Opiskelupaikkaahan valitessa usein tullaan tekemään valinta Yliopiston ja AMK:n välillä. Yliopistothan ovat nimittäin kuuluneet sellaisenaan tiettyine tutkintomuutoksineen suomalaiseen yhteiskuntaan jo kauan. Useinmiten opetuksen taso on siis laadukasta ja tutkinnon arvostus on yleisesti hyvä. AMK:ssa valitettavasti asiat eivät tunnu vielä näin menevän. Tästä haluaisinkin kirjoittaa. Ehkä jollakin muullakin on samanlaisia ajatuksia.
Ilmeisestihän AMK tutkintojen tason vaihteleva kirjo johtuu siitä, että koko systeemin on vielä lapsen kengissä. Tutkimustenkin valossa hyvin menestyneet AMK:t saattavat painia peruslaatuisissa ongelmissa. Itse olen opiskellut nyt pääkaupunki seudulla kaksi vuotta AMK yksikössä, jossa sisään pyrkiessäni oli Suomen paras työllistyminen oman alan töihin AMKsta (Liiketalous). Koulu oli myös maankattavasti yksi vaikeimmista sisäänpäästävistä.
Ymmärtääkseen AMK opetusta ja koko ruljanssia on ulkopuolisen tiedettävä, että puhuessamme ammattikorkeakouluista puhumme lähes aina (ellei aina?)osakeyhtiöistä, eli voittoa tavoittelevista yrityksistä. Ainakin oman "arvostetun" kouluni opetuksesta tämä loistaa läpi. Opetuksessa paistaa se että koulun rahan saanti ja tuotto riippvat valmistuvista opiskelijoista. Tutkinnon taso vaatimukset voikin heittää näillä AMK määrillä samantien romukoppaan.
Ainakin omaan tutkintooni on häpeilemättä tungettu kursseja, jotka eivät kuulu millään liiketalouteen ja vaikuttavatkin vain kermalta kakun päällä. Itseäni lähinnä nolottaa käydä näillä pakollisilla kursseilla tuhlaamassa aikaani. Monesti onkin tuntunut siltä, että opettajille olisi sanottu aikanaa, että nyt keksitte tuohon jonkin kolmen opintopisteen kurssin, jotta saadaa ne 210 opintopistettä täyteen. Kyse on ns. sosiaalisista käytäntökursseista. Toivon kuitenkin ettei näin olisi. Tutkinnon ja systeemin lapsellisuus onkin saanut valitettavan monen vaihtamaan kauppakorkeaan. Monenlaista katkeruutta onkin ollut ilmassa tutkinnon petettyä eri opiskelijoiden odotukset. Toki koulusta löytyy myös hyviäkin kursseja. Täytyy myös muistuttaa tutkinnon tärkeydestä Suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkinnon mahdollinen nopeampi suorittaminen saa myös monet pysymään koulussa.
Liiketaloutta, josta löytyisi vastaavaa koulutusta myös Kauppakorkeasta ja alaa olisi myös helppo lähteä opiskelemaan ulkomaille. Näillä näppylöillä ehkä valitsisin eri tavalla. Ainakin toivoisin rehellisempää mainontaa korkeakouluilta. Edelleenkin liian moni ostaa sian säkissä valitessaan korkeakoulua. En tiedä miten touhu pelittää esimerkiksi Tampereen ja Turun AMK:ssa. Toivottavasti siellä tutkintorakenne ja vaatimukset on jo saatettu kohdalleen.
Ilmeisestihän AMK tutkintojen tason vaihteleva kirjo johtuu siitä, että koko systeemin on vielä lapsen kengissä. Tutkimustenkin valossa hyvin menestyneet AMK:t saattavat painia peruslaatuisissa ongelmissa. Itse olen opiskellut nyt pääkaupunki seudulla kaksi vuotta AMK yksikössä, jossa sisään pyrkiessäni oli Suomen paras työllistyminen oman alan töihin AMKsta (Liiketalous). Koulu oli myös maankattavasti yksi vaikeimmista sisäänpäästävistä.
Ymmärtääkseen AMK opetusta ja koko ruljanssia on ulkopuolisen tiedettävä, että puhuessamme ammattikorkeakouluista puhumme lähes aina (ellei aina?)osakeyhtiöistä, eli voittoa tavoittelevista yrityksistä. Ainakin oman "arvostetun" kouluni opetuksesta tämä loistaa läpi. Opetuksessa paistaa se että koulun rahan saanti ja tuotto riippvat valmistuvista opiskelijoista. Tutkinnon taso vaatimukset voikin heittää näillä AMK määrillä samantien romukoppaan.
Ainakin omaan tutkintooni on häpeilemättä tungettu kursseja, jotka eivät kuulu millään liiketalouteen ja vaikuttavatkin vain kermalta kakun päällä. Itseäni lähinnä nolottaa käydä näillä pakollisilla kursseilla tuhlaamassa aikaani. Monesti onkin tuntunut siltä, että opettajille olisi sanottu aikanaa, että nyt keksitte tuohon jonkin kolmen opintopisteen kurssin, jotta saadaa ne 210 opintopistettä täyteen. Kyse on ns. sosiaalisista käytäntökursseista. Toivon kuitenkin ettei näin olisi. Tutkinnon ja systeemin lapsellisuus onkin saanut valitettavan monen vaihtamaan kauppakorkeaan. Monenlaista katkeruutta onkin ollut ilmassa tutkinnon petettyä eri opiskelijoiden odotukset. Toki koulusta löytyy myös hyviäkin kursseja. Täytyy myös muistuttaa tutkinnon tärkeydestä Suomalaisessa yhteiskunnassa. Tutkinnon mahdollinen nopeampi suorittaminen saa myös monet pysymään koulussa.
Liiketaloutta, josta löytyisi vastaavaa koulutusta myös Kauppakorkeasta ja alaa olisi myös helppo lähteä opiskelemaan ulkomaille. Näillä näppylöillä ehkä valitsisin eri tavalla. Ainakin toivoisin rehellisempää mainontaa korkeakouluilta. Edelleenkin liian moni ostaa sian säkissä valitessaan korkeakoulua. En tiedä miten touhu pelittää esimerkiksi Tampereen ja Turun AMK:ssa. Toivottavasti siellä tutkintorakenne ja vaatimukset on jo saatettu kohdalleen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kyllä niistä vielä elämässä on hyötyä, usko pois. Nyt juuri voi olla, että näkisit hyödyllisimpänä vain liiketalouden substanssiin liittyvät kurssit. Mutta työelämässä on vähäintään yhtä tärkeää osata sosiaalisia taitoja, tiimityötä jne. Ja on niitä orientoivia kursseja yms. yhteisiä opintoja yliopistoissakin :-) On hienoa, että haluaisit opia alastasi enemmän. Ehkä jatkat tulevaisuudessa opintojasi yliopistossa.
Ei AMK ole voittoatavoitteleva osakeyhtiö siinä mielessä, että se jakaisi osinkoa osakkailleen. Valtion rahoitusmalli vain on sellainen, että se jakaa rahaa ammattikorkeille 3/4 läsnäolevien ja 1/4 valmistuvien mukaan. Eikä yliopistossa tilanne ole yhtään sen parempi, jossa rahoitus on sidottu valmistuvien tohtorien määrään, ja tohtoreitahan valmistuukin nykyään ennätysmääriä. Yhteiskunta ja yritykset saavat kuitenkin edelleen osaajansa ja asiantuntijansa, joten rahoittajat ja osakkeen omistajat ovat tyytyväisiä.
Eikö liiketalouden koulutusohjelmassa ole ihan suotavaakin, että panos/tuotos-ajattelu ja voitontavoittelu näkyy jo koulun toiminnassa? Sehän on osa sitä asennekasvatusta, jolla koulukkaat totutetaan liike-elämän koviin reaaliteetteihin ja pitämään tärkein mielessä jo opiskeluaikana.
On hyväksi sinulle opiskella hieman laajemminkin kuin pelkästään oman ydinsubstanssialueesi asioita. Eivät liiketalouden perimmäiset lainalaisuudet ole kovin monimutkaisia, eikä taas kaikkea nippelitietoa pystytä koulussa opettamaan eikä ole syytäkään. Opiskele ihmeessä mahdollisimman laajasti muutakin kuin liiketaloutta jos on tarjolla. Olet silloin paljon käyttökelpoisempi työelämässä. Tai ehkä olet vain valinnut väärän alan / asenteen.
Olen jo 40 opiskelija ja täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Kyllä kannattaa suhtautua positiivisesti myös niihin kursseihin jotka ei suoranaisesti koske esim. liiketaloutta. Tradenomi-tutkinnon suorittaneelta odotetaan työelämässä ennen kaikkea hyvää yleistietoutta talouselämästä ja muutakin yleissivistystä ja sitä juuri tarjoavat monimuotoiset kurssit.
Useat kaupanalan työnantajat tietävät, että tradenomi-tutkinto vastaa ekonomin tutkintoa, joten odotuksia tietotaidostamme on, varsinkin jos on pyrkimässä johtotehtäviin.
Olen jo 40 opiskelija ja täsmälleen samaa mieltä kanssasi.
Kyllä kannattaa suhtautua positiivisesti myös niihin kursseihin jotka ei suoranaisesti koske esim. liiketaloutta. Tradenomi-tutkinnon suorittaneelta odotetaan työelämässä ennen kaikkea hyvää yleistietoutta talouselämästä ja muutakin yleissivistystä ja sitä juuri tarjoavat monimuotoiset kurssit.
Useat kaupanalan työnantajat tietävät, että tradenomi-tutkinto vastaa ekonomin tutkintoa, joten odotuksia tietotaidoistamme on, varsinkin jos on pyrkimässä johtotehtäviin.
...ensin ei viesti mennyt perille millään, sitten koitan toista nimimerkkiä ja molemmat ilmestyvät yhtä aikaa ruutuun!!!
Vitsi, ei ole ensimmäinen kerta...sori, taisin olla kärsimätön?
Useat kaupanalan työnantajat tietävät, että tradenomi-tutkinto vastaa ekonomin tutkintoa,...
No, jos ei sentään liioteltais.
Kyllä kaupan alalla tämä tiedetään.
Tämä on kyllä palstan paras:
"Ekonomi = Trallenomi (tradenomi)
Viikon vitsin murjaisit
ARENEN sivuilta löytyy tietoa amkien ylläpitäjistä
kuntayhtymän ylläpitämiä 10
yhden kunnan ylläpitämiä 6
kuntaenemmistöisen osakeyhtiön ylläpitämiä 6
yksityisomisteisen osakeyhtiön tai säätiön ylläpitämiä 4