suuret vaikenevat"
Sanonta kuvaa hyvin sitä, miten surun ja huolen ollessa suuri - ihminen vaikenee, mykistyy ja hiljenee surun edessä.
Tämä tulee hyvin ilmi tällä palstalla, pauhaajat alkioista mukamas huolissaan olevat eivät tunne aitoa syvää surua, murhetta ja mielipahaa. Ihminen joka tuntee tuskaa jostain asiasta, alkioiden kohtalosta esimerkiksi- ei voi kuin vaieta tuskan edessä.
Itse rakastan eläimiä, mutta en voi mennä lukemaan tekstejä missä puhutaan eläinrääkkäyksestä tai katsella eläinrääkkäyskuvia. Se sattuisi liikaa.
En myöskään voisi koskaan paasata jossain eläinrääkkäys-palstalla, yllyttämässä eläinrääkkäjiä pahempiin tekoihin.
Olen myös abortin vastustaja, mutta en pysty tuohon solvaamiseen ja asiasta retosteluun, saati aborttikuvien katseluun. Se sattuu liikaa.
Miten te muut voitte mässäillä aborttikuvilla ja eläinrääkkäyskuvilla? Keräillä niitä ja puhua niistä koko ajan?
Asiat eivät ole teille aidosti kipeitä ja tuskallisia.
Haluatte vain kostaa.
Sanonta kuvaa hyvin sitä, miten surun ja huolen ollessa suuri - ihminen vaikenee, mykistyy ja hiljenee surun edessä.
Tämä tulee hyvin ilmi tällä palstalla, pauhaajat alkioista mukamas huolissaan olevat eivät tunne aitoa syvää surua, murhetta ja mielipahaa. Ihminen joka tuntee tuskaa jostain asiasta, alkioiden kohtalosta esimerkiksi- ei voi kuin vaieta tuskan edessä.
Itse rakastan eläimiä, mutta en voi mennä lukemaan tekstejä missä puhutaan eläinrääkkäyksestä tai katsella eläinrääkkäyskuvia. Se sattuisi liikaa.
En myöskään voisi koskaan paasata jossain eläinrääkkäys-palstalla, yllyttämässä eläinrääkkäjiä pahempiin tekoihin.
Olen myös abortin vastustaja, mutta en pysty tuohon solvaamiseen ja asiasta retosteluun, saati aborttikuvien katseluun. Se sattuu liikaa.
Miten te muut voitte mässäillä aborttikuvilla ja eläinrääkkäyskuvilla? Keräillä niitä ja puhua niistä koko ajan?
Asiat eivät ole teille aidosti kipeitä ja tuskallisia.
Haluatte vain kostaa.
Vastaukset 21
Vanhimmat
mutta vääryydet ei lopu eikä ikävät tosiasiat häviä sillä että niiltä sulkee silmänsä.. jotkut muut haluaa edes yrittää tehdä jotain niiden hyväksi joiden surullisista kohtaloista sinä haluat mieluiten vaieta.
te tulett tänne sitten syyllistämään ja lyömään lyötyä ihmistä joka saattaa kaivata apua ja neuvoa. toisista ihmisistä se taitaa olla vaan niin mieltä ylentävää saada haukkua/moralisoida ja saada toiselle mahdollisimman pahamieli..
jos abortti ei ole teistä hyväksyttävää niin onko toi teidän käytös sitten sen hyväksyttävämpää?!?
onko se sitten oikein että "lyötte lyötyä ihmistä"?!?
ps. en ole mikään abortin kannattaja enkä niinkään vastustajakaan.
siinäpä jokaisen tänne kirjoittavan valinta. Minä mieluummin rakennan kuin syyllistän. Asioista voi keskustella ilman syyllistävää asennetta. Kaikkien ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta.
avauksesta. Etpä uskokaan, miten hyvä mieli minulle tuli.
Kuulostat nuorelta ja kuitenkin sydämesi on jo noin sivistynyt. Jatka elämääsi samaan malliin!
Kaikkea hyvää.
kertomalla epämiellyttäviä tosiasioita? :D Ja kuten aiemmin jossain ("yllättäen" taas kerran poistoon vinkumassanne) todettu, tekijän 'paha mieli' _itse_valitsemastaan_teosta_ on aikas pientä siihen nähden mitä sille henkensä menettäneelle lapselle tapahtu!
Ihan vinkiks vaan, ei kukaan pakota lyömään itteenne! ;)
ja ilkeä. Varmaan juuri sellainen mihin aloittaja viittasi.
vastustajat ovat yhtä pahoja ja ilkeitä kuin abortin tekijätkin!
pahuudesta tai ilkeydestä.
'pahaa ja ilkeetä' yrittää pelastaa lapsia!! :D
Mutta joo, jos on itse paha ja ilkee (osottaa sen tekemisillään) niin mitä vois odottaa? Sitä saa mitä tilaa..
"...Miten te muut voitte mässäillä aborttikuvilla ja eläinrääkkäyskuvilla? Keräillä niitä ja puhua niistä koko ajan?..."
Missä täällä on aborttikuvia tai eläinrääkkäyskuvia???????????
Aborttiväki yritti nyt pukeutua lampaan vaatteisiin, mutta puhui sivu suunsa.
Mistäpä tietäisit mikä kehenkin sattuu. Se on tällä palstalla kuitenkin sivuseikka, sillä abortti kohdistuu lapseen. Sattuuko lasta kun myrkky vaikuttaa? Tunteeko hän kauhua? Tajuaako hän lähestyvän kuoleman?
Tuskalliset asiat pitää pyrkiä mahdollisuuksien mukaan poistamaan. Sitä ei valitettavasti tehdä vaikenemalla tai levittelemällä valheita ja järjettömyyksiä abortin olemuksesta.
Ideasi ovat samaa laatua kuin yllä olevassa kirjoituksessa, joka ertaa aborttia maailman muihin kauhuihin ja koettaa näin "suurilla" suruilla perustella "pienempiä". Hyi hitto!
reilusti 12 raskausviikon jälkeen (tavallisen abortin takaraja). Tietoisuutta ei sikiöllä vielä ole.
Kyllä tällä palstalla niitä aborttikuvalinkkejä on esitelty, mutta ei onneksi pitkään aikaan.
Mitä vikaa on siis aborttiväen keskushermostossa (jäänyt kehittymättä viikolla 12 ?) kun kysytään perään eläinrääkkäyskuvia? Onko porukan tietoisuus tällöin puutteellinen? Tekosia ei kyetä perustelemaan ja niitä pyritään vääristelemään ja salaamaan. Seuraako tästä vajavaisuuesta ihmisoikeuksien väheneminen ja antaako se valtakirjan muiden harjoittamalle väkivallalle?
vaikka eräillä on tapana nyyhkiä ne mitä pikimmiten poistoon!! Tosin aina ne jonkin aikaa ehtii siinä olla.. :)
Ei ole muuten mitenkään todistettu etteikö 13.viikolla voisi tuntea kipua.. siihen kykenevät aivojen osat kun on jo sillon.
LAPSEN KANNALTA TUSKALLISET asiat poistetaan abortoimalla lapsi, jota ei haluta ja jonka kehitystä ei haluta syntymään asti tukea.
Tällöin ei tule lapselle tuskaa, alkio ei tuskaa tunne. Koskaan ei tarvitse tuon lapsen tuskaa tuntea se on varma. Ja se on paras ratkaisu jos tuskan välttäminen on tärkein päämäärä kuten sanoit.
Aborttiväki pyrkii piiloutumaan lapsen edun taakse, kun ei kehtaisi esittää omaa asemaansa. Aborttiväki surmauttaa lapsen abortissa, koska "ei-halua" lasta. Tämä on lähellä itsekkyyden mahdollista huippua.
Aborttiväki perustelee lapsen surmauttamista sillä, että näin lapsi välttyy surmauttajien muuten lapselle aiheuttamalta tuskalta. Tämä on röyhkeää ja julkeaa puhetta.
tehdään sosiaalisin syin abortteja viikolla 13?
fyysiseltä tuskalta voi kuulostaa mielessäsi röyhkeältä. Se on kuitenkin totta ja sitä ei voi kukaan kieltääkään, etteikö tuo kyseinen lapsi saisi vapautusta kaikesta tuskasta.
Henkistä ja fyysistä tuskaa se ei koskaan joudu kärsimään, sitä se muuten joutuisi kärsimään sillä adoptioon abortoijat eivät suostu ja tietävät itse millaista henkistä tuskaa aiheuttaisivat lapselle.
Lapsen tuskan minimointi on tärkeintä, kun lapsi on alkioiässä se voidaan tehdä laillisesti abortoimalla, kun lapsi syntyy niin siinäpä sitten kärsii, silloin on myöhäistä, kukaan ei vie tuskaa pois.
Ja joo, abortoimme koska emme halua lapsia. Jos tämä on vain lähellä itsekkyyden huippua, mikä on huippu? Haluan kuulla sen ehdottomasti, jotta voimme verrata sitä maailmankaikkeuden historian tekoihin ja itsekkyyden normaaleihin määritelmiin.
niitä on mitä tehdään rv12-20. Muuta eroa ei ole kuin että luvan joutuu hakemaan TEOlta, 'painavat syyt' on itseasiassa niitä ihan samoja kuin aiemmatkin sosiaaliset, ja TEO tulkitsee niitä väljästi. 1% haetuista palaa takaisin hylättynä..
On erittäin helppoa tietää mitä sanonta tarkoittaa. Tekstisi ei voinut olla enempää oikeassa.
Itse eläimiin intohimoisesti suhtatuvana tiedän tarkalleen millainen fyysinen kuvotus tulee asian, jota itse ei sulata, liiasta ajattelusta. Tiedon haluisena ihmisenä sitä kuitenkin tulee katseltua ja luettua kaikenlaista. Mm. Harlowin apinakokeisiin tulee silloin tällöin tutustuttua, jos luulee löytävänsä jotain uutta asiasta. Jokin vuosi sitten viimeksi dokumentin katsominen aiheutti tärinää, oksetusta, itkua. Kiljuin ja tärisin sohvan nurkassa ja puristin koiraa sylissä liian kovaa, kahteen yöhön en nukkunut, itku tirahti parikymmentä kertaa päivässä ihan arkisissa askareissa kun antoi ajatusten liikaa harhailla. Jo reilun kymmenen vuoden ajan olen aina purskahtanut itkuun nähdessäni kuvan apinavauvasta, oli kuva miten iloisista merkeistä tahansa, aina mieleen palaa vain ne kokeet.
Haluaisinko jutella Harlowin apinakokeiden yksityiskohdista kenenkään kanssa? en taatusti. Suosittelisinko kenellekään muulle ihmiselle, jonka tiedän olevan eläimille herkkä, tutustumaan perinpohjaisesti kokeisiin? En tietenkään. Tykkäänkö katsella kuvia apinoista? en! Kiusaanko itseäni katselemalla kuvia apinoista? Tai haenko uhallani netistä jatkuvasti otoksia Harlowin kokeista? En todellakaan!
Todellakin jos joku siis oikeasti suhtautuu lapsien elämään intohimoisesti ja oikeasti satuttaa itseään kun näkee abortoitavan, hän ei todellakaan ole meuhkaamassa keskustelupalstoilla, aivan kuten sanoit. Täällä mehkaa ne jotka pitävät abortin vastustamista pintakiiltona, eli ne joita asia ei oikeasti satuta. Turha kenenkään väittää vastaan, sillä ensinnäkin te ette näkisi lukea minun tekstiäni jos suhtautuisitte asiaan intohimoisesti, sillä tietäisitte, että täällä puhutaan abortista ja se jo sekoittaisi päänne niin, että silmänne sumenisivat kyynelistä. Toisekseen, ette pystyisi vastaamaan, sillä sormenne eivät tottele, tulee pakenemisrefleksi, sillä ihminen eläimenä luonnostaan pakenee fyysisesti tai psyykkisesti vahingollisia asioita.
Sääli teitä, jos teitä taustalla on, jotka oikeasti saatte kuvotusta lapsien abortoinnista. Tiedän, että olette vain sanattomia, näin suuren kauhun edessä. On vaikea ymmärtää miksi kiusaatte itseääne niin, että käytte lukemassa asiasta käytävää kesksutelua, siksi en usko teitä edes olevan olemassa. Joitain asioita kuitenkin vain tapahtuu ja on tapahtunut ja emme niitä voi muuttaa, ne eivät muutu vaikka miten pahalata tuntuisi. Ainut mitä me voimme tehdä on vaikuttaa omaan elämäämme, te voitte pitää omista lapsistanne niin hyvää huolta, että toimitte esimerkkinä muillekin ja vain toivoa, että aseteenne tarttuu. Minä pidän huolta eläimistäni ja toivon samaa... Menneisyyden kauheuksia kukaan meistä ei voi mitenkään muuttaa, mutta tulevaisuus olemme me jokainen olento joka elää vielä huomennakin.
Abortti-asiamies suhtautuu täysin kylmästi oman lapsensa surmauttamiseen, mutta menee täydellisesti sekaisin, kun näkee apinavauvan kuvan...
Tekstissä ilmenee älyllinen ja psykologinen takalukko, joka estää abortööriä paitsi käsittelmästä edes mielikuvissa tunnistamasta lapsensa surmauttamista abortissa. Kun abortööri näkee kuvan apinavauvasta "kokeissa", menee pari päivää aivan sekaisin.
Näkyvillä on tyypillinen aborttiväen trauma. Abortista tai lapsesta puhuminen on niin tuskallista, että se koetaan syyllistämiseksi. Pelkkä lapsen mainitseminen saa aikaan primitiivireaktion, jolla halutaan edelleen välttää omaa lasta koskevan muistin ja ymmärryksen tuliviminen mieleen.
Tästä traumasta johtuu että aborttiväen kirjoitukset näyttävät ylireagoinneilta ja teksti on usein kaaosmaista. Kyse on paniikkireaktiosta, jolla pyritään välttämään oman lapsen ja teon muisto.
Kun oma lapsi on myös mentaalisesti hylätty, lopuksi kielletään se, että kukaan muukaan olisi välittänyt tai välittäisi abortissa surmautettavista lapsista. Näin jopa positiivinen lapsien suojelupyrkimys koetaan provokaationa.
Jokaisen aborttia harkitsevan tulisi lukea tätä palstaa ja havaita millaiseen henkiseen kurimukseen ja hallitsemattomiin mentaalisiin pakkoliikkeisiin abortin teettäjä on vaarassa joutua.
"...Jokin vuosi sitten viimeksi dokumentin katsominen aiheutti tärinää, oksetusta, itkua. Kiljuin ja tärisin sohvan nurkassa ja puristin koiraa sylissä liian kovaa, kahteen yöhön en nukkunut, itku tirahti parikymmentä kertaa päivässä ihan arkisissa askareissa kun antoi ajatusten liikaa harhailla. Jo reilun kymmenen vuoden ajan olen aina purskahtanut itkuun nähdessäni kuvan apinavauvasta, oli kuva miten iloisista merkeistä tahansa..."
ja retorisen pelleilyn sijasta tutustu siihen mitä niissä kokeissa tehtiin.