siis koulutuksen ja palkan suhteeseen tulee, niin se vaikuttaa miten paljon "samanlaista" tarjontaa on tarjolla. Tästä on hyvä esimerkki miksi esim. putkimiehien ansiot ovat nousseet monien korkeastikoulutettujen henkilöiden palkkojen ohi. Putkimiehistä on pulaa, mikä nostaa palkkaa....
Näin moni nuori hakeutuu nyt ammattikouluun putkimies/lvi-linjalle ja tasoittaa kysynnän ja tarjonnan välistä "epätasapainoa".

Koulutus kannattaa siis kansantaloudellisesti silloin, kun koulutuksen jälkeen ihminen tienaa enemmän kuin silloin jos olisi mennyt suoraan peruskoulusta töihin. Nythän siis monissa ammateissa korkeastikoulutettu saa samaa palkkaa kuin peruskoulusta suoraan tullut, mutta yleensä suoraan tullut tienaa vielä enemmän, koska on ollut työelämässä mukana jo pitempään! :)

Mielenkiintoista onkin pohtia, mikä on seuraava ammatti, mikä nostaa päätään?

Huh, johan tuli romaani... :D

Nimetön_Z kirjoitti:

Noh, joo ihmettelen aika lailla tätä palkkapullistelua, jossa toinen puhuu palkastaan lisineen ja toinen esittelee sitä, mitä käteen verojen jälkeen jää.

Kansantaloudelllisesti ei ole järkevää, että ihmiset käyttävät yliopisto-opintoihinsa kokopäivätoimisena opiskeluna aikaa esim. 8 - 12 vuotta. Työelämä liukuu vähän liian kauas, oli kyse sitten tohtoriksi tai maisteriksi tahi tuplamaisteriksi opiskelusta.

Näyttäisi siltä, että ammattikorkeakoulu olis se järkevin kouluttautumisvaihtoehto. KÄytännönläheisen, tärkeitä työelämäkontakteja tuottavan ja kansainvälisyyttä painottavan tutkinnon suorittaa 2 - 4 vuodessa ja sen jälkeen mahdollisuudet ovat avarat työnsaannin ja toisaalta jatkokoulutuksen suhteen. Jos olisin nyt ammattiopiston tai lukion jälkeisiä opintoja suunnittelemassa, en kuvittelisikaan hakeutuvani yliopistoon. Mutta silloin ennen..... joo-o.

Lue lisää

lääkäriksikin valmistuttaisiin 6kk pikaisella kirejkurssilla? Varmasti menisit itsekkin innosta puhkuen umpisuolen leikkaukseen jos tietäisit että vastaava kirurgi on opiskellut lääketiedettä 4kuukautta ja tiedot ja taidot rajoittuvat miltei ensimmäisen avausviillon tekemiseen. Hieman järkeä näihin kommentteihin. Minäkin haluan mielelläni että leikkauspöydällä minun ylleni kaartuu 3,5vuoden amk koulutuksen saanut bilehile.

Faktahan on, että ammattikorkeakoulu on ainakin nimensä mukaan korkeakoulu. Mielenkiinosta katsokaa esim. näitä valintakokeita:
http://kehittaminen.turkuamk.fi/valintakoetehtavia/

"Minä viikonpäivänä ja mihin kellonaikaan on aloitettava 555 tunnin mittainen
kilpailu, jos kilpailun on päätyttävä jonakin sunnuntaina kello 15:00?"

Ei tarvitse olla mikään nero osatakseen tuon tai mitään muutakaan tehtävää. Poikaystäväni oli opiskelemassa tradenomiksi vuoden ajan (pääsi sisään heittämällä), mutta kyllästyi leikkikoulumaisuuteen. Sen jälkeen hän haki ja pääsi kauppakorkeeseen (heittämällä).

Itse olen lääketieteellisessä ja uskon, että tulevaisuudessa ei ole huolta palkasta eikä juuri työpaikastakaan.

On totta, että mahtavat persoonat pärjäävät oli heillä minkä tahansa oppilaitoksen paperit kädessä.

beibehhhh kirjoitti:

Faktahan on, että ammattikorkeakoulu on ainakin nimensä mukaan korkeakoulu. Mielenkiinosta katsokaa esim. näitä valintakokeita:
http://kehittaminen.turkuamk.fi/valintakoetehtavia/

"Minä viikonpäivänä ja mihin kellonaikaan on aloitettava 555 tunnin mittainen
kilpailu, jos kilpailun on päätyttävä jonakin sunnuntaina kello 15:00?"

Ei tarvitse olla mikään nero osatakseen tuon tai mitään muutakaan tehtävää. Poikaystäväni oli opiskelemassa tradenomiksi vuoden ajan (pääsi sisään heittämällä), mutta kyllästyi leikkikoulumaisuuteen. Sen jälkeen hän haki ja pääsi kauppakorkeeseen (heittämällä).

Itse olen lääketieteellisessä ja uskon, että tulevaisuudessa ei ole huolta palkasta eikä juuri työpaikastakaan.

On totta, että mahtavat persoonat pärjäävät oli heillä minkä tahansa oppilaitoksen paperit kädessä.

Lue lisää

On se hienoa että ihmiset uskaltavat vielä narista palkoista. Entisajan duunarit on nykyajan merkantti-merkonomi-tradenomeja!

beibehhhh kirjoitti:

Faktahan on, että ammattikorkeakoulu on ainakin nimensä mukaan korkeakoulu. Mielenkiinosta katsokaa esim. näitä valintakokeita:
http://kehittaminen.turkuamk.fi/valintakoetehtavia/

"Minä viikonpäivänä ja mihin kellonaikaan on aloitettava 555 tunnin mittainen
kilpailu, jos kilpailun on päätyttävä jonakin sunnuntaina kello 15:00?"

Ei tarvitse olla mikään nero osatakseen tuon tai mitään muutakaan tehtävää. Poikaystäväni oli opiskelemassa tradenomiksi vuoden ajan (pääsi sisään heittämällä), mutta kyllästyi leikkikoulumaisuuteen. Sen jälkeen hän haki ja pääsi kauppakorkeeseen (heittämällä).

Itse olen lääketieteellisessä ja uskon, että tulevaisuudessa ei ole huolta palkasta eikä juuri työpaikastakaan.

On totta, että mahtavat persoonat pärjäävät oli heillä minkä tahansa oppilaitoksen paperit kädessä.

Lue lisää

vai pääs sun poikakaveri oikein HEITTÄMÄLLÄ sisään amkiin ja kauppakorkeeseen wau, oikein HEITTÄMÄLLÄ...wauuu...siis menikö se ihan HEITTÄMÄLLÄ...waauuuuutsi wauuu...HEITTÄMÄLLÄHÄN se tais sinne päästä...?

Nerokkuutta ei pääsykokeilla olekkaan tarkoitus mitata se mitataan tuolla http://www.mensa.fi/

Pääsin muuten HEITTÄMÄLLÄ sisään ÄO 142...Siis HEITTÄMÄLLÄ...Voi, voi missä teitä kaikkia kasvaakaan.

No hei, opiskeluvuosia mulla takana samat kun sulla .
Mietityttää vain että kuinka pidät omaa kätilön työtä tärkeämpänä, kuin sairaanhoitajantyötä ja ilmeisimmin terveydenhoitajantyötä !
Siis, teillä kätilöillä pitäisi olla PAREMPI palkka siitä syystä...oh my god !

Muuten itse olen synnyttänyt ihan ilman kätilöä.
Silti arvostan kätilöiden työtä samoin kuin muiden hoitoalan ihmistentyötä.

Siis kätilö please, ethän viitsi ylentää itseäsi. En hyväksy että luulet olevasi tärkeämpi kuin sairaanhoitaja. Päinvastoin, sorry vaan!

Ymmärsinkö oikein, että nostit kätilöt sairaanhoitajien edelle???? Itse en ole kumpikaan, mutta olen ollut töissä sairaalassa 20 vuotta ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että synnytysosasto on kuitenkin paljon helpompi työpaikka terveiden äitien ja vauvojen kanssa kuin ne "muut osostot". Synnäri on meidänkin sairaalassa se "helpoin" osasto.Kätilöitä väheksymättä, toivoisin sitä, että sairaanhoitajat teho-osastoilla, ensiavussa ja raskailla vuodeosastoilla saisivat "raskaaseen ja erittäin vastuulliseen työhönsä REILUN PALKAN KOROTUKSEN. Tämä on minun mielipiteeni sivustakatsojana ja myöskin sairaalassa työskentelevänä (en kätilö enkä sairaanhoitaja)

sairaanhoitajatar kirjoitti:

Siis kätilö please, ethän viitsi ylentää itseäsi. En hyväksy että luulet olevasi tärkeämpi kuin sairaanhoitaja. Päinvastoin, sorry vaan!

Tolla asenteella ei minusta työelämässä pärjää, paitsi just kaikki taktikoijat. Ei ne todelliset hyvät tyypit, joita on nykyään harvassa. Monessakaan paikassa ei nykyään ole hyvää yhteihenkeä juuri tästä tittelisekamelskasta ja moisista asenteista johtuen. Palkka ei todellakaan vastaa aina työn vaativuutta. Monessa paikassa työaika kuluu omaa arvoa kalastaessa = esim. valtion hommissa.

sairaanhoitajatar kirjoitti:

Siis kätilö please, ethän viitsi ylentää itseäsi. En hyväksy että luulet olevasi tärkeämpi kuin sairaanhoitaja. Päinvastoin, sorry vaan!

ethän viitsi ylentää itseäsi, et ole läheskään niin tärkeä kuin luulet. Sorry vaan, päinvastoin, palkanalennuksen sietäisitte saada.

Nimetön kirjoitti:

Ymmärsinkö oikein, että nostit kätilöt sairaanhoitajien edelle???? Itse en ole kumpikaan, mutta olen ollut töissä sairaalassa 20 vuotta ja ehdottomasti olen sitä mieltä, että synnytysosasto on kuitenkin paljon helpompi työpaikka terveiden äitien ja vauvojen kanssa kuin ne "muut osostot". Synnäri on meidänkin sairaalassa se "helpoin" osasto.Kätilöitä väheksymättä, toivoisin sitä, että sairaanhoitajat teho-osastoilla, ensiavussa ja raskailla vuodeosastoilla saisivat "raskaaseen ja erittäin vastuulliseen työhönsä REILUN PALKAN KOROTUKSEN. Tämä on minun mielipiteeni sivustakatsojana ja myöskin sairaalassa työskentelevänä (en kätilö enkä sairaanhoitaja)

Lue lisää

voitko olla ylentämättä sairaanhoitajia sillä he eivät ole senttiäkään ansainneet päinvastoin, vähemmän heille pitäisi maksaa. Kyllä ne muutkin voivat siellä kahvihuoneessa rahojaan laskeskella ja kahvitella. Helppoa rahaa.

Ps:En ole kätilö enkä sairaanhoitaja, muuten vaan sairaalassa töissä.

.............................. kirjoitti:

voitko olla ylentämättä sairaanhoitajia sillä he eivät ole senttiäkään ansainneet päinvastoin, vähemmän heille pitäisi maksaa. Kyllä ne muutkin voivat siellä kahvihuoneessa rahojaan laskeskella ja kahvitella. Helppoa rahaa.

Ps:En ole kätilö enkä sairaanhoitaja, muuten vaan sairaalassa töissä.

Lue lisää

En ylennä enkä alenna ketään todellakaan. Kerroin mielipiteeni eikä sen tarkoitus ollut loukata, edes sinua. Tottakai terveiden ihmisten kuten äitien ja vauvojen kanssa on kevyempää työskenellä kuin todella huonokuntoisten, vakavasti sairaiden, eristyshuoneissa ja teho-osastoilla, ensiavussa ja leikkaussaleissa olevien olevien potilaiden kanssa.

oli tilanne mikä tahansa. Tokihan tuo suuri massa itseään haluaa kutsua korkeakoulutetuiksi, mutta täytyy kyllä sanoa, että oikeasti korkeaa koulutusta ainakin Suomessa tarjoaa ainoastaan yliopistot. Tosiaan ammattikoulu on ikäänkuin jatke ammatilliselle koulutukselle. Siitäkin jo tietää, että todella harva pääsee ammattikoulusta yliopistoon, mutta taas ammattikorkeaan aivan heittämällä sisään. Koulutuksen taso on vain täysin eriä.

ei ole korkea koulutus kirjoitti:

oli tilanne mikä tahansa. Tokihan tuo suuri massa itseään haluaa kutsua korkeakoulutetuiksi, mutta täytyy kyllä sanoa, että oikeasti korkeaa koulutusta ainakin Suomessa tarjoaa ainoastaan yliopistot. Tosiaan ammattikoulu on ikäänkuin jatke ammatilliselle koulutukselle. Siitäkin jo tietää, että todella harva pääsee ammattikoulusta yliopistoon, mutta taas ammattikorkeaan aivan heittämällä sisään. Koulutuksen taso on vain täysin eriä.

Lue lisää

Suomessahan on hyvä koulutustaso. Toisaalta 20 - ja ylikin -vuotta koulunpenkillä ei kerro ihmisen älykkyydestä mitään, päinvastoin! Olisiko toimettomuudesta, työttömyydestä, tyhmyydestä...?

En ole kunnallisella puolella vaan valtiolla työssä. Mutta siis pointti on se, ettei palkka tuosta paljon nouse, vaikka olisikin työkokemusta. Esim. kirjastoamanuenssi, noin 30 vuotta työkokemusta, yliopistosta valmistunut aikanaan, tienaa täällä noin 2500e. Eli ei pääse edes suomalaisten keskipalkkaan...

ei ole korkea koulutus kirjoitti:

oli tilanne mikä tahansa. Tokihan tuo suuri massa itseään haluaa kutsua korkeakoulutetuiksi, mutta täytyy kyllä sanoa, että oikeasti korkeaa koulutusta ainakin Suomessa tarjoaa ainoastaan yliopistot. Tosiaan ammattikoulu on ikäänkuin jatke ammatilliselle koulutukselle. Siitäkin jo tietää, että todella harva pääsee ammattikoulusta yliopistoon, mutta taas ammattikorkeaan aivan heittämällä sisään. Koulutuksen taso on vain täysin eriä.

Lue lisää

yliopistossa niin ainakaan gradua et ole tehnyt, etkä varmasti kotokieltämme hallitse. Sen verran hooono soomi sa kirjota eta ei voo ola tota. Älä viitsi puolustella yliopistollista koulutusta, sillä annat meistä muistakin vain huonon kuvan, osaamattomina ja tietämättöminä moukkina.

"Koulutuksen taso on vain täysin eriä. "

--- kirjoitti:

En ole kunnallisella puolella vaan valtiolla työssä. Mutta siis pointti on se, ettei palkka tuosta paljon nouse, vaikka olisikin työkokemusta. Esim. kirjastoamanuenssi, noin 30 vuotta työkokemusta, yliopistosta valmistunut aikanaan, tienaa täällä noin 2500e. Eli ei pääse edes suomalaisten keskipalkkaan...

Lue lisää

mikä? Joo, saat huonoa palkkaa koska valitsit paskan alan, miksi valitsit? Oliko kenties helpoin päästä yliopistoon sisään juuri tuota kautta vai mikä oli syynä?

Kas kun kirjastontädeillä ei ole ammattiliittoa takanaan ja heidän työtään ei arvosteta. Kannattaisi kokeilla joskus lakkoon menemistä. Silloin teidän arvonne mitattaisiin, sillä kirjaston auki pitäminen olisi mahdottomuus esimiesvoimin. Kuka pystyisi laittamaan kirjat hyllyyn kun olisitte lakossa tai kuinka asiakkaat osaisivat käyttää lainausautomaatteja tai palautusautomaatteja? Oikeasti, kirjastontädit barrikadeille niin rupeaa se liksa nousemaan. Jätetään kaikki uudet kirjat lojumaan takahuoneisiin. Luulen että esimiesvoimin kirjastotkin pyörisivät useita kuukausia ilman että teidän lakkoilullanne olisi minkäänlaista merkitystä arkipäivän kirjanlainaajille.

Kirjastot ovat tärkeitä, en väheksy niitä ollenkaan, mutta tuo yliopistokoulutus ko. ammattiin...Kuka hullu lähtee tuolle tielle?

pointtisi oli kirjoitti:

mikä? Joo, saat huonoa palkkaa koska valitsit paskan alan, miksi valitsit? Oliko kenties helpoin päästä yliopistoon sisään juuri tuota kautta vai mikä oli syynä?

Kas kun kirjastontädeillä ei ole ammattiliittoa takanaan ja heidän työtään ei arvosteta. Kannattaisi kokeilla joskus lakkoon menemistä. Silloin teidän arvonne mitattaisiin, sillä kirjaston auki pitäminen olisi mahdottomuus esimiesvoimin. Kuka pystyisi laittamaan kirjat hyllyyn kun olisitte lakossa tai kuinka asiakkaat osaisivat käyttää lainausautomaatteja tai palautusautomaatteja? Oikeasti, kirjastontädit barrikadeille niin rupeaa se liksa nousemaan. Jätetään kaikki uudet kirjat lojumaan takahuoneisiin. Luulen että esimiesvoimin kirjastotkin pyörisivät useita kuukausia ilman että teidän lakkoilullanne olisi minkäänlaista merkitystä arkipäivän kirjanlainaajille.

Kirjastot ovat tärkeitä, en väheksy niitä ollenkaan, mutta tuo yliopistokoulutus ko. ammattiin...Kuka hullu lähtee tuolle tielle?

Lue lisää

Olisi hienoa, jos ihmiset ottaisivat selvää, mitä siellä kirjastossa oikeasti tehdään. Minusta on tyhmää, kun ihmiset uskovat, että kirjastoissa istutaan vaan tiskin takana ja hyllytetetään välillä. Ei ihme, etteivät kirjastontyöntekijät ihmisten mielestä tarvitse korkeaa koulutusta.

Yleiset kirjastot ovat asia erikseen, siellä on myös tuota työtä paljon. Yliopistokirjastoissa esim. sen sijaan vain pieni osa työstä on "tiskin takana istumista". Meillä on noin 15 työntekijää, joista viisi hoitaa asiakaspalvelun lainaustiskillä. Silti työajasta tuohon kuluu vain noin 10h viikossa. Lisäksi viisi työntekijää on tietopalvelussa, yhdellä työntekijällä menee "tiskin takana" neljä tuntia viikossa. Tietopalveluun ei edes pääse muutakuin yliopistokoulutetut. Tiedonhaku tutkijoille ja opiskelijoille ei ole niin helppoa mitä luulisi. Täytyy hallita eri tietokantoja, elektronisia aineistoja ym. ym.
Muu aika menee muissa töissä, kuten luetteloinnissa, hankinnassa jne. Omiin työtehtäviini kuuluu asiakaspalvelun lisäksi neljä muuta isohkoa osiota, joita en nyt tässä ala selostamaan (yksi kuitenkin tuo luettelointi, jossa siinäkin on vaihtelua, esim. kopioluettelointi).

Luettelointi ei myöskään onnistu keltä tahansa. Täytyy hallita tietokentät (näissä kenttäkoodit, osakentät, indikaattorit), tietää mistä mikäkin tieto kirjasta otetaan ja mihin kohtaan se tulee jne.

--- kirjoitti:

Olisi hienoa, jos ihmiset ottaisivat selvää, mitä siellä kirjastossa oikeasti tehdään. Minusta on tyhmää, kun ihmiset uskovat, että kirjastoissa istutaan vaan tiskin takana ja hyllytetetään välillä. Ei ihme, etteivät kirjastontyöntekijät ihmisten mielestä tarvitse korkeaa koulutusta.

Yleiset kirjastot ovat asia erikseen, siellä on myös tuota työtä paljon. Yliopistokirjastoissa esim. sen sijaan vain pieni osa työstä on "tiskin takana istumista". Meillä on noin 15 työntekijää, joista viisi hoitaa asiakaspalvelun lainaustiskillä. Silti työajasta tuohon kuluu vain noin 10h viikossa. Lisäksi viisi työntekijää on tietopalvelussa, yhdellä työntekijällä menee "tiskin takana" neljä tuntia viikossa. Tietopalveluun ei edes pääse muutakuin yliopistokoulutetut. Tiedonhaku tutkijoille ja opiskelijoille ei ole niin helppoa mitä luulisi. Täytyy hallita eri tietokantoja, elektronisia aineistoja ym. ym.
Muu aika menee muissa töissä, kuten luetteloinnissa, hankinnassa jne. Omiin työtehtäviini kuuluu asiakaspalvelun lisäksi neljä muuta isohkoa osiota, joita en nyt tässä ala selostamaan (yksi kuitenkin tuo luettelointi, jossa siinäkin on vaihtelua, esim. kopioluettelointi).

Luettelointi ei myöskään onnistu keltä tahansa. Täytyy hallita tietokentät (näissä kenttäkoodit, osakentät, indikaattorit), tietää mistä mikäkin tieto kirjasta otetaan ja mihin kohtaan se tulee jne.

Lue lisää

selitit sillä nyt työnne vaikuttaa vielä helpommalta. Oikein kenttäkoodit ja kaikki kuuluvat hommiinne ja hankinnatkin. Vau, varastotyöntekijä siis. Itse opiskeluaikoina en kyllä gradua vääntäessäni kertaakaan kirjastovirkailijan apua tarvinnut, mutta kenties sitten olinkin poikkeuksellisen älykäs koska löysin tiedot ilman apua. Tai kenties se vain on kohtuu yksinkertaista. Varmasti työssänne on paljon nippeli ja nappelitietoa mitä pitää olla, mutta oikeasti voidaanko kirjastovirkailijaa asettaa samalle viivalle kuin esim lääkäriä, vaikka "ainoastaan" yleislääkäriä.

En halua vähätellä, kaikkien ammatit ovat olemassa siitä syystä että ovat tarpeellisia, mutta luetteloinnit ja hankinnat ja ja ja. Siihenkö todella tarvitaan yliopistossa käyty koulutus?

Nuo tietokenttien hallinnat ja muut...Oletko ajatellut että nykypäivinä tuo ei ole enään minkäänlaista erikoisosaamista. Mene vaikka vilkaisemaan matkatoimistovirkalijoiden masiiniota niin ymmärrät millaisessa koodi ja moodikentissä he kylpevät ja heillä ei mitään yliopistotason koulutusta ole. Silti jokaiselle käskylle on omat koodinsa. Tuma-taulkoita tehdään exceliin jokaisessa toimistossa oli sitten kyse jepen varastosta tai jopen korjaamosta. Ennen ehkä nuo luetteloinnit ja indikaattorit ja kenttäkoodit olivatkin vaikeaselkoisia koska tietotekniikka ei ollutu niin kehittynyttä, 20-30vuotta sitten, mutta nykyajan maailmassa...No enhän ikinä ole kirjastossa töissä ollut niin turhaan arvostelen mutta...

hyvä kun kirjoitti:

selitit sillä nyt työnne vaikuttaa vielä helpommalta. Oikein kenttäkoodit ja kaikki kuuluvat hommiinne ja hankinnatkin. Vau, varastotyöntekijä siis. Itse opiskeluaikoina en kyllä gradua vääntäessäni kertaakaan kirjastovirkailijan apua tarvinnut, mutta kenties sitten olinkin poikkeuksellisen älykäs koska löysin tiedot ilman apua. Tai kenties se vain on kohtuu yksinkertaista. Varmasti työssänne on paljon nippeli ja nappelitietoa mitä pitää olla, mutta oikeasti voidaanko kirjastovirkailijaa asettaa samalle viivalle kuin esim lääkäriä, vaikka "ainoastaan" yleislääkäriä.

En halua vähätellä, kaikkien ammatit ovat olemassa siitä syystä että ovat tarpeellisia, mutta luetteloinnit ja hankinnat ja ja ja. Siihenkö todella tarvitaan yliopistossa käyty koulutus?

Nuo tietokenttien hallinnat ja muut...Oletko ajatellut että nykypäivinä tuo ei ole enään minkäänlaista erikoisosaamista. Mene vaikka vilkaisemaan matkatoimistovirkalijoiden masiiniota niin ymmärrät millaisessa koodi ja moodikentissä he kylpevät ja heillä ei mitään yliopistotason koulutusta ole. Silti jokaiselle käskylle on omat koodinsa. Tuma-taulkoita tehdään exceliin jokaisessa toimistossa oli sitten kyse jepen varastosta tai jopen korjaamosta. Ennen ehkä nuo luetteloinnit ja indikaattorit ja kenttäkoodit olivatkin vaikeaselkoisia koska tietotekniikka ei ollutu niin kehittynyttä, 20-30vuotta sitten, mutta nykyajan maailmassa...No enhän ikinä ole kirjastossa töissä ollut niin turhaan arvostelen mutta...

Lue lisää

Täältä voit käydä katsomassa, mitä kaikkea esim. kandidaatit opiskelee. https://www10.uta.fi/opas/tutkintoOhjelma.htm?id=329&lang=fi&rid=323
Ja tämä ketju on hyvä lukea läpi: http://www.kirjastot.fi/keskustelut/viestit.aspx?messageID=9d370b39-e428-4ce1-95a2-c944562834e2

Ukkoni LVI- asentaja ja palkka jotain 3200e/kk puhelin. Työ vaan ihan helkutin raskasta, välillä ihan säälittää kun on niin poikki työpäivän jälkeen.

Yo-merkonomi on henkilö, joka on käynyt lukion ja opiskellut sen jälkeen merkonomiksi. Ja merkonomeja valmistuu toisen asteen koulusta eli ammattikoulusta (joka on siis eri asia kuin ammattikorkeakoulu).

Tradenomit taas valmistuvat ammattikorkeakoulusta, joka nimensäkin mukaan on korkeakoulu, rinnastettavissa kandidaatin tutkintoon. Esim. itse sain kandidaatin tutkinnon hyväksiluettua amk-papereilla ja jatkankin siis nyt suoraan maisterin tutkintoon.

--- kirjoitti:

Yo-merkonomi on henkilö, joka on käynyt lukion ja opiskellut sen jälkeen merkonomiksi. Ja merkonomeja valmistuu toisen asteen koulusta eli ammattikoulusta (joka on siis eri asia kuin ammattikorkeakoulu).

Tradenomit taas valmistuvat ammattikorkeakoulusta, joka nimensäkin mukaan on korkeakoulu, rinnastettavissa kandidaatin tutkintoon. Esim. itse sain kandidaatin tutkinnon hyväksiluettua amk-papereilla ja jatkankin siis nyt suoraan maisterin tutkintoon.

Lue lisää

Ammattikorkeakoulu siis ei todellakaan ole oikea Korkeakoulu vaan ihan nimensä mukaan AMMATTIkorkeakoulu.

Elmeri kirjoitti:

Ammattikorkeakoulu siis ei todellakaan ole oikea Korkeakoulu vaan ihan nimensä mukaan AMMATTIkorkeakoulu.

On kyllä asiantuntevuus huipussaan tällä palstalla. Ammattikoulu ja ammattikorkeakoulu samoja asioita. Tutustu peruasioihin ennen kun mesoat. Sai kyllä hyvät naurut, kiitos sinullekin Elmeri siitä.

joku ainakin on hukassa. Elä tässä hetkessä ja päivitä tietosi 2000-luvulle. merkonomi = opistoaste, tradenomi = korkeakoulututkinto.

Sosiononomi AMK (3,5v.), hoitoalalla esimiestehtävissä 2220e/kk vuorolisät. Paljon vastuuta pienellä liksalla. Rivimiehenä ollessa n. 1700e/kk vuorolisät eli sama palkka kuin esim. lähihoitajalla.

Mutta sen soluapinan on turha ikinä odottaa, että palkka nousee 2000-3000 eurolla siitä vajaasta parista tonnista. Sitä paitsi amispuolen kavereiden duuni on monesti sen verran raskasta (raksa, sähkö, LVI yms.) että parinkymmenen työvuoden jälkeen alkaa kroppa kiukuttelemaan.

Di:n alkupalkka voi olla 2500, parin vuoden päästä 3500 ja 10 vuoden päästä yli 5000.

- Tstoinssi valtiolla leppoisasti 3300 €/kk.

toimistoapina kirjoitti:

Mutta sen soluapinan on turha ikinä odottaa, että palkka nousee 2000-3000 eurolla siitä vajaasta parista tonnista. Sitä paitsi amispuolen kavereiden duuni on monesti sen verran raskasta (raksa, sähkö, LVI yms.) että parinkymmenen työvuoden jälkeen alkaa kroppa kiukuttelemaan.

Di:n alkupalkka voi olla 2500, parin vuoden päästä 3500 ja 10 vuoden päästä yli 5000.

- Tstoinssi valtiolla leppoisasti 3300 €/kk.

Lue lisää

jo pois siitä solu hommasta. Vuorohuoltomiehenä 4 askelmaa korkeampi työnvaativuusluokka ja helppo duuni. jees eihän se palkka tule koskaan päätä huimaaan ja yleensä korkeasti koulutettuja pidetään jotenkin parempina ihmisinä, mutta välillä ja aika usein työpaikoilla yletään juuri työkokemuksen avulla. Ainakin mitä olen kuullut niin juuri valmistuneen on vaikea saada sitä inssin paikkaa ilman meriittejä.

... kirjoitti:

jo pois siitä solu hommasta. Vuorohuoltomiehenä 4 askelmaa korkeampi työnvaativuusluokka ja helppo duuni. jees eihän se palkka tule koskaan päätä huimaaan ja yleensä korkeasti koulutettuja pidetään jotenkin parempina ihmisinä, mutta välillä ja aika usein työpaikoilla yletään juuri työkokemuksen avulla. Ainakin mitä olen kuullut niin juuri valmistuneen on vaikea saada sitä inssin paikkaa ilman meriittejä.

Lue lisää

Yleensä koulutuksen hyvä puoli on että sitä arvostetaan sen takia että pystyy oppimaan uutta. Sitähän tää nykytyöelämä on. Tosiasia on että korkeakoulutetut on keskimääräistä fiksumpia. Itse en ole korkeakoulutettu, mutta olen tajunnut että asenteellakin pääse eteenpäin. Usein se on jopa tärkeämpää kuin puhdas älykkyys.

Iosoissa firmoissa asenne ratkaisee enemmän kuin koulutus. Koulutuksella päästään firmaan sisään. Sen jälkeen loppu on itsestä kiinni.

Itse aloitin 9300 markan kuukausi palkalla vuonna 94. Samassa firmassa ole ollut siitä lähtien. Tosin hommia olen vaihdellut useampaan kertaan Nyt palkka on 5600 euroa kuussa.

Mäkin uskoin kouluttautumiseen ja saavani töitä valmistuttuani. Olen yo-merkonomi. Pidin yhden välivuoden lukion jälkeen ja olin töissä tienaamasa opiskelurahoja. Eli siis en ollut aikuisopiskelija, koska siihen ei vielä silloin ollut paljon mahdollisuuksiakaan. Työelämässä (olen huomannut) ei arvosteta työkokemusta eikä ylistetä kenenkään ammattitaitoa (paitsi omaansa ja kaverin). Palkka on alan palkkataulukon mukainen. Kehityskeskusteluilla joku ammattikorkeakoulun käynyt, ns. "paremmin" koulutettu pisteyttää sinut, ja saat sen arvostuksen = palkan, minkä olet ansainnut (niin kenen mielestä?).

duunari on duunari kirjoitti:

Mäkin uskoin kouluttautumiseen ja saavani töitä valmistuttuani. Olen yo-merkonomi. Pidin yhden välivuoden lukion jälkeen ja olin töissä tienaamasa opiskelurahoja. Eli siis en ollut aikuisopiskelija, koska siihen ei vielä silloin ollut paljon mahdollisuuksiakaan. Työelämässä (olen huomannut) ei arvosteta työkokemusta eikä ylistetä kenenkään ammattitaitoa (paitsi omaansa ja kaverin). Palkka on alan palkkataulukon mukainen. Kehityskeskusteluilla joku ammattikorkeakoulun käynyt, ns. "paremmin" koulutettu pisteyttää sinut, ja saat sen arvostuksen = palkan, minkä olet ansainnut (niin kenen mielestä?).

Lue lisää

Onneksi ei tarvi kadehtia kenenkään palkkaa.Itsestä se on kiinni mitä elämässä haluaa tehdä.Minä olen tehnyt duunari hommia 16.vuotiaasta lähtien eli tyävuosia ihan kivasti takana vaikka ikää ei oo vasta ku reipas neljäkymmentä,toivottavasti vielä edes parikymmentä edessäpäin.Niin ja se palkka tällähetkellä n.3600 eeroa kuukaudessa ilman ylitöitä ja työ on kaksvuoro hommaa,viikonloput tietenkin vapaat.

"Puolet tradenomi - ja inssipaikoista heti pois, niin olis vähemmän työttömiä!"

Tällä toimenpiteellä loputkin jäisivät ennemmin työttömiksi kuin paskalle liksalle. Miten perustelet, että olisi vähemmän työttömiä? Ei se työnmäärä siitä palkan alennuksesta lisäänny.

vastaus.. kirjoitti:

"Puolet tradenomi - ja inssipaikoista heti pois, niin olis vähemmän työttömiä!"

Tällä toimenpiteellä loputkin jäisivät ennemmin työttömiksi kuin paskalle liksalle. Miten perustelet, että olisi vähemmän työttömiä? Ei se työnmäärä siitä palkan alennuksesta lisäänny.

Lue lisää

Oliskohan tässä tarkoitettuja aloituspaikkojen määrää eikä siis tradenomien palkkaa?

vastaus.. kirjoitti:

"Puolet tradenomi - ja inssipaikoista heti pois, niin olis vähemmän työttömiä!"

Tällä toimenpiteellä loputkin jäisivät ennemmin työttömiksi kuin paskalle liksalle. Miten perustelet, että olisi vähemmän työttömiä? Ei se työnmäärä siitä palkan alennuksesta lisäänny.

Lue lisää

Etkö osaa lukea, vai etkö ymmärrä lukemaasi?

Vähän vaikea vaihtaa työpaikkaa, kun ei ole töitä. Hain ainakin kahteenkymmeneen työhön enkä yhteenkään päässyt edes haastatteluun. Tämän työn sain luultavasti tuurilla, kun ei muita tradenomeja tainnut hakea. Virka siis kyseessä eikä siksi ylikoulutettuja voinut tähän ottaa, vaikka hakijoita olisi ollut (tuokin kertoo jo jotain työtilanteesta).
Onneksi on henkilökohtaiset palkanosat, joita saattaa voida korottaa...

Liikaa kouluja käyneet (korkeasti koulutetut) sortuvatkin paljolti arvokeskusteluihinsa ja sulkeutuvat ikäänkuin yksinpuheluihin Sen suuren filosofisen aatemaailmansa kanssa, jolloin itse työnteko jääkin vähemmälle?!

Meillä peruskoulutus kestää kuusi vuotta. Nyt neljännellä vuosikurssilla alan ymmärtää ammatin raakuuden ja rankkuuden. Koulua on klo.8-16.00, sen jälkeen päivystykseen klo:18-24.00... Tämä siis tietenkin palkatonta, koska ammattitaitoa ei ole riittämiin. Isäni on lääkäri myös; hän on kohta kuusikymppinen ja rakastaa työtään. Hänellä oli ja minulla tulee valmistuttuani rankkoja aikoja, työviikot venyivät lähes kuusikymmen tuntisiksi. Isäni kertoi työskenneensä joskus jopa 50h putkeen... Nämä siis ensihoidossa, ei tk:ssa. Näin ei onneksi nykyään saa lääkäreitä työllistää.

Palkka pyörii siinä 5000 euron paikkeilla, mutta vastuu on hurja, siis verrattuna esim. menystykkääseen ja hyvällä imagolla työskentelevään LVI-mieheen/naiseen. Ja he saattavat useassa tilanteessa tienata enemmänkin, kuin lääkäri.

On menneitä aikoja nuo, kun lääkärit saivat "hyvää" palkkaa. En sano, että olisin lapsuudessani joutunut pelkkää puuroa syömään. Mieleen tulee vaan lapsuuden joulut, joillon isä oli töissä... Silloin olisin halunnut syödä vaikka pelkkää puuroa, jotta olisin saanut isini kotiin. Edes jouluksi...