Erityisen tärkeää se on tasavallan presidentille, jonka virka ei ole aate-instituutin edustajan virka, vaan koko maan ja kansan rakentajan ja eteenpäin viejän virka. Hänen tulee ajatella maan parasta. Ei sitä, mitä hän oman historiallisen taustansa - työläisosapuolen, työntekijäjärjestön ja rauhanliikkeen edustajan - vuoksi pitää tärkeänä.
Halonen noudattaa vapaussodan boikotointia
- Halosen sininen vaihtui punaiseksi valinnan jälkeen
- Onko Haloselta vapaussota kadoksissa?
- Punakapina tapahtui laillisesti valittua johtoa vastaan
- Montako sotaa Suomi onkaan käynyt?
- Entä, jos punaiset olisivat voittaneet?
- Eikö venäläisillä ollutkaan osuutta 1918 sotaan?
- Ståhlberg kirjoitti punakapinasta rikollisena yrityksenä
- "Kestävä sovinto rakentuu totuudelle"
- On rakennettava kestävä sovinto Venäjän kanssa
- "Kunnioittakaamme demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota"
- Totuuden kunnioitus ja oikeusvalio syntyvät teoista
Halonen noudattaa vapaussodan boikotointia
Valkoisen armeijan ja talvisodan ylipäällikkö Karl Gustaf Emil Mannerheim määräsi 1940, että toukokuun kolmatta sunnuntaita tulee viettää vapaussodassa molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistopäivänä.
– Tätä traditiota olen myös omalta osaltani pyrkinyt vuosittain kunnioittamaan, sanoi rauhanajan armeijan ylipäällikkö ja tasavallan presidentti Tarja Halonen Tie Tammisaareen 90 vuotta –tapahtuman puheessaan 14.06.2008.
Halosta on arvosteltu siitä, että hän systemaattisesti boikotoi vapaussodan, jota hän kutsuu sisällissodaksi, aikaiseen valkoiseen armeijaan liittyviä tilaisuuksia ja keskittyy vain punaisen puolen tilaisuuksiin. Niin nytkin.
Halosen sininen vaihtui punaiseksi valinnan jälkeen
Maamme tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että niin punaisten kuin valkoistenkin uhrit tunnustetaan ja kummallakin puolella tapahtuneet mahdolliset vääryydet selvitetään. Tässä tulee olla tasapuolinen, eikä keskittyä vain toisen osapuolen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.
Halonen kampanjoi toiselle presidenttikaudelleen siniristilippu hulmuten. Nettisivujen ja mainostekstien yleisväri oli kovasti sini-valkoinen. Vain etunimen j:n päällä oleva piste oli punainen. Väri muuttui punaiseksi heti valintaa juhlittaessa. Tämä värin vaihto näkyy myös siinä valikoivuudessa, millä hän osallistuu maamme historian kannalta tärkeisiin juhliin.
Halonen noudattaa vapaussodan boikotointia
- Halosen sininen vaihtui punaiseksi valinnan jälkeen
- Onko Haloselta vapaussota kadoksissa?
- Punakapina tapahtui laillisesti valittua johtoa vastaan
- Montako sotaa Suomi onkaan käynyt?
- Entä, jos punaiset olisivat voittaneet?
- Eikö venäläisillä ollutkaan osuutta 1918 sotaan?
- Ståhlberg kirjoitti punakapinasta rikollisena yrityksenä
- "Kestävä sovinto rakentuu totuudelle"
- On rakennettava kestävä sovinto Venäjän kanssa
- "Kunnioittakaamme demokratiaa, ihmisoikeuksia ja oikeusvaltiota"
- Totuuden kunnioitus ja oikeusvalio syntyvät teoista
Halonen noudattaa vapaussodan boikotointia
Valkoisen armeijan ja talvisodan ylipäällikkö Karl Gustaf Emil Mannerheim määräsi 1940, että toukokuun kolmatta sunnuntaita tulee viettää vapaussodassa molemmin puolin vakaumuksensa puolesta henkensä menettäneiden muistopäivänä.
– Tätä traditiota olen myös omalta osaltani pyrkinyt vuosittain kunnioittamaan, sanoi rauhanajan armeijan ylipäällikkö ja tasavallan presidentti Tarja Halonen Tie Tammisaareen 90 vuotta –tapahtuman puheessaan 14.06.2008.
Halosta on arvosteltu siitä, että hän systemaattisesti boikotoi vapaussodan, jota hän kutsuu sisällissodaksi, aikaiseen valkoiseen armeijaan liittyviä tilaisuuksia ja keskittyy vain punaisen puolen tilaisuuksiin. Niin nytkin.
Halosen sininen vaihtui punaiseksi valinnan jälkeen
Maamme tulevaisuuden kannalta on olennaisen tärkeää, että niin punaisten kuin valkoistenkin uhrit tunnustetaan ja kummallakin puolella tapahtuneet mahdolliset vääryydet selvitetään. Tässä tulee olla tasapuolinen, eikä keskittyä vain toisen osapuolen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin.
Halonen kampanjoi toiselle presidenttikaudelleen siniristilippu hulmuten. Nettisivujen ja mainostekstien yleisväri oli kovasti sini-valkoinen. Vain etunimen j:n päällä oleva piste oli punainen. Väri muuttui punaiseksi heti valintaa juhlittaessa. Tämä värin vaihto näkyy myös siinä valikoivuudessa, millä hän osallistuu maamme historian kannalta tärkeisiin juhliin.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Entä, jos punaiset olisivat voittaneet?
Tasapuolisuuden vuoksi olisi hyvä pohtia, mikä olisi ollut Suomen tasavallan kohtalo, jos punainen osapuoli olisi voittanut. Olisivatko sodan tuhot ja jälkiseuraukset olleet positiivisemmat?
Todennäköisyys on verraten korkea sille, että Suomi olisi saatettu Neuvosto-Venäjän alaisuuteen ja olisi hävinnyt maailmankartalta. Tällainen jossittelu ei luonnollisesti poista minkään osapuolen vastuuta väärinteoista.
Eikö venäläisillä ollutkaan osuutta 1918 sotaan?
Edelleen puheessa hämmentää presidentin kannanotto: - Yhteiskunnalliseen murrokseen ja kansalliseen murhenäytelmään johtivat sekä maan sisäiset syyt että lähiympäristön tapahtumat ja niihin kohdistuvat pelot ja toivot.
Mannerheimin ja Halosen käsitykset Suomen vapaussodista näyttävät eroavan huomattavasti. Mannerheim katsoi, että kävimme kolme vapaussotaa, joista ensimmäinen oli 1917-18, toinen oli talvisota ja kolmas jatkosota.