Minulla on 1v3kk ikäinen lapsi ja olen itse 19-vuotias.
Olemme lapsen isän kanssa eronneet n.8kk sitten.
Emme koskaan asuneet yhdessä eikä suhteemme ollut mitään ruusuilla tanssimista.
Ero oli minun päätös ja olen siihen todella tyytyväinen enkä kertaakaan katunut, päinvastoin toivon että olisi tehnyt sen aikasemmin.
Silti se sattui, ja paljoin sattuikin..
Exäni hankki heti uuden tyttöystävän.
Sekin sattui paljon.
Olen selvinnyt niin paljosta ja päässyt yli niin paljosta, olen ylpeä itsestäni. Samoihin aikoihin ero lapsen isästä, oman isän kuolema ja muutto toiselle paikkakunnalle.
Suuria asioita lyhyessä ajassa. Olen uskomattoman hyvin päässyt elämässä eteenpäin.
Olen kasvanut henkisesti todella paljon ja ajatusmaailmani on aivan toisenlainen kuin ennen lapsen saantia.
En viihdy enään entisten ystävieni kanssa juuri sen takia että olemme nykyään niin erilaisia.
Olen täällä uudella paikkakunnalla tutustunut yhteen uuteen ihmiseen jolla myös on lapsi.
Olen tyytyväinen elämäämme täällä ja niin onnellinen pojastani.
Silti edelleen muutamina päivinä olen taas ahdistunut entiseni ajattelusta ja syyllistän itseäni siitä etten vielä ole päässyt suhteestamme kokonaan yli niinkuin hän on..
Meidän elämässä on kaikki niin hvyin ja ahdistaa kun pitää entinen suhde olla vielä sydämellä..
Joudun näkemään lapseni isää muutaman kerran kuukaudessa.
Onko muita joilla entinen suhde painanut pitkään tai painaa mieltä ? :/
Olemme lapsen isän kanssa eronneet n.8kk sitten.
Emme koskaan asuneet yhdessä eikä suhteemme ollut mitään ruusuilla tanssimista.
Ero oli minun päätös ja olen siihen todella tyytyväinen enkä kertaakaan katunut, päinvastoin toivon että olisi tehnyt sen aikasemmin.
Silti se sattui, ja paljoin sattuikin..
Exäni hankki heti uuden tyttöystävän.
Sekin sattui paljon.
Olen selvinnyt niin paljosta ja päässyt yli niin paljosta, olen ylpeä itsestäni. Samoihin aikoihin ero lapsen isästä, oman isän kuolema ja muutto toiselle paikkakunnalle.
Suuria asioita lyhyessä ajassa. Olen uskomattoman hyvin päässyt elämässä eteenpäin.
Olen kasvanut henkisesti todella paljon ja ajatusmaailmani on aivan toisenlainen kuin ennen lapsen saantia.
En viihdy enään entisten ystävieni kanssa juuri sen takia että olemme nykyään niin erilaisia.
Olen täällä uudella paikkakunnalla tutustunut yhteen uuteen ihmiseen jolla myös on lapsi.
Olen tyytyväinen elämäämme täällä ja niin onnellinen pojastani.
Silti edelleen muutamina päivinä olen taas ahdistunut entiseni ajattelusta ja syyllistän itseäni siitä etten vielä ole päässyt suhteestamme kokonaan yli niinkuin hän on..
Meidän elämässä on kaikki niin hvyin ja ahdistaa kun pitää entinen suhde olla vielä sydämellä..
Joudun näkemään lapseni isää muutaman kerran kuukaudessa.
Onko muita joilla entinen suhde painanut pitkään tai painaa mieltä ? :/
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kyllä eroprosessi normaalisti kestää 6-12 kk. Ja sanot että mies on päässyt erosta jo yli. Mistä niin päättelet? Oletko kuullut laastarisuhteesta? Nimenomaan miehet ottavat helposti uuden naisen nopeasti, usein jo ennen kuin eroavat edellisestä. Eivät lähde tyhjän päälle, vaan ottavat jonkun jonka luokse sitten "karkaavat". Ei uusi nainen tarkoita että olisi selvinnyt edellisestä suhteesta.
On hyvä että suret suhteesi loppun asti. kannattaa mennä juttelemaan asiasta ammatti-ihmiselle. Se voisi helpottaa ja nopeuttaa eroprosessia. Voimia sinulle!