Nyt "asiantuntijat" - älkää lannistako minua heti!
Olen 61-vuotias nainen, suurkuluttaja. Käytän alkoholia liki päivittäin, en koskaan "sammu" ja toleranssi on kasvanut niin paljon, ettei minusta edes huomaa, vaikka olisin juonut 2 pulloa mietoa viiniä! Tai pikkupullon konjakkia.
Meikkaan ja pukeudun hyvin. Siis TYYPILLINEN itsepetoksen uhri: kukaan ei tiedä (muka), paitsi tietty Alkon myyjät. Kaikista kolmesta paikkakunnan Alkosta haen vuorotellen. Myös mies juo, mutta on kielteisempi Alkon suhteen, kuin mitä. Piilottelen pulloja häneltä...Hänellä ei ole addiktiota. Minulle se on TAPA, pakkomielle.
Satoja kertoja olen näiden 20 vuoden aikana tehnyt päätöksen, että nyt se loppu. Korkeintaan 2 viikkoa - ja sitten taas...
Nyt olen siinä tilanteessa, että fyysinen riippuvuus on alkanut pelottaa, oikeesti. Psyykkistä enemmän. En "vapise", mutta merkillisiä polttavia vihlaisuja on selän puolella, maha sekaisin vähän väliä, sydän hakkaa tuhatta välillä ja on outoja tuntemuksia sydänalassa, yht`äkkiä puskee hiki päästä ..jne. Onko kellään ollut noita vihlovia, sähköiskumaisia kipuja? Jalat ovat liki tunnottomat ja jalkaterät pistelee jne.
KYSYMYS: miten "lääkitsisin" itseni irti viinasta? Syön kyllä päivittän paljon vitamiineja ja antioksidantteja - esim. B-vitamiinia.
Asun sen verran pienellä paikkakunnalla jossa "kaikki tuntevat" minut - ylpeys estää menemästä n.s. katkaisuun.
Laihdutin n. 10 vuotta sitten OMIN PÄIN yli 20 kg, ilman mitään Painonvartijoita tms. Projekti kesti 7 kk ja se oli myös täysin raitis aika!
Joten haluaisin uskoa, että kykenen myös raitistumaan, kunhan saisin vähän vinkkejä ja tukea täältä...Tämä on viimeinen oljenkorteni, fysiikka oireilee nyt pahasti, alan tajuta, että se ei kestä kauaa...Verikokeita otettiin juhannuksen maissa (ei alkoholin takia) ja ne oli O.K. paitsi GT oli 73, kun naisten yläraja oli 45. Ylävatsa on ultrattu, munuaiskoe (kreatiniini) oli 47 eli hyvä.
MUTTA EN HALUA PUOLUSTELLA NOILLA ITSELLENI, ETTÄ JUO VAAN!
Tarvitsen nyt hyviä neuvoja - saanko teiltä...? Jos jollekin on sopinut AA - niin hienoa! Minä yrittäisin nyt tahdonvoimalla. On PAKKO!!
Olen hyvin kiitollinen jokaisesta, pienestäkin vihjeestä ja kokemuksesta.
Mutta älkää sanoko, että se on mahdotonta...
Olen 61-vuotias nainen, suurkuluttaja. Käytän alkoholia liki päivittäin, en koskaan "sammu" ja toleranssi on kasvanut niin paljon, ettei minusta edes huomaa, vaikka olisin juonut 2 pulloa mietoa viiniä! Tai pikkupullon konjakkia.
Meikkaan ja pukeudun hyvin. Siis TYYPILLINEN itsepetoksen uhri: kukaan ei tiedä (muka), paitsi tietty Alkon myyjät. Kaikista kolmesta paikkakunnan Alkosta haen vuorotellen. Myös mies juo, mutta on kielteisempi Alkon suhteen, kuin mitä. Piilottelen pulloja häneltä...Hänellä ei ole addiktiota. Minulle se on TAPA, pakkomielle.
Satoja kertoja olen näiden 20 vuoden aikana tehnyt päätöksen, että nyt se loppu. Korkeintaan 2 viikkoa - ja sitten taas...
Nyt olen siinä tilanteessa, että fyysinen riippuvuus on alkanut pelottaa, oikeesti. Psyykkistä enemmän. En "vapise", mutta merkillisiä polttavia vihlaisuja on selän puolella, maha sekaisin vähän väliä, sydän hakkaa tuhatta välillä ja on outoja tuntemuksia sydänalassa, yht`äkkiä puskee hiki päästä ..jne. Onko kellään ollut noita vihlovia, sähköiskumaisia kipuja? Jalat ovat liki tunnottomat ja jalkaterät pistelee jne.
KYSYMYS: miten "lääkitsisin" itseni irti viinasta? Syön kyllä päivittän paljon vitamiineja ja antioksidantteja - esim. B-vitamiinia.
Asun sen verran pienellä paikkakunnalla jossa "kaikki tuntevat" minut - ylpeys estää menemästä n.s. katkaisuun.
Laihdutin n. 10 vuotta sitten OMIN PÄIN yli 20 kg, ilman mitään Painonvartijoita tms. Projekti kesti 7 kk ja se oli myös täysin raitis aika!
Joten haluaisin uskoa, että kykenen myös raitistumaan, kunhan saisin vähän vinkkejä ja tukea täältä...Tämä on viimeinen oljenkorteni, fysiikka oireilee nyt pahasti, alan tajuta, että se ei kestä kauaa...Verikokeita otettiin juhannuksen maissa (ei alkoholin takia) ja ne oli O.K. paitsi GT oli 73, kun naisten yläraja oli 45. Ylävatsa on ultrattu, munuaiskoe (kreatiniini) oli 47 eli hyvä.
MUTTA EN HALUA PUOLUSTELLA NOILLA ITSELLENI, ETTÄ JUO VAAN!
Tarvitsen nyt hyviä neuvoja - saanko teiltä...? Jos jollekin on sopinut AA - niin hienoa! Minä yrittäisin nyt tahdonvoimalla. On PAKKO!!
Olen hyvin kiitollinen jokaisesta, pienestäkin vihjeestä ja kokemuksesta.
Mutta älkää sanoko, että se on mahdotonta...
Vastaukset 54
Vanhimmat
mutta saattaa olla vaikeaa tuo itsekatkaisu. Vaan ei yrittänyttä laiteta. Korkki kiinni tai jos sinulla on nyt putki päällä niin loiventaakin voit kokeilla parin päivän ajan. Voi mennä aika kivuttomasti sillä tavalla. Tai sitten hakeudut lääkäriin ja haet tarvittavat lääkkeet vieroitusoireisiin.
On minuakin pistellyt sieltä sun täältä, tunnottomuutta ynnä muuta esiintynyt mutta ne vaivat on häipyneet kyllä, kun on vajaan viikon verran ollut kuivilla.
En ole itse ollut AA:ssa mutta se varmaan auttaa monia. Olen vähän katsellut toista terapiapaikkaa, jos tätä hommaa en saa itse aisoihin. Ryhmä- ja yksilöterapiaa siellä on.
En minä oikein mitään konkreettista neuvoa osaa antaa kun itsekin kamppailen saman ongelman kanssa. Toivotan tsemppiä sinulle kuitenkin. Varmaan joku antaa vähän parempia vinkkejä.
En osaa antaa neuvoja. Itse en osannut lopettaa ennen sairaalareissua. Vasta sitten säikähdin ja hommasin itseni vielä kerran rapakuntoon.
Huusin "Auttakaa" päihteet osiossa silloin.
Lopetin kaikki lääkkeet, vain verenpainelääkkeet jäivät. Kun pahimmasta selvisin, kävin terkkarista pyytämässä rauhottavia, sillä muuten en olisi tässä ja nyt.
Olen laihtunut noin 8-10 kg, jaksan siivota, tehdä ruokaa...keskittymiskyky on kadoksissa edelleen.
En voi väittää olevani psyykkisesti tasapainoinen, mutta minun ei tarvitse muuta, kuin muistaa viimeinen "rapakunto"vaihe, niin puistattaa.
Se korkin sulkeminen...Vaikeaa.
Älä avaa sitä korkkia lainkaan, älä vieraile Alkossa. Pidä huoli, että lähipiirissäsi ollaan selvinpäin eli pyydä mieheltäsi tukea!
Keskity omiin elintoimintoihisi. Tutki maksan toimintaa, tutki kaikki tarinat, mitä löydät netistä, kaikki tieteelliset julkaisut, lääkäripalstat! Ne pistävät todella ajattelemaan, ainakin minä heräsin.
En tarvitse (knock, knock) Jeesusta, AA-kerhoa, Antabusta...
Ole armollinen omalle kehollesi! Haluathan vielä elää!!!
Mikään ei ole mahdotonta sinulle, jos tosissasi olet. Koska päivittäinen juominen on kestänyt kauan, fyysisiä vieroitusoireita tulee jonkin verran mutta psyykkisiä enemmän.
Voit yrittää seuraavaa:
Huolehdi aluksi unesta. B-vitamiini on hyvä juttu, mutta niitä löydätkin kaapistasi. Jos kehtaat käydä kotikylän Alkossa, kehtaat myös puhua lääkärillesi. Tai sitten mene johonkin isompaan maalikylään yksityislääkärille. Tarvitset pienen määrän nukahtamislääkkeitä ja mahdollisesti Antabus-reseptin alun varmistukseksi.
Sitten tulee se henkinen puoli, joka on kaiken alku ja syy ja jota korjaamaan tarvitaan tavallisesti muuta hoitoa. Ehkä kaikki eivät tarvitse. Yleensä alkoholistit tarvitsevat.
Voit korvata riippuvuuden toisella. Voit muuttaa elämäntapoja, laihduttaa, käydä lenkillä, sienessä, poimimassa mustikoita - ihan mitä vain. Ja se auttaa, jonkin verran.
Voit mennä terapiaan.
Pienellä paikkakunnalla et tahdo nimettömyytesi kärsivän ja epäilet alkoholiongelmasi julkituloa - paradoksaalisesti vasta silloin, jos kävisit tuntemattomana nimettömien joukossa (AA). Ikään kuin vasta raittius tekisi sinut äkillisesti epäilyksenalaiseksi! Älä mene, mutta käsittele silti syvällä sisimmässäsi, onko oma ylpeys ja nöyryyden puute tämän asian parissa se luonteenpiirre, joka sinut uudelleen kaataa kahden viikon, seitsemän kuukauden tai vaikka seitsemän vuoden jälkeen.
Jos kasvatat luonteesi hyvin, selviät. Mutta monta miinaa on tiellä. Yritä alusta asti iloita raittiudesta - hampaat irvessä kukaan ei jaksa pitkälle.
Ensinmäinen kerta kesti 5vuotta.Jupoppohulluus kohtaus sen verran pelästytti.Sitten unohdin ja tuli 3 vuoden kierre perhe firma ja muu katosi. Taas raitistuin itse 1kk raittuden jälkeen menin AA:han ihan vaan sen takia käyn siellä noin 10 kert/vuosi,että ei pääse unohtumaan.
AA itse antaa sellaisen raitistumis prosentin. 5 sadasta jotka tulee aa.han on raittina vuoden kuluttua.Joten aa ei todellakaan raitista automaattisesti ketään.Sama 5% näytää kummittelevan vähän joka metodissa.Jos ei suoriteta etukäteis valintaa ,jossa arviodaan motivaatiota lopettamiseen.Jos joku tieteellisen tarkastelun kestävä ohjelma olisi, jonka avulla juominen loppuisi ilman omaa motivaatiota.Varmaan kaikki tietäisivät siitä.
Jos AA tuntuu huonolta ja viimeiseltä vaihtoehdolta.Silloin se toimii kaikkein parhaiten.Koska silloin tarrautuu siihen hukkuva oljenkorteen ja pitää kiinni.Itselläni oli tavallaan tämä tilanne.Itse en ole suorittanut mitään askelia enkä usko puoliakaan AA.n juttuihin.
Yritä itse löytää joku joka on selvittänyt saman ongelman ,jos et halua AA han mennä siellä niitä on enemmän kuin tarpeeksi.
Tosi hienosti sulta että olit 7kk ilman viinaa ja onnistuit laihduttamaan!
Jotain sulla silloin on että voit onnistua toisenkin kerran.
AA voisi hyödyttää sua siksikin että olet ihminen joka pitää itsestään huolta ja sehän on edellytys sille että pystyy ja kykenee ihmisten ilmoilla toimimaan.
Itselläni asiat on huonommin: 3.n päivän raittius ja kahden päivän syömättömyys(koska inhoan kilojani...10 kg pitäs saada pois)"takana".
Ikinä ei saisi luovuttaa.
Kun lopettaa juomisen ja turhat lääkkeet, niin painon pudotukseen ei tarvita syömättömyyttä tai Painonvartijoita.
Paino putoaa itsestään, kun ylimääräiset nesteet ja myrkyt valuvat ulos.
Aamun painon punnituksen mukaan olen nyt laihtunut tasan 8kg 400gr. Pudotus oli suurempikin, mutta nyt paino on alkanut tasaantua oikean ruuan ja liikunnan avulla.
Jotta riippuvuuksia "ei olisi liian vähän", olen löytänyt karamellit...ei hyvä.
toivottavasti löydät sinulle tarkoitetun viestisi näiden kaikkien viestien lomasta...Oon ajatellut asian samoin: olen(vastoin lääkärin ohjeita)jättänyt lääkkeet pois. Ne määrättiin mulle kuolemanpelkoon, enkä ole huomannut että ne mitään auttaisivat. Painoa on vain kertynyt vaikka olen syönyt ihan normaalisti. Varmaan just ne lääkkeet.
Tää palsta on muuten mun mielestä hyvä(eiks sustakin?)...kun näitä juttuja lukee tekee vähemmän mieli juomaan ja aina oppii jotain ja tulee kannustetuksi vaikka ei itse kirjoittaisikaan.
Itselleen on tehtävä tasan tarkkaan selväksi, mitä kaikkea huonoa alkoholi aiheuttaa elämässä, ja mitä vielä pahempaa se tulee tekemään juomisen jatkuessa.
Seuraavana on terveyden menetys ääreishermoston ja sydämen jo oireillessa.
Lisäksi on tunnettava itsensä.
Eli tunnistettava omat levottomuus-, kiukku-, ja rauhattomuusaallot, jotka kampeavat juomaan. Siis mielialavaihtelut.
Ne on tiedostettava ohimeneviksi. Auttaa, kun sellaisessa tilanteessa ryhtyy johonkin puuhaan tai lähtee vaikka kävelylle, ja huomaa että menipä nopeasti ohi.
On pisteyttävä juominen ja juomattomuus, ja toisessa vaakakupissa sinulla jo alkaa olemaan terveys tai sen menetys. Kummassa vaakakupissa se sinulla on?
Antanet terveydellesi arvoa?
Meitä on Kalle niin moneen junaan. Ei kaikki juo suruunsa tai iloonsa, jotkut juo "muuten vaan". Näin esim. olen itse aina tehnyt. En tarvi juomiselle mitään syytä - ennemmin ongelmatapauksissa jätän koskematta koko viinaan.
Laukaiseeko tosiaan jotkut tietyt mielentilat juomisen? Ja mitkähän ne mielentilat on? Minulla ei ole tuosta aavistustakaan.
Mutta joka tapauksessa olet oikeassa siinä, että omasta päänupista se löytyy.
Olen ollut luulossa, että määrätyt mielentilat ajavat muutkin juomaan, kuten itsenikin.
Juoda ihan muuten vaan - se on minulle täysin uutta.
Itse kun olen tasaisen pohjalaisen, ja ruutina räjähdelleen karjalaisen risteymä, niin koen, että aina todella ruudikkaan äitini perimän noustessa pintaan veri ja sappi kiehuvat, ja silloin tämä poika alkaa aina ryyppäämään.
Kirjoituksiinsa voi lähinnä peilata vain itseään, ja omia kokemuksiaan, joten lienen yleistänyt tavalla, joka ei muihin tasapainoisempiin sovi.
Enemmistö taitaa olla euforiajuoppoja, joille kännissä on kiva olla, ainakin kuuluisassa 24 karaatin nousussa. Minä taas kuulun tuon Kallen kanssa samaan sakkiin.
Lopputulema meillä kaikilla on yhteinen, kun tarpeeksi kallistaa: peilistä katsoo aika hönö.
Voi miten ilahduin, kun huomasin saaneeni 7 vastausta. Jokainen oli asiallinen ja empaattinen, vaikka neuvot hieman vaihtelivatkin.
Yhdistelin niistä kuitenkin jo "cogtailin" - joka sopisi minulle...
Tunnen erään sairaanhoitajan, joka on yli 5 vuotta sitten raitistunut, muistaakseni AA:ssa. Emme ole muuten tekemisissä, mutta soitin joskus AA:n paikalliseen auttavaan puhelimeen ja tunnistin äänen. Hän väheksyi silloin "ongelmaani" - ja oli sitä mieltä, etten ole mikään alkoholisti...Tästä on aikaa 2-3- vuotta.
Olen ajatellut hänestä tukihenkilöä - nyt.
Myös neuvo "vähittäisestä alkon lopettamisesta" tuntui omalta...Ja sitten rohkaisut!
Kukaan ei oikeastaan tyrmännyt ja sanonut: toivotonta. Myöskin neuvo antabuksen hakemisesta ja lääkärille puhumisesta on varteenotettava.
Niin...minulla on muutama vaikea krooninen sairaus, osin olen juonut, koska haluan hetkeksi "vapautua" niistä (eivät johdu alkoholista).
Kun otan esim. vähän konjakkia, tuntuu, että silloin vasta olen "oma itseni". Aika makaberia!
Olen lukenut netistä KAIKEN mahdollisen "pelottelun" viinan vaaroista! Siksi tämä tilanne nyt ahdistaakin: tiedän tekeväni pahaa elimistölleni. On huono omatunto.
Joka tapauksessa kiitän jokaista, jolta sain neuvoja ja vinkkelä!! Otan mielihyvin vastaan lisääkin, kurkkaan illemmalla, josko olisi tullut...
sitä. Raitistuminen on sitenkin mahdollista. Vaatii vaan huippuvoimakkaan tahdonvoiman
a l k o h o l i i i n nähden. Muussa sinä tuskin tarvitset tavallisen keskivertoihmisen tahdonvoimaa enempää.
Kallen kertomassa oli minulle paljon tuttua. Nyt juomattomana nousee "piikikäs" ja "raivoisa" minä esiin.
Sitäkö yritin juomalla poistaa???
Nyt mieliala vaihtelee kiukusta levollisuuteen. Kun kärkevä kieleni on työntymässä ulos, teen mitä tahansa. Järjestelen kaappeja, surffailen netissä, mitä vaan...kunhan en ala juoda.
Tahdon ja tahdon TAHDONVOIMAA. Kärkevä kieleni aiheuttaa myös riitoja ja mielipahaa.
On meillä alkoholisteilla työtä itsemme kanssa!
B-vitamiinia, K-vitamiinia, nukahtamislpillereitä ja alussa mietoa rauhoittavaa varoituksella "Älä jää koukkuun - taas".
Lääkäreitä ja auttajia on monenlaisia. Vuosia sitten sain psykiatrilta Alprox-reseptin (0,25 mg) ja kysyin, voiko siihen jäädä koukkuun.
Vastaus oli, kyyyllä, mutta tarvitset sitä niinkuin diabeetikko insuliinia.
Eli tietoa myös tarvitaan. Auttajat eivät aina ole oikeassa.
Koukkuun jäin...mutta olen jättänyt Alproxin pois, ja...tilalle terkkarin lääkärin Oxamin 15 mg
x 2...Nyt syön 1/2 ja 1/2 tbl/vuorokausi ajatuksenani jättää ko lääke myös pois.
Helposti joutuu ojasta allikkoon.
Olen paljon ajatellut tätä asiaa: olen n.s. tahtonainen. Mutta olen tunnustanut itselleni, että motivaatiota raitistumiseen ei enää - tässä iässä - ole...
Tilanne on äärimmäisen ambivalentti: tahtoisin raitistua - motivaatio ei riitä.
Opamox-lääkettä minulla on - rauhoitukseen. Mutta se ei korvaa alkoholin antamaa mielihyvän tunnetta.
Myös unilääkettä on, aika mietoa, enkä käytä yliannostuksia.
Usein kuitenkin samaan aikaan alkon kanssa...paha, paha!
Syön erittäin terveellisesti: paljon marjoja ja kasviksia, kanaa, kalaa jne. Pidän siis huolen "jotenkin" terveydestäni...
Mutta inhoan itseäni, kun en pääse tuosta riivatun viinistä ja konjakista eroon!!
Ahdistus on välillä nin kova, että konjakkia vaan on SAATAVA! Ja heti olo helpottuu ja mielenrauha palaa...
Kammottava tilanne, uskokaa!
Huomasin, että tänään on 21 vrk ilman alkoholia - vasta! Niin sekaisin olen ollut, että minun piti tarkistaa päivämäärä näistä keskusteluista. 3.8. pyysin "Auttakaa". Sain ensi-apuohjeita.
Tarinamme on samankaltainen. Olen vajaa 60-v ja olen pohtinut samaa, mitä väliä sen enää tämän ikäisenä on yrittää raitistua. Mutta, sairaalareissun (maksatulehdus) ja maksakirroosin pelosta heräsi halu elää, ja nähdä vielä loputkin päivät.
Sairastan myös kroonista parantumatonta sairautta ja syöpää (latentissa vaiheessa), joihin olen saanut paljon apua.
Motivaatio: Rakasta itseäsi, olet arvokas!
Minä heräsin vasta huomaamaan oman ihmisarvoni ja muiden ihmisten arvon!
Kuinka paljon turhaa työtä kanssani on tehty, kun en ole itse hoitanut itseäni? Sitä ajattelen ja kadun. En silti ratkea juomaan. On vain tullut aika hävetä ja parantua.
Rutiinit: En tiedä, koskeeko se muita, mutta itselleni ovat rutiinit tärkeitä. En ole enää työelämässä, mutta nyt aloin noudattamaan vanhoja rutiineja. Aamukahvit rauhassa, aamupesu rauhassa,päivän suunnittelu, mitä ruuaksi, pyykit, kukat, netti, netti, netti,,,perjantain siivouspäivä ja sauna (ilman saunakaljaa)...
Poikeuksia: Kun rutiinit tympivät, alan sisustamaan, siirtelemään huonekaluja, kukkia, vaihtamaan pöytäliinoja..Käyn ostoksilla...
Käymme sienessä, toreilla, kirpparit ovat nautinto. Karkkipäivä. Leipominen. Maalaaminen.
Hullua: Kuinka olen voinut kuvitella, että muut eivät huomaa tai haista, kun olen ottanut? Kuinka kammottavia ovat krapulapäivät, kun pitää hoitaa asioita, käydä ostoksilla, pankissa, apteekissa..miten olenkaan haissut vanhalta kaljalta?
Voimia!
Kirjoitit mielestäni asian ytimestä seuraavasti;
-"Mutta inhoan itseäni, kun en pääse tuosta riivatun viinistä ja konjakista eroon!!
Ahdistus on välillä nin kova, että konjakkia vaan on SAATAVA! Ja heti olo helpottuu ja mielenrauha palaa...
Kammottava tilanne, uskokaa! "-
Tuo kappale kuvastaa alkoholismin olemuksesta hyvin paljon. Alkoholismi nimittäin on aivan jotain muuta kuin vaan juomista. Juominen on oikeastaan vain oire ja alkoholistin tapa lääkitä omaa sairauttaan.
Ikävä kyllä tuo lääke, aikansa toimittuaan, kääntyy käyttäjäänsä vastaan, kuten monet muutkin lääkkeet tekevät.
Siksi siis pelkkä juomisen lopettaminen ei vielä ratkaise mitään.
Se olisikin helppoa, vai mitä? Lopettaa juominen pelkästään vain tahdonvoimalla ja lopettamalla juominen, mutta kun ei.
Mainitsemasi ahdistus (sekä monet muut ongelmat) ovat silti olemassa, voivat hyvin ja oikeastaan vaan kasvavat, kun eivät saa "lääkettään".
Siksi alkoholismista toipuminen vaatii aina jotain muutakin, kuin vain juomisen lopettamisen.
Kysynkin nyt sinulta, mitä muuta olet ajatellut tehdä itsellesi, ettet enää retkahda heti ensimmäisen vaikean hetken koittaessa?
Juuri tuota minäkin HALUAISIN! Elämäni muuttui tietyistä (terveydellisistä, ei alkoholi) syistä n. 3 vuotta sitten.
Nyt on päiväni täysin tylsiä,ilman mitään järkeä edes nousta sängystä! Silti PAKOTAN itseni ylös, käyn suihkussa, välilevyn pullistumasta johtuva jatkuva kipu tekee aamuista kamalia! Syön puuron ja marjat, juon kahvit...mietin, miten täyttäisin päiväni...
Sitten tulee mielihyvä: konjakkia tai viiniä! Puen päälleni, meikkaan, olen n.s huoliteltu.
Käyn ruokaostoksilla ja jossakin koomesta Alkosta.Enää en osaa edes hävetä! Pää pystyssä kannan Alkon tuotteita kotiini...Huomaan, että viini turvottaa - konjakki ei. "Kauniit" kasvoni alkavat näyttää potkupallolta.
Edes minua 20 vuotta hoitanut omalääkärini ei huomaa (tai ei ainakaan näytä...) että nyt olisi "puhuttelun" paikka.
Ajattelen nimenomaan: mitä väliä tämänikäisellä enää on raitistua? Leipominen ei enää kiinnosta pätkääkään - eikä mitkään kotityöt. Sisustelen kyllä ja ostelen pieniä asioita kotiin...mutta se ei poista himoa alkoholin tuomaan hyvänolontunteeseen.
Olet oikeassa: minun eteeni on moni tehnyt paljon työtä = olen arvokas. Paitsi itselleni.
Tämä tylsä elämä ja hahmottumattomat päivät ja krooniset selkäkivut ovat vieneet elämänhalun - ja silti pelkään kuolemaa!
Tilani on hyvin ongelmainen...kiitos sinulle kuitenkin empatiasta!
Ai että mitäkö muuta olen ajatellut tehdä?
Jos sen tietäisin, en tänne kirjoittelisi!
En minä TIEDÄ - siksi pyysin neuvoja ja vinkkejä täältä.
Et varmaan tarkoittanut sitä - mutta ei kyllä rohkaissut yhtään...päinvastoin. Masensit lisää.
Valitan...
Ai että mitäkö olen aikonut tehdä? Jos sen tietäisin, en tänne kirjoittelisi ja pyytäisi neuvoja ja vinkkejä.
Et ehkä tarkoittanut - mutta masensit lisää.
Valitan...et muuta kuin totesit faktoja ja syyllistit. Se ei tuntunut nyt hyvältä. Ei todellakaan.
Jostain syystä ensimmäinen ei lähtenyt - ja kirjoitin toisen perään. Sorry.
Vaihtoivat palvelimen. Tällaiseksi meni, että tietotekniikka-palstallakin lähettelevät tuplaviestejä, että saa ensimmäisen näkymään...
Vaihtoivat palvelimen. Tällaiseksi meni, että tietotekniikka-palstallakin lähettelevät tuplaviestejä, että saa ensimmäisen näkymään...
Siis tässä tämä toinen viesti pukkaamaan ensimmäiseni esiin...Heh heh.
Onko Suomi tietotekniikan maa, missä tietotekniikka ei toimi? Tai siis tarkemmin Suomi24:ssä?
" että konjakkia vaan on SAATAVA! "
onko sulla pienintäkään epäilystä siitä, että et olisi alkoholisti ? edes pienenpientä ?
alkoholismi on sairaus, jota voi hoitaa.
"sopiva" lääke on alkoholi, kunnes henki lähtee tai juoppo raitistuu.
raitistumisen sattuessa ainoa lääke on olla ottamatta ensimmäistä ryyppyä. halpa lääke !
miten lie sinun kohdalla ?
juoppo haluaa mielellään lopettaa ryyppäämisen niin, ettei tarvitse lopettaa alkoholin käyttöä!! siis aloittaa "kohtuukäytön". heh-heh.
ja siitä toiveesta pidetään kiinni enemmän kuin mistään muusta, koska ilman alkoholia elämää ei alkoholisti voi kuvitellakaan.
siis ei ole mitään taikasauvaa tai muutakaan, millä joku sinut raitistaisi. tai kohtuukäyttöhän sulla on vielä haaveena.
se haave sinun pitää vielä ryypätä/ poistaa ja sitten aletaan olla pisteessä, josta muutos saattaa tapahtua.
teoriassa sinulla lienee kaikki mahdollinen tieto raitistumisesta, mutta kun pitäisi teoria ottaa käytäntöön, nii eipä onnistu.
sinulle on kunniakkaampaa olla julkisesti juoppo kuin olla raitis. aika absurdia, jos sivullinen sattuis asiaa miettimään.
mitä jos tekisit listan tavoista raitistua. kirjoita ylös kaikki tietämäsi tavat sinulle helpoimmasta alkaen.
sitten mietit teetkö raitistumisen lyhyen vai pitkän kaavan mukaan.
eli kummasta päästä listaa aloitat toimet.
oma raitistuminen tapahtui muutama vuos sitten. silloin olin löytänyt elämäntavoilla/ juomalla oman pohjani ja sieltä pääsin kuukausien kuluessa väähän kerrallaan takaisin elämään.
tärkein asia : oli myönnyttävä, etten hallitse alkoholin käyttöä koskaan, ei sitten ollenkaan. turpaan tulee aina, jos alan kisaamaan. heti tai kohta.
aa ja sen kautta raittiit tukijat, nuo tavalliset ihmiset, olivat ihan välttämättömiä alkuun.
oli siinä niin paljon muutettavaa.
tsemppiä sulle. älä anna nöyryyden puutteen estää uuden elämän alkua.
pyydät täältä apua, liityn ketjuun ja kerron minäkin itsestäni sen verran, että eräänä päivänä antauduin alkoholin edessä täysin.
Niinpä läksin sellaiseen paikkaan, josta kaveri oli kertonut minulle ja siellä tapasin raitistuneita alkoholisteja. Raitistuminen oli helppoa ja sellaisena pysyminenkin on onnistunut tovereiden tukemana ja uuden elämäntavan opettelemisella.
Jos luet kirjan Nimettömät Alkoholistit, voit ehkä paremmin päätellä mahdollisuutesi lopettaa itse juomisesi.
Niinkuin huomaat, pätevää keinoa en antanut minäkään omin voimin lopettamiseen. Voit silti ihan hyvin onnistua, mutta ponnistelua se sinulta vaatii ja luovaa aivotyötä viisasten kiven löytämiseksi.
Oikeammin minun olisikin pitänyt kysyä, että mitä sinä olisit valmis tekemään, päästäksesi eroon alkoholin tuomasta pahasta olosta?
En itsekään tuossa tilanteessa vielä tiennyt, mitä minun olisi pitänyt tehdä.
Jos olet valmis "mihin tahansa", silloin olet valmis ottamaan elämäsi ohjat omiin käsiisi.
Paradoksaalista kyllä, joudut vaan ensin nostamaan kätesi pystyyn ja luovuttamaan, muuten et voi alkoholia voittaa.
Alkoholismi sairaus vaatii aina hoitoa, muuten se invalidisoi ihmistä, ja johtaa lopulta ennenaikaiseen kuolemaan.
Kun juomista on jatkunut riittävän kauan, hoitona ei enää voida käyttää kemiaa, eli ei sen kummemmin alkoholia kuin lääkkeitäkään.
Silloin ainoa jäljelle jäävä hoitomuoto on oikeanlainen terapia.
Parasta terapiaa alkoholisteille on ryhmäterapia ja vertaistuki.
Siihen alkoholistin valheelliseen ja egoistiseen maailmaan eivät ns. "ammatti-terapeutit" oikein osaa pureutua. Hoito jää heidän käsissään liian usein liian pinnalliseksi, ja syitä juomiselle haetaan helppojen kaavojen mukaan lapsuudesta tms.
Ja ymmärrät varmaan itsekin, että nyt juuri kun apua eniten tarvitsisit, sinua ei auta yhtään 20min jutustelu pari kertaa viikossa. Avun on oltava huomattavasti kokonaisaltaisempaa.
Itse pääsin eroon sekä alkoholista että benzoista minnesota-mallisessa hoidossa.
Siitä on jo kahdeksan pitkää vuotta, ja uskallan hoito-mallia suositella sinulekin - ja perheellesi.
Alkoholismi on kuitenkin aina koko perheen sairaus.
Asia on vaan niin, että en voi irrottautua kotoani kuukausiksi. Siihen on monta (ihan oikeaa) syytä. MM. krooniset sairauteni, joita hoidetaan keskussairaalassa säännöllisesti. Ja oma työ.
Minua 10 vuotta nuorempi veljeni raitistui yli 10 vuotta sitten AA:ssa. Juotuaan sitä ennen viskipullon päivässä jo viimeisinä aikoina...Mutta hän asui suurella paikkakunnalla, jossa oli useita AA-kerhoja joissa hän kävi PÄIVITTÄIN (jopa jouluisin!) useita vuosia.
Minä olen jo saanut täältä erään vinkin: tukihenkilö sellaisesta, joka on itse taistellut raittiiksi. Jolle voi soittaa koska vaan ja jota voin tavata usein. Aikomukseni on ottaa häneen yhteys ja pyytää käymään, jotta voimme puhua face-to-face.
Kiitos sinullekin kuitenkin neuvoista!
aloitustani. En suinkaan pyri "kohtuukäyttäjäksi" - vaan PYYSIN neuvoja ja vinkkejä itsekatkaisuun. Joita sainkin yllättävän paljon: empaattisia ja todella hyväntahtoisia - ei irvailevia, tyyliin: heh-heh...
Kirjoituksesi oli minusta aika tyly...
Valtettavasti.
kun olet löytänyt tukihenkilön. Toivottavasti pystyt puhumaan veljesikin kanssa ongelmastasi.
Hänestä olet huomannut, että toivoa ei kannata heittää.
Ehkä siellä kolmen Alkon pienessä(?) kylässä jo joku on aavistanut sinun ongelmasi.
Minullakin on nykyisin pitkän raittiuden mukana tullut tukihenkilöitä, joille voin soittaa koska tahansa. Niinkuin minullekin voi, mieluiten ennen ensimmäistä huikkaa.
Yhteisvoimin on helpompaa kuin sinnitellä itse omien ahdistavien ajatustensa kahleissa.
sinusta paistaa kilometrien päähän, että aiot juoda edelleen ja haet sille vaan lisää tekosyitä.
eikä sinua auta palaute," empaattisia ja todella hyväntahtoisia" muuta kuin juomaan lisää !
ne mahdollistaa lisää juomisen itsekusetuksen saatua annoksen "empatiaa".
mutta sitä sinä et halua alkoholistin tavoin tajuta. saithan jo pelkästä empatiasta luvan juoda ja millään muulla ei ole väliä.
elämä on ihanaa, ALKOHOLISTIN ELÄMÄÄ, kun ei tarvisekaan vielä lopettaa.
jonkin verran närästää, kun joku kertoo asian asiana:
"Kirjoituksesi oli minusta aika tyly...
Valtettavasti. "
siinä kun ei tullut lupaa juoda.
sitten väität haluavasi lopettaa juomisen kokonaan ja syytät minun, että sille naureskelen epäillen, koska juoppo vähentää/ aloittaa kohtuukäytön aina jossain vaiheessa !
onko tämä omaa tekstiäsi vai ei :
"Juuri NYT, tällä hetkellä, ajattelen näin: haluan RADIKAAALISTI vähentää alkoholinkäyttöä."
hyvä ihminen .
sinä olet normaali alkoholisti ja alkoholistin ainoat oikeat ja toimivat lääkkeet ovat alkoholi ja täysraittius.
reseptit on perin yksinkertaiset.
yhtäaikaa noita lääkkeitä ei voi kuitenkaan käyttää.
valitan sitä, että en ala valehtelemaan enkä jaa empatiaa juomalupaa luvaten.
juo tai lopeta mutta alä valita omista päätöksistäsi, koska vain sinä sen päätöksen teet.
jos tämä nyt herättää sinussa tunteita niin silloin jotain onnistui.
rehellisyys hätkäyttää toivottavasti ajattelemaan oikeilla termeillä omaa alkoholismia, tosiasiaa.
kaunista loppukesää :)
Jos raittius on tehnyt sinusta noin pisteliään ja suorastaan ilkeän - ei se todellakaan "pue sinua".
Oletko katkera, kun raitistuit? Vai raitistuitko?
"Kuules nyt nainen..." - onko tuo fiksu tapa kirjoittaa?
Minä PYYSIN NEUVOJA JA VINKKEJÄ, en mitään analyysiä siitä, millainen muka olen.
Ja sain niitä! Asiallisia - ihan konkreettisiakin. Ei mitään "päänsilitystä", mutta ystävällisiä ja hyvässsä hengessä kirjoitettuja. Et onnistunut mitätöimään niitä.
Mutta toki tänne mahtuu kaltaisiasi, jotka omaa paremmuuttaanko korostaakseen kirjoittavat siten, että toiselle varmasti tulisi kurja olo.
Et kuitenkaan onnistunut pilaamaan sitä iloa, jonka sain liki kaikista muista vastauksista! Luen ne yhä uudelleen ja uudelleen - sinun panettelusi hyppään yli!
Hvää elämää sinullekin:-))
sinulla on vaan yksi ongelma (tällä palstalla).
se on alkoholiongelma.
ole hyvä ja vastaa, oletko alkoholisti ?
olen vihainen valehtelulle ja itsekusetukselle.
juuri sille mitä sinä teet alkoholin ja itsesi suhteen ja sille tavalle, jolla juoppo kääntää kaiken hymistelyn luvaksi juoda vaan lisää.
ei sinua silittelyt auta kuin juomaan lisää. tottakai juoppo siitä tykkää !
ja kääntäen totuus saa huutia.
sinulle on täräytettävä koko asia päin näköö niin että tuntuu ja sitä minä tein.
ja oman osani olen silloin tehnyt sinun johtamiseksi pois juopottelusta antamalla ajateltavaa omasta tilastasi.
enempää positiivista ei ulkopuoliset voi sinulle juopolle tehdä, vaan pelkästään mahdollistaa sinut juomaan lisää.
LISÄÄ, empatialla ja lääkkeillä.
niin ja vastaathan tuohon yhteen tärkeään, sinua koskevaan kysymykseen.
minä en sitä vastausta tarvitse vaan sinä itse.
sairautta ei voi hoitaa jos sitä ei ole !
normaali alkoholisti valehtee tuossakin kohtaa, entäs sinä ?
minulla mitään vastattavaa! Olen aloituksessani pyytänyt vinkkejä ja neuvoja ja kertonut rehellisesti tilanteeni. En ole pyytänyt luonneanalyysiä - jota tarjoat tämän tästä "juopolle". Sinulla on ilmiselvästi paha olla.
Yksikään muu vastanneista ei ole noin ilkeään (ja sivistymättömään) sävyyn kirjoittanut - joten minä en tule sinulle enää vastaamaan, mihinkään.
Nalkuta ihan rauhassa ystäväiseni niin paljon kuin sielusi sietää.
Ei kiinnosta enää SINUN mielipiteesi - täältä olen saanut aivan tarpeeksi todellista auttamishalua - en mitään "päänsilitystä"!
Olet varmaan aika onneton ihminen...;-((
Vaikeaa se on kaikilla. Ite oon tuurijuoppo, joskus kuivilla, joskus ränni päällä. Nyt ränni.
Kuten huomasitkin varmaan, AA iskee heti kiinni, vaikka muuta pyytää. No, se on niitten missio.
Sen verran kattelin vastauksia, että olennainen sanottiin kuitenkin monesti. Oma pää.
Pieni paikkakunta voi tosiaan olla hankala. Mä asun nyt hesassa, kolme Alkoa kävelymatkan päässä, niitä kierrätän. Vähän noloa, kun myyjä alkaa sanoon "moi".
Kertyi noita sairauksia itellekin, oon tosin vähän nuorempi. Tuli alettua juopottelemaan siinä sivussa. Nyt koitan kuivistaa, pitäis saada työt taas pyörimään. Parikin hyvää asiakasta tässä härdellissä meni, no joo, pitää hankkia uusia.
Tuosta katkosta. Periaattessakin päihdehuollossa on vaitiolovelvollisuus. Toki katkolla käynnin tieto leviää ympäristöön. Parempi tieto se on kuitenkin, kuin jos ördäät paikallisessa kapakassa. Sekin on nääs vaarana.
No sen kerron, oon ollut ja nytkin oon aika "high end" jutuissa mukana, Yhteiskunnallinen "asema"on oma juttunsa. Kyllä juoma on ongelmä kaikissa sosiaali-luokissa. Oon kännissä dödöillyt aika väärissä paikoissa pari kertaa.. uups.
Kyllä itsekatko onnaa, se vaan vaatii duunia. Terveys on hyvä motiivi. Vinkkejä ei oikeestaan ees oo olemassa itsekatkoon. Kun saat katkastua, kirjoita tänne, miten teit sen. Asia kiinnostaa monia.
Noilla puolihulluilla AA- laisilla on muuten sinällään hyväkin mantra "päivä kerrallaan". Sitä voi koittaa toteuttaa muutkin ihmiset. Koita ainakin vähentää dokaamista. Et todellakaan oo ainoa, jolla sama asia vaivaa..
No pakolliset linkit. Tunnet varmaan net. Plink on hyvä, lueskele sitä.
http://www.makupalat.fi/Categories.aspx?classID=714ff1e0-f02a-4b20-9b4a-0c5a5558c41e
"Noilla puolihulluilla AA- laisilla on muuten sinällään hyväkin mantra "päivä kerrallaan". Sitä voi koittaa toteuttaa muutkin ihmiset. Koita ainakin vähentää dokaamista. Et todellakaan oo ainoa, jolla sama asia vaivaa.."
tuo sinulta lainattu osio pisti vaivaamaan, että olenkohan minä väärin raitistunut ?
pitäiskö alkaa juomaan ja sitten raitistua eiku vähennellä menetelmällä, jota alkuperäinenkään ei tiedä ?
eli käytännössä jatkaa juomista, silloin hulluus katoais ja kaikki känniset olis niin viisaita yhdessä möyriessään. yhtä suurta kännistä perhettä !
ei kiitos, tuota "viisautta" en enää halua kokea.
kun en ole muutamaan vuoteen juonut ja siinä alussa tarvittiin aa:ta, ehdottomasti.
eli sinun mielestä olen siis puolihullu.
niin ja minun ei tarvitse kärvistellä tuollaisten asioiden parissa enää:" Koita ainakin vähentää dokaamista":
jos olisin raitistunut muuten vaikka uskoon tulemalla, niin olisinko silloin myös puolihullu ?
omavoimaisuutta olen kokeillu just riittävän monta kertaa, jotta voin sanoa, että ei sitä vaikeammin vois edes yrittää saati onnistua.
sitä juoppo ensin kokeilee ja sitten uudestaan ja uudestaan. lopuksi vasta jotain muuta, jos henkiin jää.
sitten asiaa.
minulla on hyvä olla eikä kankkusta vuosiin.
ja sinulla taas päin vastoin. juot ja krapuloit.
kumpi osapuoli oikeastaan on puolihullu ?
jos jonkun yleensä sellainen täytyy olla ?
juova alkoholisti oli osuvampi termi koko jutussa, sitä ei tarvitsisi arvuutella kuka palkinnon koppaa ja kiittää.
upean päivän upea aamu on parhaimmillaa :)
http://www.youareanidiot.org/
voi toteuttaa kuka tahansa. Ja toisen ihmisen tukeen saa turvautua kuka tahansa. On vaan huomattu, että kun alkoholistit tukevat raittiudessa toisiaan, tulokset ovat hyviä.
kun osaa asian tiivistää :)
Motivaation puute. Kun terveys alkaa mennä, alkaa ehkä löytyä motivaatiotakin.
Sinulla kyselyn aloittaja on selkä-ongelma?
Kipulääkkeiden teho muuttuu muuksi alkoholin kanssa, mikäli käytät kipulääkkeitä? Kipulääkkeiden teho laskee.
Minä jätin "säkillisen" lääkkeitä syömättä. Lääkärin määräyksestä. Moni lääke alkoholi tekee todella temppuja maksalle! Joillekin lopullisen tempun.
Ei tämä helppoa ole. "Päivä kerrallaan" on välillä "hetki kerrallaan". Kun sen "hetken" yli pääsee, on helpompaa.
Pysähdyn, mietin, otan esim. omenan ja totean. Ei mitään järkeä hankkia alkoholia.
Juoppo löytää aina syyn juoda. "Miksi kiusaisin itseäni, konjakki auttaa?", "Olen levoton, olut auttaa?", "Minua ottaa aivoon, kännit auttaa?"
Syy ei tarvitse olla aviomies tai jonkun toisen aiheuttama asia.
Nuorempana ja arkana, pelkojeni vuoksi hain apua alkoholista. Tiedän, että olen kärsinyt tunnetason häiriöistä. Olin hetken itsevarmempi alkoholin avulla. Huono tapa jäi "päälle" eikä nautinto tai alkoholin antama apu tuntunut enää auttavan, päinvastoin. Piti juoda niin paljon, että taju lähti, sammuin aina.
Nämä omat tunteet...voivat olla melkoisia riiviöitä.
Pitäisi hyväksyä itsensä juuri sellaisena kuin on, vaikeaa minulle, entä muille?
tästä tulikin! Tosin joskus mentiin vähän "sivuraiteille" - mutta sain kyllä aikamoisen annoksen oikeita vinkkejä ja itseluottamusta. Loppu on kiinni sitten omasta pääkopasta...
Tiedän ennakkoon miten se menee...ekaksi 4-5 päivää ihan helppoa, ajattelen, että " olen jo sentään ollut nämä päivät juomatta: nyt voin ottaa konjakkia tai viiniä."
En koskaan "dokaa" ravintoloissa! Nautin suunnattomasti, kun laitan viiniin osan vettä (huom!) ja lipitän sitä sitten monta tuntia ja meiliala kohoaa, aivot tuntuvat kirkkaammilta...
Puhumattakaan laatukonjakista! Jo parin siivun jälkeen on kuin uusi ihminen!
Huomaatteko...yritän kehuskella, mitä kaikkea mukavaa alkoholista saa!
Luin tänään erästä aforismikirjaa, siinä oli jokin tämäntyyppinenkin: "Omatunto on sitä varten, että se pilaisi kaiken mukavan elämässämme".
Minä en ole sillä tavalla alkoholisti, ettenkö voisi lopettaa, jos otan. Ei ole "putkia" eikä krapularyyppyjä. Mutta suurkuluttaja olen ilman muuta. Se on salakavalaa, koska sietokyky on noussut koko ajan.
Hyvät kanssakulkijat - naiset ja miehet - teillä on erilaisia tapoja ollut raitistua, kaikki me tiedämme, mistä on kyse.
Juuri NYT, tällä hetkellä, ajattelen näin: haluan RADIKAAALISTI vähentää alkoholinkäyttöä. Annan pankkikorttini miehen piilotettavaksi, jos heikkous yllättäisi...kuitenkin.
Olen realisti: en oikein itsekään usko / halua, ettenkö voisi viikonloppuna ottaa pullon viiniä - tai sitä konjakkia.
Toisaalta: sellaisia päätöksiä on tehty monia, ja aina on lipsuttu...
Liikunta on ollut aikoinaan addiktioni: juuri silloin, kun laihdutin 20 kg omin päin ja olin täysraitis!
Valitettavasti nyt esim. lenkkeily ei onnistu tietyistä terveydellisistä syistä. Kyllä voin kävellä - mutta en tehdä pitkiä lenkkejä. Samoin uimahalleissa käynti on "kielletty". Kuntopyörä jää - maailman tylsin kapine!
Tulen varmasti palaamaan näiden vastausten pariin monta kertaa...ja saamaan uskoa raitistumiseen.
TÄNÄÄN en ainakaan juo, huomenaamuna aion tehdä saman lupauksen...
Jokaiselle parasta jatkoa!
Ensimmäisessä viestissäsi tartuit viimeiseen oljenkorteen ja kyselit vinkkejä miten raitistua.
Tänään ilmoitat halusi radikaalisti vähentää alkoholinkäyttöäsi.
Huomenna jo sinä valitset kumpaa haluat arkiviikon ekana päivänä. Viiniä, konjakkia vai alkoholitonta juomista.
Tiistaina valitset tiistain tiesi. Jne...
Lopuksi latteus: ensimmäinen ryyppy ratkaisee. Otat tai jätät ottamatta.
Tosiaan: kävimme ruokaostoksilla iltapäivällä: eipäs ostettukaan niitä 3-4 siideriä! Kuten yleensä...
Huomena joudun tekemään taas uuden ratkaisun - ajattelin Fazerin sinistä...en koko levyä kerralla, mutta pieniä "huikkia"! Ja illaksi haen videoleffan että keskityn muuhun.
Minun on uskottava nyt itseeni...kiitos tuesta.
Kerro, onko niissä sellaista, joka sopii sinulle?
tai hyvässä seurassa käy vaikka tenttukin
Ja niitä on tullut aika paljon - kuitenkin oma "lanttu" sen asian ratkaisee...
Konkreettisesti sen verran, että olen hankkinut tukihenkilön, joka on käynyt kaiken läpi...
Kaikkea hyvää vaan itsellesi!
Louise
Hei.Ensimmäiseksi unohda se että asut pienellä paikkakunnalla. A-klinikalle voi mennä siten että se on suht huomaamatonta, eikä siellä kukaan kattele pitkään,kaikilla on sama ongelma.Sieltä saat ensiavun, esim.ns.avokatkolääkkeet muutamaksi päiväksi jota kestät krapulan oireet helpommin.Olen itse kokenut aivan samanlaisia tuntemuksia ja niellyt ylpeyteni siinä vaiheessa kun tuli mitta täyteen.Myös minä olen aina huolehtinut ulkonäöstäni ja juoppous ei ole pahemmin päällepäin näkynyt, mutta minulle se aiheutti kovaa masennusta ja itsesyytöksiä, unettomuutta ja myös noita kuvailemiasi oireita jaloissa ja pumpussa. Sain a-klinikalta apua, mutta en ole täysin raitis vieläkään. Otan silloin tällöin mutta olen saanut asian jonkinlaiseen tolkkuun.En enää häpeä, olen huomannut että meitä on paljon, monenlaisista piireistä ja kannustan vilpittömästi ottamaan yhteyttä esim sinne klinikalle. Jos haluat keskustella kanssani, kirjoita viestiä.Toivoa on, muista se aina.
Siis henkilön, joka on raitistunut, nyt 10 vuotta. Hoitoalan ihminen, noin ikäiseni nainen. Tajuan, että yksin ei jaksa - vaikka miten olisi tahtoa. Siksi juuri pyysin vinkkejä täältä - ja sain, paljon!
Kiitos sinulle empaattisesta vastauksestasi! Kyllä voisin jatkaa keskustelua, jota ehdotit. Täällä julkisestiko?
Tänne ei uskalla spostiosoitetta laittaa mut mietitään miten yhteystiedot voisi vaihtaa.
hyväksyy, voin laittaa oman sp-osoiteen näkyville ja laitatte sinne omanne. sitten lähetän teille toistenne osoitteet .
sinulta. Toiset ihmiset, jotka ovat jo löytäneet oman tapansa ratkaista yhteisen ongelman, ovat olleet suureksi avuksi minullekin. Huomaat, että tällaisessa suhteessa saatu ja annettu apu on molemminsuuntaista. Et ole yksin ongelmasi kanssa.
Ja nyt jos vielä löydät,lisää ihmisiä jotka haluavat tukea toisiaan raittiudessa.Olet käytänössä perustanut oman AA-kerhon.
Omasta mielestäni ,juuri se mitä olet tekemässä on tärkein askel kohti raittiutta. Näin aluksi muuta ei tarvitsekaan tehdä.Tietenkin halu lopettaa alkoholin käyttö kokonaan.Mutta nämä
kaksi riitää pitkään.
Neuvona voisin sanoa ,että kannattaa edetä päivä kerrallaan .Olisi hauska seurata miten "kokoukset" tapaamiset "kummisi"tukihenkilösi kanssa sujuvat .Noin pääpiirteittäin.
aiemmin ketjussa mainitsemaasi 5 vuotta raittiina olleesseen hoitoalan ihmiseen? Teitä olisi jo ryhmässä 3.
Valitettavasti minulle tarjotaan taas "nimetöntä"...
Tukihenkilöni on juuri tämä aiemmin (yli 5 vuotta sitten) AA:ssa raitistunut hoitoalan ihminen.
Tapaamme huomena. Parasta tässä on se, että hän käy YHÄ AA:ssa 2-3 kertaa viikossa! Minun on helppo mennä hänen kanssaan! Kynnys madaltuu, kun on tuttu ihminen mukana.
Voi ihmiset, kohdallani tämä on kuin IHME!
Pelkkä kahvin juonti, ja juopottelusta tai juomattomuudesta puhuminen ei vielä riitä. Ennemmin tai myöhemmin "raitistuneelle" tulee elämässään eteen joku ahdistus tai sydänsuru, joka panee juomaan. Tilastot puhuvat tästä vääjäämätöntä kieltään.
AA:sta tekee AA:n se ohjelma, jolla yritetään saada juomisen lopettaneen alkoholistin toipuminen käyntiin.
Ilman minkäänlaista toipumista alkoholisti on vain "kuiva", toisinsanoen hän elää ja ajttelee kuin juodessaan. Henki ei vain haise viinalle.
Tällaiselle "raittiudelle" ei kannata lyödä ropojaan, sillä kyseessä on erittäin vakava sairaus, joka ei koskaan täysin parane.
AA:n ohjelma on testattu ympäri maailmaa tuhansilla ja taas tuhansilla ihmisillä.
Sen tarpeellisuus on niinikään testattu sadoillatuhansilla ihmisillä, jotka kaikki kuvittelivat kuolemaansa saakka, että he pärjäävät ilmankin.