Onko jollakulla merikarhulla kokemusta alusten vakaintankeista http://www.heureka.fi/portal/suomi/nayttelyt/laivat_ja_meri/laivat/keinuta_laivaa/ . Innostuin tuosta systeemistä, minulla kun on veneenä uppoumarunkoinen Bella 660, joka on yleensä aikamoinen kiikkulauta aallokossa. Vakaintankeista (anti-roll tanks) löytyikin jonkin verran tietoa maailmalta. Minäpoika rakensin sellaisen parista viemäriputken pätkästä ja kas kummaa, sehän tosiaan huomattavasti vaimentaa keinuntaa! Rullaus pysähtyy suunnilleen puolta nopeammin. Jostain löytyi tietoa että 1,5-3 prosenttia aluksen painosta on sopiva nesteen määrä. Minulla on reilu prosentti ja sekin vaikuttaa jo paljon. Miten yleisiä ne oikein ovat merillä ja minkä kokoisissa aluksissa? Miten ne on sijoitettu? Onko niiden käytössä ollut ongelmia? Jossain surfaustilanteessa voisi kuvitella syntyvän epävakautta jos tankit ovat kovin suuret. Myös kiinnostaa, onko joku muu rakentanut tällaista veneeseen. Ainakaan tuolla moottorivenepalstalla ei kukaan reagoinut kun asiasta taannoin kyselin.
Vakaintankit
aluksissa
81015
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 8
Vanhimmat
Sen bellan konstruktiotkin pitävät huolen jatkuvasta veden määrästä veneesi sisällä.
Siellä kun aina on tuollainen vähintään 25% vettä myös sisäpuolella.
Miksi muuten parannella vanhaa paskaa kun myynnissä on aivan käyttökelpoistakin tavaraa.
Noissahan on se pieni ongelma että etenkin liiallisella koolla ne saattavat aallokossa kaataa laivan/veneen. Tuo systeemi heikentää vakavuutta ja joskus saattaa kaiken lisäksi päinvastoin kuin oli tarkoitettu vain lisätä rullaamista, jopa niin paljon että alkaa ahvenet tekemään tuttavuutta. Jos veneesi ei rullaa enää yhtään, en suosittelisi kovaan aallokkoon enää lähteäkään. Hyviä tuulia.
Tuo on varmaan totta. Oma veneeni painaa noin 1500 kg, siellä kun on pilssissä jonkin verran lisäpainoja. Vakaintankin nesteen paino on vain n. 17 kg. Se ei kokonaan estä rullausta mutta vaimentaa sen parin hailahduksen jälkeen. Itsekin ajattelin että hieman vajaatehoinen on turvallisempi. Pienoismallilla kokeilin että painoa sopivasti lisäämällä rullaus saadaan poistettua kokonaankin, mutta vaarallista se voi tosiaan olla. Aaltohan keinauttaa paattia aluksi mutta liike pysähtyy vastaheilahdusten avulla. Liika paino heilauttaa jo vastakkaiseen suuntaan.
Voisitko kertoa hieman lisää miten olet moisen "vesivaakasysteemin " käytännössä toteuttanut ja miten se on sijoitettu Bellaan? Minkä kokoisia putkia yms ??
Itselläni on myös Bella 660 ja siksi asia hiukan kiinnostaa. Yllättävän hyvin "vanha rouva" aallokossa taapertaa mutta joskus joku aalto saattaa vähän muljauttaa reilummin.
Minulla sattui olemaan kaksi n. 85 cm mittaista 110 mm viemäriputken pätkää joista toiseen hankin haarapätkät molempiin päihin. Niistä haaroitin sitten rinnalle 75 mm ilmanvaihtoputken. Tässä kuva virityksestä: http://www.panoraama.com/vene/vakaintankki.jpg.
Sitten toisen saman kokoisen putken vain tulppasin päistä ja laitoin etuosaan keulavuoteen alle. Sinne mahtuisi kaksikin tällaista. Laskeskelin että kolme tällaista putkea olisi aikalailla optimaalinen tässä veneessä. Minulla on nyt kaksi. Täytin tuon takana olevan isomman systeemin niin että siellä on vettä noin 75% isomman putken tilavuudesta. Silloin se tuntuu loiskivan juuri oikein. Eli kun venettä keikuttaa niin loiskaus käy aina sillä puolella joka on ylempänä. Toinen putki jossa ei ole ilmastointiputkea rinnalla täytyy täyttää jonkin verran vajaammaksi että vesi mahtuu loiskahtelemaan vapaasti eikä tule ilmalukkoa. Laitoin vesisängyn desinfiointiainetta sekaan ettei rupee haisemaan ja pakkasnestettä vähän ettei jäädy ny pikkupakkasilla.
Minulla on pilssissä n. 180 kg lisä lyijypainoja jonka takia minun veneeni keinuntataajuus saattaa olla hivenen tiheämpi kuin ilman koska suuri paino palauttaa kölin nopeammin alas, tämä kannattanee ottaa huomioon mitoituksessa. Mielestäni kunnon kölipaino onkin tärkeä työpari tämän tankin kanssa, ei vakaus pääse kärsimään vaikka kuinka loiskisi pöntöt.
Yksi huomionarvoinen seikka on vielä se että putkeen pitää tehdä sellanen millin reikä yläpuolelle että lämpimällä säällä putkeen ei tule painetta. Muuten putken liitokset ponnahtavat auki.
Systeemin vaikutuksen huomaa kun kääntää välillä putken veneen suuntaisesti ja sitten poikittain, veden liikkeen kuulee selvästi. Eihän tämä täysin rullausta poista, tuollakin alla olevissa artikkeleissa puhutaan 50% vähenemisestä tällaisella passiivitankkisysteemillä. Mutta kyllä nyt on jo ihan kiva liikkua kuoppaisemmallakin kelilla eikä tarvii enää aivan niin tarkkaan katsella mistä päin ne aallot tulevat. Tämä oli niin halpa systeemi että aivan naurattaa.
Olisi kiva kuulla kokemuksia jos innostut kokeilemaan.
Tässä joitakin linkkejä maailmalle missä tätä asiaa on puitu:
http://images.google.fi/imgres?imgurl=http://www.jrfish eries.com/images/large%2520photos/antiroll1.JPG&imgrefu rl=http://www.jrfisheries.com/design.html&h=480&w=640&s z=56&hl=fi&start=3&um=1&usg=__MpOXZ-XmfSL-m7U2oQI7b029j gE=&tbnid=IUkylIs42kVDoM:&tbnh=103&tbnw=137&prev=/image s%3Fq%3Dantiroll%2Btank%2Bboat%26um%3D1%26hl%3Dfi%26cli ent%3Dfirefox-a%26rls%3Dorg.mozilla:fi:official%26sa%3D G
http://www.math.rug.nl/~theresa/
http://canal.etsin.upm.es/proyectos/tanques_estabilizad ores/tanques_en.html
Tarkistin vielä nuo linkit jotka olivat viallisia edellisessä:
http://www.jrfisheries.com/design.html
http://canal.etsin.upm.es/proyectos/tanques_estabilizadores/tanques_en.html
Kiitosta tiedoista ! Vaikuttaa mielenkiintoiselta systeemiltä.Onko siis niin että kuvassa olevassa systeemissä vesi pääsee vapaasti liikkumaan alemmassa putkessa vai pitäisikö siellä olla mahdollisesti supistaja välissä ? Ja ylempi on siis vain ilmaputki. Itselläni ei ole lisätty kölipainoa eli miten luulet systeemin suhtautuvan siihen? Rullatahan veneen kuitenkin täytyy....muuten menee vaaralliseksi.
Tuo täytynee testata koska järjestelmä ei käytännössä maksa mitään....jokaisellahan nyt täytyy olla tuon verran putkia nurkissa.
Jos ehdin vielä kuluvana syksynä kokeilla niin laitan tietoa kokemuksista.
Kiitokset !
Mulla oli ensimmäinen testikappale sellainen että laitoin molemmat putket 90 kulmalla yhteen, siitä tuli siis v:n tai L:n muotoinen jossa pituutta oli noin 1,8 m. Ajattelin aluksi että silloin vesi ei liian nopeasti läiskähdä toiselle puolelle. Mutta siinä nesteen siirtymisaika oli liian hidas, eli ei vaimentanut. Tuossa alaputkessa joka on siis noin 75% täynnä vesi siirtyy vapaasti ja ainakin minun veneessäni se osuu juuri oikealle hetkellä oikeaan päätyyn. Vesihän ottaa ensimmäisellä kallistuksella vauhtia ja vesimassa ehtii juuri parahiksi palata seuraavan kallistuksen hetkellä veneen korkeammalle puolelle ja sitä rataa sitten jatketaan. Tuo pitäisi sitten säätää veneen ominaiskeinuntatajuudelle sopivaksi. Näyttää siltä että mitä täydempi täyttö, sitä nopeammin vesi liikkuu.
Minun veneeni on vuosimallia 83 ja siinä pohjan muoto on vielä hiukan pyöreämpi kuin sitä myöhemmissä malleissa. Tuolla selostuksissa netissä löytyi maininta että tämä järjestelmä toimii tehokkaimmin silloin kun aluksessa on muuten kaikkein vähiten kallistelua vaimentavaa rakennetta. Eli käsittääkseni juuri tällaisissa suht kapeissa rungoissa.
Laivoissa käytetään nykyään ns. aktiivitankkeja joissa pumput hoitavat veden liikuttelun. Niillä kuulemma saadaan rullaus miltei kokonaan pois. Ilmeisesti vesimäärä voi silloin olla suurempi ja myöskään hidas kallistus kuten sivumyötäisessä joskus tulee, ei jätä vettä "väärään päähän" tankkia kuten tässä passivitankissa käy.
Tässä pari viikkoa sitten testailin Oulujärvellä "rannattomalla" selällä tuollaisia noin metrin jyrkkiä aaltoja. Vene tuntuu nyt jotenkin kokoaan isommalta. Tuolla tankkisysteemillä ei tuntunut lainkaan hankalalta, vaikka se ei täysin rullausta poistakaan. Toimii suunnilleen kuten auton iskunvaimentimet hilliten liikkeitä.