Kun Raamatussa sanotaan, ettei pidä pukea itseään tämän maailman muodon jälkeen, mitä tämä tarkoittaa?
Itselläni on se käsitys, ettei pidä kulkea viimeisen muodin ja tämän maailman muodon perässä. Minusta kaikki maailmallisuus, mikä viittaa jopa huoruuteen, on syytä jättää pois. Esimerkiksi meikit, koreilut, itsensä ylikorostaminen pynttäämällä, ylellinen elämä jne. Mutta entä tupakka, mihin kategoriaan se luetaan? Onko siinäkin kyse tämän maailman muodon jälkeen "pukemisesta"? (ei mikään provosoitavaksi tarkoitettu)
Asiallisia kommentteja odottaen, Leenu
Itselläni on se käsitys, ettei pidä kulkea viimeisen muodin ja tämän maailman muodon perässä. Minusta kaikki maailmallisuus, mikä viittaa jopa huoruuteen, on syytä jättää pois. Esimerkiksi meikit, koreilut, itsensä ylikorostaminen pynttäämällä, ylellinen elämä jne. Mutta entä tupakka, mihin kategoriaan se luetaan? Onko siinäkin kyse tämän maailman muodon jälkeen "pukemisesta"? (ei mikään provosoitavaksi tarkoitettu)
Asiallisia kommentteja odottaen, Leenu
Vastaukset 23
Vanhimmat
ehkä tunkea sitä nokkaansa hieman vähemmän tonne raamatun sivujen väliin ja keskittyä elämään.
ehkä tunkea sitä nokkaansa hieman vähemmän tonne raamatun sivujen väliin ja keskittyä elämään.
Kuulostaa sen verran vanhahtavalta suomelta, että voisi olla hyvä katsoa myös uudemmista käännöksistä.
tuommoinen kohta, joskus jossain keskusteluillassa aiheena ollut... Mutta löysin haulla tällaisen:
Paav. Roomalaisille 12:1-2.
"Niin neuvon minä teitä, rakkaat veljet, Jumalan sydämellisen laupeuden kautta, että te antaisitte teidän ruumiinne eläväksi, pyhäksi ja Jumalalle otolliseksi uhriksi, joka on teidän toimellinen Jumalan palveluksenne. Ja älkäät sovittako teitänne tämän maailman muodon jälkeen vaan muuttakaat teitänne teidän mielenne uudistuksen kautta, että te koettelisitte, mikä Jumalan hyvä, otollinen ja täydellinen tahto olisi."
Pukeutumista koskevat ongelmat ratkeavat luonnostaan ilman mitään erityisiä "pitää/ei pidä" -sääntöjä sille joka on uskossa. Muistaakseni vrk on joskus sanonut samaa. "On syytä jättää pois" on silloin paremminkin "minusta tuntuu luonnolliselta/mielekkäältä jättää pois". Luen rivienvälistä että olet jollakin tavalla etsimässä tällaisia sääntöjä uskosi tueksi. Ilmeisesti olet aika nuori vielä vai onko niin että seurakunnassasi "kytätään" toisten ulkomuotoa ja pukeutumista? Tärkeämpää on tarkkailla oman sydämensä tilaa kuin toisten vaatteita.
Mitä tulee tupakkaan niin eikö se ole paljon pahempi asia kuin esimerkiksi korut siitä syystä että se on vahingollista sekä omalle että lähimmäisen terveydelle?
tuo pukeutuminen askarruttaa monia nuoria kuuluivatpa mihin uskoon hyvänsä. Samaa mieltä oli kanssani eräs jehovantodistaja joka työskenteli nuorten kanssa jo neljättäkymmenettä vuotta.Hän oli samaa mieltä kuin minä että nuoriso on kaikkein moralistisinta ja tiukkapipoisinta riippumatta vakaumuksesta!Täälläkin palstalla suurin osa tiukimmista ihmisistä on nuoria..
Sitten kun tulee isompia asioita pohdittavaksi kuten ihmissuhteet jää tuo ulkoiseen tuijottaminen.
Mutta hyvähän se on että kaikesta keskustellaan.
Ei ole kyse pukeutumisesta niinkään. Vaan raamattu kertoo mistä siinä on kysymys:
Room. 12:1 Niin minä Jumalan armahtavan laupeuden kautta kehoitan teitä, veljet, antamaan RUUMIINNE ELÄVÄKSI, PYHÄKSI, JUMALALLE OOTOLLISEKSI UHRIKSI; tämä on teidän järjellinen jumalanpalveluksenne.
Room. 12:2 Älkääkä mukautuko tämän maailmanajan mukaan, vaan muuttukaa mielenne uudistuksen kautta, TUKIAKSENNE, mikä on JUMALAN TAHTO, mikä HYVÄÄ ja OTOLLISTA ja TÄYDELLISTÄ.
Room. 12:3 Sillä sen ARMON KAUTTA, mikä minulle on annettu, minä sanon teille jokaiselle, ETTEI TULE AJATELLA ITSESTÄNSÄ ENEMPÄÄ, kuin ajatella sopii, vaan ajatella kohtuullisesti, sen USKONMÄÄRÄN MUKAAN, minkä JUMALA on kullekin suonut.
Room. 12:4 Sillä niinkuin meillä yhdessä ruumiissa on monta jäsentä, mutta kaikilla jäsenillä EI OLE SAMA TEHTÄVÄ,
Room. 12:5 niin me, vaikka meitä on monta, olemme yksi ruumis Kristuksessa, mutta itsekukin olemme toistemme jäseniä;
Room. 12:6 ja meillä on erilaisia ARMOLANJOJA sen armon mukaan, mikä meille on annettu; jos jollakin on profetoimisen lahja, käyttäköön sitä sen mukaan, kuin hänellä uskoa on;
Room. 12:7 jos virka, pitäköön virastaan vaarin; jos joku opettaa, olkoon uskollinen opettamisessaan;
Room. 12:8 jos kehoittaa, niin kehoittamisessaan; joka antaa, antakoon vakaasta sydämestä; joka on johtaja, johtakoon toimellisesti; joka laupeutta harjoittaa, tehköön sen iloiten.
TUOSSA OLI JO PALJON SELLAISTA, MIKÄ ON MAAILMAN MUODON VASTAISTA.
Valehtelu on maailman muoto. Teeskentely on maailman muoto. Jumalan edessä kun se ei hyödytä mitään, koska Hän näkee kaiken. Ihmisten edessä voi teeskennelläkin parempaa kun on ja voi tietenkin itsekin uskoa omat valheensa.
Room. 12:9 Olkoon rakkaus vilpitön, kammokaa pahaa, riippukaa hyvässä kiinni.
Room. 12:10 Olkaa veljellisessä rakkaudessa helläsydämiset toisianne kohtaan; toinen toisenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne.
Room. 12:11 Älkää harrastuksessanne olko veltot; olkaa hengessä palavat; palvelkaa Herraa.
Room. 12:12 Olkaa toivossa iloiset, ahdistuksessa kärsivälliset, rukouksessa kestävät.
Room. 12:13 Pitäkää pyhien tarpeet ominanne; harrastakaa vieraanvaraisuutta.
Room. 12:14 Siunatkaa vainoojianne, siunatkaa, älkääkä kirotko.
Room. 12:15 Iloitkaa iloitsevien kanssa, itkekää itkevien kanssa.
Room. 12:16 Olkaa keskenänne yksimieliset. Älkää korkeita mielitelkö, vaan tyytykää alhaisiin oloihin. Älkää olko itsemielestänne viisaita.
Room. 12:17 Älkää kenellekään pahaa pahalla kostako. Ahkeroikaa sitä, mikä on hyvää kaikkien ihmisten edessä.
Room. 12:18 Jos mahdollista on ja mikäli teistä riippuu, eläkää rauhassa kaikkien ihmisten kanssa.
Room. 12:19 Älkää itse kostako, rakkaani, vaan antakaa sijaa Jumalan vihalle, sillä kirjoitettu on: "Minun on kosto, minä olen maksava, sanoo Herra."
Kuten huomaat, maailman muodossa on kyse pääosin vallan muusta kun vaatteista.
Mutta onhan se hieno vallan kahvassa olevan papan syytä vikansa, häpeänsä ja laiminlyöntinsä nuoren tytön harteille kannetavaksi. Näin kätevästi se käy, kun osaa selittää.
Tämä koko luku puhuu kuitenkin samasta asiasta. Älkäät asettako teitänne tämän maailman muodon mukaan, vaan muuttakaa teitänne, teidän mielenne uudistuksen kautta, että te koettelisitte, mikä Jumalan hyvä ja täydellinen tahto olisi.
siitä, että maailmallisesti pukeutuisin? Ei ole. En omasta mielestäni edes ylipukeudu. Enkä muista edes, että kukaan papparainen olisi pukeutumisestani tullut mitään valittamaan.
Ja yks juttu. Oli yhdessä lehdessä mielipidekirjoitus, että jossain koulussa ollaan päätetty kielto, ettei napapaidoissa saa tulla sinne (ala-aste). Hyvä kielto minusta.
Vaan siitä, että papparaiset selittävän maailman muodon olevan muka melkeinpä nuorten synti ja kaventavat koko raamatunpaikan lähes mitään sanomattomaksi. Kun nyt vertaat mistä saiinä OIKEASTI on kysymys, niin huomaat kyllä.
Tähä lauseeseen voi keksiä mielikuvituksistaan ihan mitä vaan, kunhan itsensä ja omat syntinsä jättää ulos. Siksi on tärkeätä lukea, mitä tuolla maailman muodolla raamatussa tarkoitetaan.
on se, että tuossa Raamatun kohdassa ei tarkoiteta juuri vaatteita vaan maailman asioiden omaksumista yleisemmässä mielessä eli maailman ottamista vaatteeksi. Sillä meidän pitäisi kulkea vanhurskauden vaatteissa.
Jos tuo tarkoittaisi vain vaatteita riittäisi kun kiskoisi nunnan kaavun tai munkin viitan niskaan ja rukoilisi hurskaasti. Enemmänkin tuo tarkoittaa sisäistä puhdistautumista jonka seurauksena sitten ulkomuotokin kenties muuttuu johonkin suuntaan mutta tuo suunta on luonnollisesti eri kulttuureissa eri maissa ja eri aikakausina erilainen.
Ja mihin se ulkomuoto sitten muuttuisi, jos kerran kyseessä ei olisi ollenkaan vaatteet tai ulkomuoto (hiukset, meikit, korut, vaatteet)?
Raamatussa kyllä puhutaan näistä ulkoisistakin asioista. Uskon vaikutuksesta kyllä ulkonäköäkin ihminen haluaa muuttaa puhtaammaksi ja siveämmäksi mitään ansiota itselleen siitä hakematta.
Sitä vaan haluaa säilyttää omat ja lähimmäistenkin ajatukset puhtaana, ettei itse pukeutumisellaan tai koreilullaan aiheuta saastaisia ajatuksia. Ja ettei joutuisi sen kautta enempäänkin syntiin.
Jos kyseessä olisi kuitenkin vaatteet, laittaisitko itse kaavun tai viitan päällesi, jos se kerran olisi niin yksinkertaista ja helppoa?
Minulla saattaisi maailmankunnia siinä tulla vastaan ja kapinoisin kovasti moista vastaan. Mutta Raamattu ei kehoita mihinkään kummallisuuksiin.
kyllä koristautumaan miestään varten.
Tiedän, että Nuin kohta läksyttää minua, mutta kun on esitetty kysymys, ajattelen, että minulla on myös oikeus lausua mielipiteeni.
Vaikka Paavali ei tässä kohdassa puhuisikaan nimenomaan vaatetuksesta, niin vaatetuksesta ja ulkonaisesta esikuvasta puhutaan Paavalin ja Pietarin kirjeissä muissa paikoissa (1 Tim. 2:9; 1 Piet. 3:3). Tiedän, että kun Paavali ja Pietari puhuvat näistä asioista kristityille, he odottavat kristityiltä, että heidän uskonsa näkyy ulospäin myös tältä osin. Ei se sodi mitenkään sitä vastaan, että meille on Jumalan suuresta armosta annettu kaikki synnit anteeksi.
"Se että Jumalan poika on kantanut punaista pilkkakaapua ja että hänen päähänsä on lyöty piikkikruunu, se merkitsee vielä tämänkin ajan kristityille sitä, että ei maailman koreuden ja maailman muodon kanssa voi Herran Jeesuksen seuraaja vaeltaa. Ja sen tähden se on niin raskas parannussaarna, joka kaikuu vielä Golgatalta, että ei ole sitä ihmistä, joka on kulkemassa kaidalla elämän tiellä, tänne lunastettu kulkemaan siinä muodossa, missä maailma kulkee kaikessa siinä haureellisessa esikuvassa, jossa ihmiset kaunistelevat ja valmistelevat itseään, että he toisilleen kelpaisivat. Ja niin on joskus sanottu, että jos yksi piikki tästä piikkikruunusta saa pistää ihmistä sydämeen, niin se merkitsee sitä, että ei tahdo enää itseänsä koristella."
"Tämä parannussaarna, joka saarnataan elävässä kristillisyydessä, on aina veren merkeillä merkitty. Se ei ole maailman moraalisaarnaa, eikä se ole jotakin sellaista kuivaa oppia, joka asetetaan ihmisten eteen seurattavaksi sääntöinä ja määräyksinä, mutta se on sellainen parannussaarna, että niin kauan kuin henki ja elämä meissä säilyy ja niin kauan kuin tämä Golgatan veriuhri voi vielä kirkastua meidän sieluimme silmäin eteen, se vaikuttaa sen, että me emme voi kulkea niin kuin maailman suruttomat ihmiset kulkevat."
Juuri noin. Kiitos, kun laitoit sopivaa tekstiä.
..puhuu myös tästä ulkonaisesta koristelusta.
Näin:
"Look upon all the trinkets made to hang upon the body, or to cover it or for its use. See all the useless things made for its eyes to see. Think on the many offerings made for its pleasure, and remember all these were made to make seem lovely what you hate. Would you employ this hated thing to draw your brother to you, and to attract his body's eyes? Learn you but offer him a crown of thorns, not recognizing it for what it is, and trying to justify your own interpretation of its value by his acceptance."
Eli se että yritetään ulkomuodolla houkutella lähimmäinen luokseen on samaa kuin antaa hänelle piikkikruunu! Ja Raamattuhan sanoo että mitä te olette tehneet yhdellekin vähäisimmistä veljistäni sen te olette tehneet minulle.
Tärkeintähän on, että usko runtuu ja näkyy sisään päin, itselle. Eli että ihmisellä on räysi turva ja luottamus syntiensä anteeksiantamukseen Jeesuksessa Kristuksessa. On rakkaus ilo ja rauha, kolme mainitakseni. Pelastusvarmuus, jonka usko yksin Kristuksen tekoon tuo mukanaan.
Usko ei epäile, eikä se teeskentele, koska se on kalliolle, Kristuksen tekoon rakennettu.
Silloin hyvä uskon kilvoitus on tarttumista kiinni iankaikkiseen elämään Kristukseen, johon jokainen olemme kutsutut. Kristus on Elämä, hän on Tie ja Totuus.
Tästä alkaa tie, jota pyhäksi tieksi kutsutaan, eikä sitä tietä kulje yksikään saastainen. Lunastetut sitä tietä valtavat. Kristuksen Henki todistaa profeetta Jesajan kautta:
Jes. 35:5 Silloin avautuvat sokeain silmät ja kuurojen korvat aukenevat.
Jes. 35:6 Silloin rampa hyppii niinkuin peura ja mykän kieli riemuun ratkeaa; sillä vedet puhkeavat erämaahan ja aromaahan purot.
Jes. 35:7 Hehkuva hiekka tulee lammikoiksi ja kuiva maa vesilähteiksi. Aavikkosutten asunnossa, missä ne makasivat, kasvaa ruoho ynnä ruoko ja kaisla.
Jes. 35:8 Ja siellä on oleva valtatie, ja sen nimi on "pyhä tie": sitä ei kulje saastainen; se on heitä itseänsä varten. Joka sitä tietä kulkee, ei eksy - eivät hullutkaan.
Jes. 35:9 Ei ole siellä leijonaa, ei nouse sinne raateleva peto; ei sellaista siellä tavata: lunastetut sitä kulkevat.
Eli tärkeintä on, että olen uuden testamentin kristitty. Uusi testamentti tehtiin Kristuksen ruumiin ja veren uhraamisella ja tuon uhraamisen teki Jumala itse. Hän sovitti maailman synnit (siis sinunkin syntisi), itse itsensä kanssa. Eikä lukenut heille heidän rikkomuksiansa.
Hän on meissä uskovissa säätänyt viran saaranata tästä sovinnosta Jumalan ja ihmisen välillä.
Jumala teki siis sovinnon itse itsensä kanssa siitä, että sinun rikkomukiasi ei enää lueta, eikä muisteta. Ainoa ehto on että sinä uskot sen epäolemättä ja kastetaan, (olet kastettu).
Kasteessa sinun puetaan Kristuksen kolemaan. Kristus kuoli pois synnistä. Jumala herätti Kristuksen kolmantena päivänä kuolleista.
Ja ne jotka ovat Kristuksen kuolemaan kastetut ja uskovat sen, he ovat osalliset myös ylönousemukseen Kristuksen kanssa.
Tämä on Kristinusko, joka on ylösnousemususko.
Tämä on uskon ydin ja tärkein. Ja siloin usko näkyy sisään päin. Eli minulla on täysi turva ja luottamus Jumalan lupauksiin, usko, joka ei epäile, Jumalan sanan lupaukseen syntieni anteeksiantamuksesta Jeesuksessa Kristuksessa.
JA TÄSTÄ ALKAA sitten SELLAINEN ASIA, ETTÄ SINUN SYDÄMESI USKO ALKAA LOISTAA ULOSKIN PÄIN. SILMÄT LOISTAVAT JA HEIJASTAVAT JUMALAN RAUHAA, JA SIITÄ SUUKIN TODISTAA. Tämä sydämen usko on uskovan kaunistus.
Tällaisen ihmisen ei tarvitse enää turvattomanna etsiä turvaa ja huomiota vaatetuksellaan. Eikä hyväksyntää ja syliä esim. seksuaalisesti huomiota heravalla vaatetuksellaan.
Tai sitten hänen ei tarvitse etsiä myöskään hyväksyntää pukeutumalla erityisen yksinkertaisesti kelvatakseen Jumalalle ja eritisesti läheisille uskoville.
Meidän ei tarvitse etsiä ihmisten hyväksyntää, vaan saamme päinvastoin opetella rakastamaan lähimmäistämme oikealla tavalla. Ja mikä tärkeätä. opetella RAKASTAMAAN MYÖS ITSEÄMME OIKEIN, sen mukaan kun Kristus on minua rakastanut ja vuodattanut verensä ja antanut Henkensä minun vuokseni.
Silloin vanhurskautemme ei olekaan enää, "vaatteiden puvussa", kuten
v.1776 käännös ketoo.
Vanhurskautemme on siis kokonaan ja pelkästään uskonvanhurskaus, sen saavuttamiseksi tai säilyttämiseksi ei ihminen voi mitään itse tehdä.
Laki, joka vaatii ihmiseltä virheettömiä tekoja, ja vaellusta. Laki ei voi hitustakaan armahtaa rikkojaansa. Ja sinä olet, minun ohellani, (ihmispopulaatio), KAKESSA lain RIKKOJA.
Tästä alkaa se totinen parannus, kun ihminen tunnustaa lain perille ahdistamana, että olen kaikessa lain rikkoja ja ansainnut helvetin. Silloin on enää yksi keino jäljellä. Mä huudan Kristus sinua. Jeesus Daavidin poika armahda minua, minä en kestä tuomiolla.
Lain tehtävä on osoittaa synti todeksi, on yhtä kun, osoittaa, että olen "kokovika".
Niin kauan, kun ihmisellä on yksikin oma teko itsensä vanhurskauttamiseksi,(kokemuksesta tiedän), olkoot vaikka etusormen heilautus 1 mm suuntaan tai toiseen, eli ihmisellä on "oman vanhurskauden rääpäle", sanoo ukko lestadius.
Tässä tilassa ihminen ei oikeasti tunne vielä Kristusta, eikä ole hengellisesti täysi ikäinen, vaan hän on kasvattajan, eli lain alainen. Lain "kasvatuslaitoksessa", vielä koulussa.
Alaikäinen Isän määräämään aikaan asti, kertoo Paavali.
Tähän tilaan kuuluu kaikkinainen itsensä ulkoinen tarkkailu. Siihen kuuluu erityisesti vielä toisten ulkoinen tarkkailu. Ulkoinen on kaikki se, minkä silmällä näemme ja usein myös korvin kuulemme.
Eräs puhujistamme kiteytti tuon tilan hyvin, sanomalla, että he elävät taivaan toivossa ja helvetin pelossa. Tällainen olin itsekin.
Elin syyllisyydessä ja häpeässä ja Jumala oli pelottava äijä, joka tarkkaili minua koko ajan "sillä" silmällä.
No se tarkkailija oli omatuntoni, joka oli turvallisuutta ja Kristuksen rakkautta, Iskän syliä vailla, pelossa.
Miten ihmeessä tuo kuulosti niin tutulta!
Saako Sinusta ajatella, että olet kaikki nämä kokenut, Jumalan väkevän käden alle nöyrtynyt ja sitä kautta ymmärryksen saanut?
Olen havainnut myös sen kritiikin, mitä täällä joskus saat. Sehän on luonnollista, kun olemme ihmisiä. Sinä jaksat kuitenkin aina muistuttaa noista kristinuskon perusjutuista!
Onneksi jaksat!
Totta on, kaikki on itse koettua. Pyhän Hengen koulussa, Hänen opettamanaan tällainenkin ihminen, kun olen, kiittaa ja ylistää Jumalaa
Hänen rakkautensa tuntien .
Jos nämä kertomani asiat ovat sinulle tuttuja,
x-vl se on kuule ylistettävä asia se. Jumalan Pyhä Henki ASUU silloin sinussa. Jumalan rauhaa ja siunausta sinulle ja perheellesi.
Kohmettunut sydämeni lämpeni Sinun toivotuksistasi!
Näin minuakin lohdutetaan ja annetaan voimia.
Jaksaisi vain aina apua pyytää, kun epäilykset ahdistavat!
Luottamus Jumalan armoon, johdatukseen ja Hänen lupauksiinsa ovat tärkeintä omassa elämässä. Näin haluan uskoa.
Näin se on. Kiitos Jeesus rakkaudestasi meitä kohtaan. Kiitos rakas Jumala, että me saamme turvallisesti luottaa sinun pettämättömään sanaasi. Se Sana on sama eilen tänään ja iankaikkisesti.
Usko sisareni turvattuna ja lohdutettuna Herrassa. Synnit viat ja viimeisetkin epäilykset on kaikki anteeksi annettu, Jeesuksen Pyhässä nimessä ja rakkaudesta ulosvuotaneessa veressä, aina taivaaaseen asti.
Joka sinut on kutsunut on uskollinen ja totinen. Hän ei petä, eikä jätä. Jonka Hän on kateensä ottanut, sitä Hän ei heitä pois, eikä ikinä simua hylkää, vaikka kaikki ihmiset peloissaan ja oman häpeänsä vuoksi sinut hylkäisivätkin. Sinä olet Jumalan lapsi.
Voi jos maailma teitä kiittää.