Hei hyvät ihmiset.Onko teillä minkälaisia kokemuksia kognitiivisesta psykoterapiasta.Olen netistä yrittäny ettiä tietoa terapeuteista ja löysinkin yhden sivun jossa lista,mutta heitä on niin paljon etten jaksa erikseen ruveta kaikille soittelee.Lisäksi kiinnostais tietää millasia hintoja noi pyytää käyntikerroista kun nää terapiajutut on mulle ihan uutta.Kävin kesällä neurologilla ja hän suositteli minulle tällaista terapiaa,mutta siinä tohinassa jäi kysymättä mistä sitä apua voisin hakea.Tämä ei ollut ensimmäinen kerta neurologilla,ja minulla on todettu aina vain paniikkihäiriö kun olen lääkärissä ravannut.Puhui joskus joku ahdistuneisuushäiriöstäkin.Lääkkeitä en suostu syömään joten olisin halunnut kokeilla tätä terapiaa.
kognitiivinen psykoterapia
18
11587
Vastaukset
- Psykopatologia
-
kognitiivinen (psyko)terapia,
kognitiivinen terapia, CT (cognitive therapy), 1970-luvulta aluksi lyhyitä, myöhemmin pitempiä kognitioita painottavia psykoterapioita, joissa olennaista fokusoituneisuus, päämäärätietoisuus sekä erilaiset harjoitukset ja kotitehtävät.
Välillä kognitioiden aseman mukaan menetelmiä on jaettu mm:
1) kognitiivinen restrukturointi,
2) ongelmanratkaisut (problem solving) ja
3) coping skills.
Historiallisesti CT:n juuret ovat 1950-luvun lopun käyttäytymisterapiassa, josta 1960-luvulla kognitiivisen psykologian myötä kehittyi CT. Vanhin on Ellisin RT (1955; REBT), vaikkakin CT-nimike vakiintui vasta 1970-luvulla Aaron Beckin CT:n myötä. Myös mm. Lazaruksen MMT (Arnold Lazarus) ja myöhemmin dialektinen käyttäytymisterapia (DBT).
Kognitiivinen psykoterapia on usein varsinkin soveltavissa konteksteissa kognitiivisen behavioraaliterapian (CBT) synonyymi. Varsinkaan psykiatriassa ei olla kovin kiinnostuneita tarkoista nimikkeistä, ja käytännössä käytetyt terapiatekniikat ovat eklektisempiä kuin mitä nimike sinänsä implikoi. Nykyään CT ei ole enää yhtenäinen koulukunta, ja mm. teoreettiset yhteydet oppimispsykologiaan on menetetty.
1980-luvulta kehitys on kulkenut mm. kognitiivis-konstruktivistisen psykoterapian suuntaan.
. - malkavian twilight
Vuoden oon ollu sellasessa terapiassa, kela korvaa joten hinnoista en tiedä. Onhan siitä apua ollut ja kovasti. Joka viikko käyn kerran. Siellä tulee puhuttua kaikki mikä vaivaa itseä. Tulee aina parempi olo lähtiessä. Hidasta hommaa kokonaisuudessaan mutta kannattaa ehdottomasti.
- Juse23
Kognitiivinen on syvältä, koirakouluhommaa. Hankkiudu psykoanalyyttiseen hoitoon jos oikeasti apua haluat!
- ailahtelija
Juse23 kirjoitti:
Kognitiivinen on syvältä, koirakouluhommaa. Hankkiudu psykoanalyyttiseen hoitoon jos oikeasti apua haluat!
kongnitiivinen terapia sopii joihinkin juttuihin - vaikka urheiluvalmennukseen..tmv.mutta ei mihinkään varsinaisen masennuksen hoitoon
jos haluaa todellisen muutoksen elämäänsä,psykoanalyyttinen terapia on ainoa vaihtoehto - sairaan kallis ja hidas mutta toimii - ainakin mulla
sillä on elinikäinen vaikutus - en ole terve vieläkään,en ehkä koskaan, mutta kaiken aikaa kehityn,vielä terapian jälkeenkin on muutoksia odotettavissa - Coralie Clement
ailahtelija kirjoitti:
kongnitiivinen terapia sopii joihinkin juttuihin - vaikka urheiluvalmennukseen..tmv.mutta ei mihinkään varsinaisen masennuksen hoitoon
jos haluaa todellisen muutoksen elämäänsä,psykoanalyyttinen terapia on ainoa vaihtoehto - sairaan kallis ja hidas mutta toimii - ainakin mulla
sillä on elinikäinen vaikutus - en ole terve vieläkään,en ehkä koskaan, mutta kaiken aikaa kehityn,vielä terapian jälkeenkin on muutoksia odotettavissaNämä kaksi mielipidettä kognitiivisesta psykoterapiasta ovat todella syvältä. Mitä jos kirjoittajat lukisivat viimeisen 10 vuoden aikana tehtyjä hoitotutkimuksia. Niissä on selkeä johtopäätös: kognitiivinen psykoterapia on tällä hetkellä tuloksellisin psykoterapian muoto. Ja sopii masennuksen, skitsofrenian, kaksisuuntaisen mielia-alahäiriön, ja muiden vakavien häiriöiden hoitoon. Kannattaa lukea ennen kuin heittää lonkalta pseudotietoa? Esim. Roth & Fonagyn (2005) kirja, jonka tuloksia voi googlata netistä. Sekä suomalaisia käypä hoito-suosituksia. Googlaa myös "Psykoterapiatutkimus" tai "Evidence-based practice in psychotherapy" niin puheet psykoanalyyttisen hoidon ylivertaisuudesta häviävät kuin tuhka tuuleen. Kognitiivinen terapia koirakoulu? Pitäisin enemmänkin psykoanalyyttistä hoitoa kroonikkokouluna.
- Anonyymi
ailahtelija kirjoitti:
kongnitiivinen terapia sopii joihinkin juttuihin - vaikka urheiluvalmennukseen..tmv.mutta ei mihinkään varsinaisen masennuksen hoitoon
jos haluaa todellisen muutoksen elämäänsä,psykoanalyyttinen terapia on ainoa vaihtoehto - sairaan kallis ja hidas mutta toimii - ainakin mulla
sillä on elinikäinen vaikutus - en ole terve vieläkään,en ehkä koskaan, mutta kaiken aikaa kehityn,vielä terapian jälkeenkin on muutoksia odotettavissaTutkimusten mukaan kognitiivinen kuitenkin tehoaa myös masennukseen paremmin kuin psykoanalyyttinen.
- Voin kertoa jotakin,
mutta en omista kokemuksistani - tyttäreni oli kognitiivisessa terapiassa joitakin vuosia sitten.
Eräs nimimerkki selitti kyllä, mitä se merkitsee, mutta minä en kyllä ymmärtänyt maalaisjärjelläni siitä mitään! Jos yrittäisin nyt selkokielellä selittää, korjatkoot sitten muut, jos tieto on väärää.
Ymmärsin niin, että kognitiivinen terapia on lyhytterapiamuoto, jossa potilas oppii tuntemaan itseään ja tunnistamaan ajatuksiaan (tässä tapauksessa oli syynä masennus) ja pystyy sitten pysäyttämään tai estämään itselleen vahingolliseksi koituvat mietteet.
Potilas ei siis anna ajatustensa noudattaa vääränlaisia polkuja, vaan oppii suuntaamaan mielenkiintonsa muualle ja näin välttyy vajoamasta uudelleen masennukseen.
Tämä terapia toteutettiin lääkehoidon kanssa samaan aikaan! Tyttären mielestä lääkehoidosta oli selkeästi apua. Hän koki myös terapian hyvänä eikä tullut siitä mitenkään riippuvaiseksi. (Kuten ei lääkkeistäkään, ehkä hänellä on vielä jokin unilääke pahan päivän varalle.)
Niin että älä halveksi lääkkeitä ollenkaan - ei niihin tarvitse jäädä jumiin loppuiäkseen!
Jos et saa Kelan tukea terapia on kallista. Muistaakseni se osittaisen tuenkin kanssa maksoi ehkä kuusikymppiä - tai ehkä se oli kokonaishinta tunnilta - en muista enää sitä. Mutta ei se halpaa lystiä ole, jos itse sen joutuu maksamaan. - terapioista
Ratkaisevinta on löytää sellainen terapeutti, jonka kanssa on samalla aaltopituudella. Terapeutin koulutuksella ei ole niin väliä (psykiatrian erikoislääkäri, psykologi, erikoissairaanhoitaja).
Terapeuttikoulutukseen kuuluu keskeisenä se, että terapeutti käy itse terapian. Näin hän tietää mistä puhuu. Siksi osalla terapeuteista on ollut koulutusvaiheessa joku diagnosoitu psyykesairaus eli B-lausunto KELA:ssa, mikäli ei ole itse kustantanut terapiaansa.
Kuulostaisi hyvältä, mikäli terapeutilla itsellään olisi ollut samanlainen diagnoosi kuin sinulla. Asiaa voi rohkeasti myös kysyä.- ihmeitätäynnä
Kognitiivisilla terapeuteilla on lyhyempi koulutusterapia kuin psykodynaamisilla. Vain 40 tuntia omaa yksilöterapiaa ja 40 tuntia ryhmäterapiaa. Se on tosi vähän, kun pitäisi tutustua omaan psyykeen aika perusteellisesti ennen kuin lähtee hoitamaan muita.
40 tuntia yksilöterapiaa on sama kuin yhden syksyn tai kevään verran käyntejä kahdesti viikossa. Siinä ajassa ei edes ehdi muodostua kunnollista terapiasuhdetta! Pitkäkestoista psykodynaamista terapiaa tekevät terapeutit kertovat, että terapia pääsee oikeasti alkuun vasta puolen vuoden päästä. Sitten vasta on luotu tarpeeksi turvallinen yhteistyösuhde, jotta asiakas voi alkaa työstää vaikeita kokemuksiaan.
Kognitiivisen terapian viitekehys ja keinot ovat tietenkin toisenlaiset kuin psykodynaamisen, se on ymmärrettävää. Mutta kun terapian kohteena kuitenkin ovat samat asiat, eli usein todella kipeät ja vaikeat elämänkokemukset ja traumat, niin niihin menetelmän pitäisi olla turvallinen. Ja turvallisuuden edellytyshän on se, että teapeutti on ihminen, joka tuntee heikot kohtansa ja on oppinut selviytymään niistä.
Psykodynaamisessa terapiakoulutuksessa oma terapia on 360 tuntia. Sitä voi verrata esimerkiksi Kelan kuntoutuspsykoterapiaan, joka pisimmillään on 240 tuntia. Monissa vaikeissa ongelmissa, joita seuraa pahoista traumoista (esim. lapsuuden väkivalta, hylkäämiset, sukupuolinen hyväksikäyttö) hoito kestää paljon kauemmin kuin mitä Kela korvaa.
Itse en menisi terapeutille joka ei tunne itseään. Ihmettelen vähän koko sitä asennetta, millä mennään tuommoiseen terapiakoulutukseen, jossa ajatellaan, että itsellä on niin vähän ongelmia (kaikilla on ongelmia) että niitä ei tarvitse perata kuin yhden syksyn verran pari kertaa viikossa.
- jeana1
Kognitiivisessa psykoterapiassa pyritään korjaamaan haitallisia ajatusmalleja ja oppimaan uusia tapoja ajatella. Terapia voi olla lyhytpsykoterapiaa, yleisimmin 5-20 kertaa (ks. esim. Sielunsisar Tmi) tai pidempää terapiaa, jossa terapia voi kestää joitakin vuosia. Joillakin terapeuteilla näkyy hinnasto suoraan omalla nettisivulla, mutta yleensä maksettavaa jää itselle ainakin 15-20e/kerta.
- ihmeitätäynnä
Lisään edelliseen viestiini, kun puhuin koulutusterapian lyhyydestä. Tarkoitan että kun kognitiivinen terapia on pitkäkestoista, niin silloin tavoitteet ovat aivan erilaiset kuin lyhytterapioissa. Pitkissä terapioissa mennään syvälle asiakkaan psyykeen, ja silloin tarvittaisiin pitempää koulutusterapiaa kuin 40 tuntia. Lyhytterapioihin se kyllä riittää, tavoitteet eivät ole niissä niin syvälliset ja haavoittamisen mahdollisuuskin niissä pienempi. Vasta pitkän terapiasuhteen myötä asiakas asettaa itsensä alttiiksi.
- haittaterapia
Psykoterapialla on haitallisia vaikutuksia tutkimusten mukaan:
https://www.madinamerica.com/2018/08/new-study-investigates-negative-side-effects-therapy/
Kirjoitus on tehty kognitiivisen käyttäytymisterapian tutkimuksista. - EnniLotta
Psykodynaamisessa rakennetaan terapeutin ja asiakkaan välille riippuvuussuhde. Psykodynaaminen ja analyyttinen ovat oman kokemukseni mukaan aivan kamalaa, jossa ihminen revitään palasiksi ja terapeutti sitten kokoaa ihmisen uudelleen. Jos terapeutti on idiootti, niin sinustakin tulee idiootti näin kärjistäen. Terapeutti ikäänkuin antaa oman mielensä potilaan käyttöön. Itse pääsin onneksi pois. Hyi, kierrän psykodynaamisen kaukaa. Täälläkin näkee pitkäkestoisessa psykodynaamisessa aivopestyjä, jotka väittävät että se parempaa ja pitkävaikutteisempaa, sitähän ei voi edes todistaa. Koska terapeutit rakentavat potilaalle mielen, olet paljon parempi, tämän vaikutus kestää tms. Joten sitten potilas itse uskoo tähän.
- lepo.vaan
Tuo mitä kerroit on huonoa terapiaa, eikä liity psykodynaamiseen menetelmään. Ihan väärinymmärrys. Minulle psykodynaaminen on toiminut päinvastoin, oikein hyvin, Ja pitkäkestoista tarvitsen ehdottomasti. Minulla on vaikeita traumoja, joiden käsittely tapahtuu rauhallisesti ja turvallisessa ihmissuhteessa. Lyhyt tai kognitiivinen terapia ei minua auttaisi.
Asiakkaan pitäisi arvioida terapiaansa koko ajan. Ei pidä jättäytyä asiantuntijan huomaan. Kunnollinen terapeutti auttaa asiakasta kuuntelemaan sisäistä ääntään, ja hyväksyy kritiikin, vastaa siihen avoimesti ja rehellisesti.
Minusta ei pitäisi riidellä terapiasuuntauksista, se ei ole ratkaiseva vaan se kuka ihminen on terapeuttina kenellekin oikea. Uskon että kognitiivinen sopii monille hyvin ja myös lyhytterapia. Me jotka tarvitsemme pidempää ja joille psykodynaaminen tai traumaterapia sopii hyvin, olemme hankalammassa asemassa kuin muut koska pitkäkestoinen tulee tietysti kalliimmaksi, ja yhteiskunta jonka pitäisi rahoittaa se uskoo mieluummin hokkuspokkuskonsteihin. Ja ne, jotka eivät hyödy niistä leimattaan helposti parantumattomiksi tms.
Amerikkalainen Daniel Mackler on entinen terapeutti, joka koetti auttaa ihmisiä, jotka olivat pahimmissa vaikeuksissa, ja joista monilla oli hyvin vähän rahaa. Hän hoiti heitä kahdeksan vuotta ja teki liikaa töitä, ja sai lopulta vatsahaavan. Hän on nykyään journalisti ja tekee mm. dokumentteja. Tällä videolla Mackler kertoo millaista hänen työnsä oli ja mitä hän oppi sen kuluessa terapiasta ja terapeuteista:
https://www.youtube.com/watch?v=f0Fi32LbXHA - Anonyymi
Kokemuksesta voin vain sanoa, että älä luota tuntemattomaan ihmiseen. Oli kyseessä sitten psykologi, psykiatri, terapeutti tai vastaava. Kertomasi asiat kirjataan vielä nykyään tietokoneille ja se ei ole hyvä ollenkaan.
- Anonyymi
Ei olekaan. Ei ole hyvä, että terapeutille kerrotut intiimit yksityiselämän asiat kirjoitetaan muistiin ja niitä saavat lukea esim. terveysaseman lääkärit ja muut. Käsittämätöntä. Kuinka kukaan voi olla niin hullu että menee terapiaan näillä ehdoilla. Ehkä ihmiset eivät tiedä asioista tarpeeksi.
Omakannassa voi ruksailla käyntejä salaisiksi, mutta ne ruksit pätevät vain yksityispuolella, julkisella jos käyt niin kaikki puheesi kirjataan etkä voi estää niitä näkymästä kun käyt seuraavan kerran jonkun hoitohenkilökuntaan kuuluvan vastaanotolla.
- Anonyymi
Kognitiivinen psykoterapia perustuu aiemmin käytettyyn käyttäytymisterapiaan, jonka pohjana oli venäläisen Pavlovin "koira koe".
Siinä koira ehdollistettiin niin, että aina ruoan saadessaan kelo soi. Lopulta koiralla alkoi sylkirauhaset toimia pelkästään kellon soittamisella, ruokaa ei tarvittu.
Kognitiivisen terapian perusta on tiivistettynä tuossa. Ihminen pitää ehdollistaa uusiin käyttäytymismalleihin, samoin kuin koira kokeessa oli havaittu.
Psykoanalyyttisesti suunatutuneet terapiat ja varsinainen analyysi perustuvat puolestaan ajatukselle, että ihmisen vaikeudet kumpuavat alitajunnasta, joka ei ole tietoinen osa ihmistä. Kun alitajuinen terapiassa paljastetaan, psyyken häiriöt poistuvat.- Anonyymi
Kumpikin luonnehdinta noista terapiasuuntauksista on periaatteessa oikea, mutta yksinkertaistava. Terapeutit käyttävät myös ns. "järkeä." Keskustelevat normaaliin tapaan ja kuuntelevat toista osapuolta, asiakastaan. Käyttävät empatiaa. Riippuu tietysti henkilöstä, ja esim. kognitiivista terapiaa on todella monta varianttia, jotkut ovat tiukempia "paketteja" kuin toiset, sisältäen mm. terapeutin määräämiä kotitehtäviä. Asiakkaan tehtävä on valita, mikä työtapa eli terapiasuuntaus tuntuu omimmalta.
Korjaavat ihmissuhdekokemukset ja luottamuksen rakentaminen ovat terapian kulmakiviä suuntauksesta riippumatta. Etenkin psykodynaamisessa panostetaan paljon terapiasuhteeseen, ja tutkitaan yhdessä siinä tapahtuvia muutoksia, kuten tunteensiirtoa (eli tilannetta, jossa asiakas kohdistaa terapeuttiin johonkin toiseen ihmiseen kuten esim. vanhempaansa kokemiaan tunteita - luonnollinen ilmiö jota tapahtuu kaikille joskus myös terapian ulkopuolella).
Tekniikasta ja suuntauksesta riippumatta terapiassa on tavoitteena - ainakin jos halutaan onnistua - aidon luottamuksen syntyminen, ja sitä kautta itsetunnon ja itsetuntemuksen vahvistuminen. Se tapahtuu vain, jos terapeutti ja asiakas löytävät yhteisen sävelen ja terapeutti kykenee luomaan rehellisellä ja kunnioittavalla suhtautumisellaan asiakkaalle tilaa olla oma itsensä. Mitään tämän vähempää ei kenenkään pitäisi terapeutiltaan vaatia.
Ketjusta on poistettu 2 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Nainen, yrittäessäsi olla vahva olet heikoksi tullut
Tiedätkö mitä todellinen vahvuus on? Selviätkö, kun valtakunnat kukistuvat? Miten suojaudut kun menetät kaiken? :/1881341Miettimisen aihetta.
Kannattaa yrittää vain niitä oman tasoisia miehiä. Eli tiputa ittes maan pinnalle. Tiedoksi naiselle mieheltä.1221148- 70870
- 48864
Just nyt mä
En haluais sanoa sulle mitään. Voisi vaikka istua vierekkäin hiljaa. Ehkä nojaten toisiimme. Tai maata vierekkäin, ilman53790Nainen miltä tuntuu olla ainoa nainen Suomessa, joka kelpaa ja on yheen sopiva minulle
Sydämeni on kuin muuri, valtavat piikkimuurit, luottamusongelmat, ulkonäkövaatimukset, persoonavaatimukset ja älykkyysva49753- 53712
- 33692
- 60689
- 47670