Aikoinaan lääkiksen ja lääkärien miesvaltaisuus (määrällisesti) oli ongelma sekä pyrkiessä, opiskelun aikana että ammatissa. Ainakin sitä pidettiin yleisesti ongelmana. Miehet voivat mm. pyrkiä lääkikseen armaijavuoden jälkeen keväällä ilman miinuspisteitä ja suorittaessaan asepalveluksen kandivaiheessa pääsivät kladijärjestyksessä kliinisille kurseille jatkamaan opiskeluja. Myös työssä sukupuolen katsottiin antavan etua empaattsempana ja paremmin ihmisiä arvostavana lääkärinä. Miehenä nämä asenteet oli hyvin helppo hyväksyä ja ammatin naisvaltaisuus on ilmeinen realiteetti. Aikoinaan naiset opiskelijoina ja ammatissa pitivät yhtä ja samalla olivat erinomaisia kollegoja myös miehille. Miten onkaan nykyinen lääkis ja lääkärien professionaalisuus?
Muinoin mieskandilla oli helposti ongelmia mieskollegojen ja opettajien kanssa ja hyvät välit hoitajiin ainakin TYKS:ssa. Yli 75% naisvaltaisuuden väitetään muuttavan työpaikan ilmastoa.
Muinoin mieskandilla oli helposti ongelmia mieskollegojen ja opettajien kanssa ja hyvät välit hoitajiin ainakin TYKS:ssa. Yli 75% naisvaltaisuuden väitetään muuttavan työpaikan ilmastoa.
Vastaukset 7
Vanhimmat
...mutta mikä on kladi??
ainakin käyttävät tuollaisia, lieneekö myös stadissa... Manupaikkoja jaettaessa pistetään opiskelijat kladijärjestykseen kurssiaseman, opintoviikkojen jne. perusteella. Tai ainakin jotain tonnepäin.
T: Ei tod turkulainen :D
"Miehet voivat mm. pyrkiä lääkikseen armaijavuoden jälkeen keväällä ilman miinuspisteitä"
Niin voivat, mutta suoraan lukiosta tulleet tytöt saivat 4 pistettä, kun armeijasta palaavat pojat saivat tuon huikean 0. Tässä yksi syy naisvaltaistumiseen. Onneksi käytännöstä luovuttiin tänä vuonna.
miehetkin voineet hakea suoraan lukion jälkeen, saada 4 ja lykätä sitten päästyään opintoja armeijan takia vuodella?
Hieman hankala saada punaisesta langasta kiinni, mitä aloittaja tässä nyt hakee kautta kysyy?
Tietääkseni lääkiksen naisvaltaisuus on nykyään "ongelma". Pääsykoetta pyritään laatimaan miehiä suosivaksi, jotta miehiä saadaan alalle. Itse olen sitä mieltä, että kumpikin sopii lääkäriksi aivan yhtä hyvin, mutta ammattikunta ei saa yksipuolistua.
Rima on alan kiinnostavuuden takia korkealla ja sisäänpääsy vaatii perslihaksia. Miehet eivät jaksa keskittyä pääsykokeeseen kuukausitolkulla, kun taas naiset tekevät ihan mitä vain, jotta tavoite saavutetaan. Naiset tekevät yksinkertaisesti enempi töitä sisäänpääsyn eteen ja siis pääsevät sisään.
Miehet ovat joskus ennen päässeet tavoitteisiinsa helpommalla. Nyt eivät enää, joten oikea lähtökohta tässä on herättää miessukupuoli huomaamaan, että kilpailu on kovaa.
Maailma on monessa suhteessa joutunut järkevöitymään tasa-arvon alla ja luulen, että tästä syystä myös lääkärikunta on asiallistunut ja hyvin toimeentuleva keskenäänkin. Mieslääkärit hoitsujen perässä on tuskin enää kovin paikkaansapitävä stereotypia.
Naisvaltaisuus ei muuta ilmastoa. Ilmapiiriäkö? Naisten läsnäolo varmaankin vaikuttaa työyhteisön ilmapiiriin positiivisesti, mutta niin tekee miestenkin läsnäolo. Sukupuolet tasoittavat toistensa erilaisuutta. Kumpi tahansa "valtaisuus" ei ole yksinään hyvä asia.
Poikakoulun ja miesten asevelvollisuuden jälkeen lääkis oli Polin tapainen valinta miehille. Molempiin piti pyrkiä ja pääsykokeet/karsis ratkaisivat pääsyn. Koulussa huonommin pärjänneille pojille se oli ilmeinen etu sja Turussa oli jopa mieskurssi lääkiksen puolella(siis ilman yhtään naiskandia). Polille tuli aikanaan kukkaisinsinöörejä kun tavoitteena oli tyttöjen määrän lisääminen. Erityisenä ongelmana olivat jotkut erikoisalat yleisen lääkäripulan lisäksi. Naislääkäreitä pidetiin myös empaattisempina, ahkerampina ja fiksumpina (siis kuten muussakin opiskelussa. Se onnistui hyvin. Nyt alan naisvaltaisuuden nähdään tuovan muutoksia ammattiin ja terveydenhoitoon yleensäkin (Risto Pelkonen. Entäpä opiskelu nykyisin? Itse emme havainneet kurssien tai opettajien sukupolella olevan mitään merkitystä ja lääkärien henkilökohtaiset suhteet ovat asia erikseen. Ei pidä syödä ja paskantaa samassa paikassa (Tony Sopranos). Mehän valmistuimme ammattiin velkarahalla ilman opintotukea ja -rahaa. Lääkis ei ollut naisten suosiossa opiskelupaikkana ja pääosa keskeytti jo karsiksella. Naisten kertoma peruste oli erityiseti opiskelu, ei lääkärin ammatti sinänsä. Siis: onko nykyinen opiskelu lääkiksessä naisistunut?
Edelleen on aika vaikea saada tekstistäsi ylipäätään kiinni, saati sitten ymmärtää pointtia.
Voisit harkita esimerkiksi kappalejakoja ja vaikka sellaisia lausahduksia, jotka kertoisivat miksi tämäkin lause pitää mainita.
Eli vaikkapa tyyliin "kerron tämän jutun KOSKA se saattaa joita kuita kiinnostaa" ja muutenkin jonkun sortin alku- tai loppukaneetti olisi paikallaan. Koska ei tästä nyt tajua miksi ihmeessä sinä tuota tekstiä teet. Sinulla varmasti on ajatus juttujen taustalla, mutta siitä on tekstisi perusteella erittäin vaikea saada kiinni.