Markkinatalous on talousjärjestelmä jossa kunnioitetaan omistusoikeutta ja kansalaisten taloudellisia vapauksia. Markkinataloudessa yrittäjä saa päättää mitä tuotteita tai palveluja hän aikoo tuottaa, milloin tuottaa, millä hinnalla tuotetta tarjotaan myyntiin, kenelle myy, kenet ottaa töihin, paljonko tarjoaa työntekijälle palkkaa jne. Vastaavasti kuluttaja saa päättää mitä tuotteita hän ostaa, paljonko ostaa, paljonko aikoo tarjota rahaa tuotteesta. Kun ihmiset toimivat markkinoilla ilman määräyksiä ja pakkovaltaa, tuotteiden hinta määräytyy ihmisten tarpeiden (kysynnän) ja yritysten tuotantokyvyn (tarjonnan) mukaan. Libralistit kannattavat markkinataloutta koska omistusoikeus, oikeus tehdä työtä ja yrittäjien ja kansalaisten taloudellinen itsemääräämisoikeus ovat luovuttamattomia ihmisoikeuksia.
Taloustieteellisenä teoriana markkinatalous lähtee siitä oletuksesta että ihmiset yleensä toimivat omien intressiensä ja oman etunsa mukaisesti hyvinvointia tavoitellen.
Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet. Liberalismissa ajatellaan että ihmisten tulisi saada itse päättää omista asioistaan niin kauan kuin he eivät vahingoita muita. Liberalistisessa ajettelussa pidetään keskeisenä tavoitteena vapautta, eli laajoja kansalais- ja ihmisoikeuksia. Liberaalit kannattavat kaikkia yksilönvapauksia kuten sananvapautta, uskonnon ja omantunnonvapautta, liikkumisen vapautta, sopimusvapautta, elinkeinovapautta, ja laajoja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.
Liberalistit vastustavat orjuutta, pakkotyötä, säännöstelytaloutta ja kaikenlaista muuta ihmisiin kohdistuvaa pakkovaltaa. Liberalismi ei hyväksy säännöstelytaloutta, pakkokeinoja tai perusteettomia kieltoja ihmisten toiminnalle, ei siis myöskään markkinoiden sääntelyä. Edellämainituista seikoista johtuen liberalismissa uskotaan yksityisomistukseen ja vapaaseen yrittäjyyteen perustuvaan markkinatalouteen. Markkinat on nimitys ihmisten taloudellisille tarpeille ja taloudellisille päätöksille ja toiminnalle. Markkinat on kaikkien yksilöiden taloudellisen toiminnan summa. Liberalistit vastustavat markkinoiden säännöstelyä koska pyrkimykset estää ja säännellä markkinoiden toimintaa merkitsee aina jonkun ihmisryhmän taloudellisten oikeuksien loukkaamista (omaisuuden hallintaoikeus, taloudellinen itsepäätäntävalta).
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01
Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.
Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.
Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.
Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29
Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30
Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.
Taloustieteellisenä teoriana markkinatalous lähtee siitä oletuksesta että ihmiset yleensä toimivat omien intressiensä ja oman etunsa mukaisesti hyvinvointia tavoitellen.
Liberalismi on ideologia jossa kunnioitetaan yksilönvapautta ja halutaan turvata kaikille kansalaisille yhtäläiset ja mahdollisimman laajat oikeudet. Liberalismissa ajatellaan että ihmisten tulisi saada itse päättää omista asioistaan niin kauan kuin he eivät vahingoita muita. Liberalistisessa ajettelussa pidetään keskeisenä tavoitteena vapautta, eli laajoja kansalais- ja ihmisoikeuksia. Liberaalit kannattavat kaikkia yksilönvapauksia kuten sananvapautta, uskonnon ja omantunnonvapautta, liikkumisen vapautta, sopimusvapautta, elinkeinovapautta, ja laajoja yksityisomistusoikeuksia eli laajaa henkilökohtaista ja taloudellista vapautta.
Liberalistit vastustavat orjuutta, pakkotyötä, säännöstelytaloutta ja kaikenlaista muuta ihmisiin kohdistuvaa pakkovaltaa. Liberalismi ei hyväksy säännöstelytaloutta, pakkokeinoja tai perusteettomia kieltoja ihmisten toiminnalle, ei siis myöskään markkinoiden sääntelyä. Edellämainituista seikoista johtuen liberalismissa uskotaan yksityisomistukseen ja vapaaseen yrittäjyyteen perustuvaan markkinatalouteen. Markkinat on nimitys ihmisten taloudellisille tarpeille ja taloudellisille päätöksille ja toiminnalle. Markkinat on kaikkien yksilöiden taloudellisen toiminnan summa. Liberalistit vastustavat markkinoiden säännöstelyä koska pyrkimykset estää ja säännellä markkinoiden toimintaa merkitsee aina jonkun ihmisryhmän taloudellisten oikeuksien loukkaamista (omaisuuden hallintaoikeus, taloudellinen itsepäätäntävalta).
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-01
Libertaarit katsovat, että yksilöllä on pohjimmiltaan kolme perusoikeutta. Ne ovat ruumiillinen koskemattomuus, omistusoikeus ja sopimusvapaus. Kaikki kolme oikeutta tulkitaan libertarismissa melko tiukasti ja suoraviivaisesti: yksilön päätösvalta omaan itseensä ja omaisuuteensa on suvereeni niin kauan kuin toisten yhtäläisiä oikeuksia ei rikota.
Vastaavasti libertaarilla yhteiskunnalla ei ole suuria yhteisiä päämääriä joiden edessä yksilöiden tulee kumartua, sen tehtävänä ei ole kasvattaa ihmisistä tietynlaisia eikä sen ole tarkoituskaan kehittyä mihinkään ennaltamäärättyyn suuntaan. Päin vastoin, yhteiskunnan tehtävänä on palvella yksityistä päätösvaltaa ja kehitystä. Yhteiskunnan kuva määräytyy libertarismissa puhtaasti siitä mitä yksilöt kulloinkin sattuvat haluamaan. Tämä on ymmärrettävästi hyvin dynaaminen ja muutosmyönteinen tapa nähdä yhteiselämä.
Libertarismin individualismista seuraa myös, että yksilöä ei voida pakottaa elämään edes enemmistön toiveiden mukaan. Päin vastoin, lain ja politiikan ainoana tehtävänä on mielestämme tarjota yksilöille ympäristö, jossa he voivat rauhanomaisesti saattaa erilliset, usein ristiriitaiset toiveensa linjaan keskenään. Libertarismi aatteena on siis jo lähtökohdiltaan hyvin pluralistinen.
Libertaarit katsovat, että yhteiskunta on täynnä mahdollisuuksia sovittaa ihmisten toivomukset yhteen kaikkia hyödyttävällä tavalla. Näin tapahtuu, kun laki takaa kullekin yksilölle oikeuden olla tekemisissä toisten kanssa silloin ja vain silloin kun hän itse niin haluaa, eli kun hyötyä on odotettavissa. Libertaari laki säätelee yhteiskunnan toimintaa korkeintaan epäsuorasti, yhtenäistämällä yksilön ja yhteisön intressit. Libertaari laki valjastaa omaneduntavoittelun yhteisön hyödyksi, eikä muuta.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-29
Minarkismi on libertarismin kahdesta pääsuuntauksesta perinteisempi. Sen kannattajat katsovat, että paras tapa taata yksilönvapaus on muodostaa ns. minimivaltio—minarkia—jonka ainoana tehtävänä on pitää huolta siitä että yksilönvapaus toteutuu. Minimivaltion eettinen oikeutus lähtee siis yksilön oikeuksista ja välttämättömyydestä, ja on hyvin tiukasti rajattu.
http://www.helsinki.fi/~ssyreeni/l-diaries/libertarian- faq-q-30
Anarkokapitalismissa ei ole valtioita, vaan sekä sisäisestä että ulkoisesta turvallisuudesta pidetään huolta keskenään kilpailevien suojeluyhtiöiden tai vastaavien avulla. Anarkokapitalismi eroaa minarkiasta ennen kaikkea siinä, että turvallisuuspalvelu on ostettava palvelu muiden muassa, eivätkä turvallisuuspalvelut ole alueellisia tai monopoliasemassa. Ne kilpailevat keskenään samoilla alueilla, aivan kuten vartiointiliikkeet nykyään. Sama pätee myös lakiin—anarkokapitalismissa lakikin on kilpailtua, ja parempi laki voittaa markkinoilla huonommat.
Vastaukset 8
Vanhimmat
viron talouskasvu miinuksella ja ensivuodesta tulee vieläkin huonompi.
MIHIN KUSETUSSYSTEEMI PERUSTUU?
Sosialistisen talousjärjestelmän päämekanismi on kilpailu viroista. Virkoja ovat kaikki julkisrahoitteisten yhteisöjen työpaikat; opettajat, sosiaalitätit, virastotätit jne. Valtio kerää veroa yrittäjiltä ja rahoittaa sitten niillä rahoilla virkoja ja kansalaiset pyrkivät pääsemään näihin virkoihin. Korkeimman elintason saavat ne jotka pääsevät rahakkaimpiin virkoihin.
Virastotädeille työttömien juoksuttaminen on palkkatyötä ja he saavat siitä rahaa. Eli sosiaali-byrokratia on rahanlähde ja elinkeino kymmenille tuhansille virastotädeille.
He hyötyvät verokiskonnasta ja kusettamisesta eivätkä halua että poliittista järjestelmää muutetetaan.
Kusetussysteemin perusidea on se että rahanahneet virkamiehet (virastotädit, opetajat, jne) kuppaavat rahaa veronmaksajilta muka "hyväntekeväisyyden" nimessä.
Luuletko että sosiaalitoimiston tätejä paljoakaan kiinnostaa saatko sinä päivärahasi? He saavat rahaa sinun juoksuttamisestasi. Heille on tärkeintä että he saavat palkkaa ja rahaa tililleen. "Auttamis" ja "solidaarisuus" puheet on kusetusta: ei siinä ketään auteta, ainoa mitä ne haluaa on lisää virkoja ja lisää palkkaa tileilleen
TYÖTTÖMIEN LUOKKA KÄYTTÄÄ JOUKKOVOIMAA!
Kun tilastokikkailut siivotaan pois, huomataan että suomessa on 600.000 työtöntä. Työttömät ovat suurin yhteiskuntaluokka Suomessa. Työttömät käyttävät joukkovoimaansa hyväkseen. Työttömien luokka käyttää kaikkia luokkasodan keinoja poliittisten tavoitteidensa saavuttamiseen. Työttömien luokan poliittiset tavoitteet:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=114&con ference=4500000000001400&posting=22000000035220436
Työttömien luokka voi taistella sortajia vastaan mm solutautumalla valtionkoneistoon ja virkamieskuntaan, armeijaan ja poliisilaitokseen. Työttömien tulee hyväksikäyttää systeemiä. Myös puoluetoiminnan kautta voidaan yrittää vaikuttaa esim jo nyt olevien puolueiden kautta voidaan ainakin saada ääntä kuuluviin.
suottoopa tuota mennännii, vuon suottoop olla jotta ompi mänemättä
..pääset tutkimuksissasi niin pitkälle että ymmärrät tuon 600 000 työttömän lauman tulleen luoduksi noita ylistämiäsi liberalismin oppeja mahdollisimman tarkasti noudattaen, alat päästä asian ytimeen.
Virolaisessa liberalismissa kommunistinen ahneus yhdistyy idealistiseen, populismin keinoin markkinoituun talousliberalismiin. Katastrofaaliset vaikutukset alkavat jo tulla esille.
Liberalismi on samaa idealistista höpötystä kuin kommunismikin. Ihminen on laumaeläin joka vaatii säätelyä ja kontrollia, tämän lienee historia osoittanut kerran toisensa jälkeen.
Imekö tuo jos välilllä tulee takapakkia. Ei Viro romahda, kuten ei suomi aikanaan, korkeintaan notkahtaa.
virolla on synkkä tulevaisuus edessä. koko tähänastinen talousmalli on osoittautumassa virheelliseksi. viro voi pysyvästi jäädä euroopan köyhäksi alueeksi, koska kasvun edellytykset tuhlattiin kiinteistökauppoihin ja leasingautoihin. ulkomaanvelka ylittää jo nyt vuotuisen bruttokansantuotteen määrän ja vienti on olematonta.
millä lainat maksetaan?
väki vähenee virossa lähivuosina todella paljon yritysten konkurssien ja työpaikkojen katoamisen myötä. ihmiset äänestävät jaloillaan köyhyyttä vastaan ja töihin tullaan mm. suomeen.
nousukautena virossa ei kukaan valmistautunut tähän päivää. talous tulee virossa olemaan muutaman vuoden miinuksella, ei siinä eesti pankin tai hallitukse toiveajattelu paljon auta.
sa ära ei väsi juba oma leelotamisest??
Kas meie synkkä tulevaisuus erutab sind kohe nii palju, et sa sellest mõtled nii söögi alla kui söögi peale, näed unes ja ilmsi? Võtad sõna nii päeval kui öösel.
Aga äkki põed hoopis mingit paranoilist haigust?
Võta tablett ja katsu kasvõi üks päev elada ilma EEsti ja eestlasteta.
Nii et:
rahune...
rahune...
rahune...
Su vererõhk läheb varsti normi..
sest päevatöö pole veel tehtud - krdi eestlased ja soomlased ei võta vedu, kuigi "plin" rabab nii et sõrmed villis provosid vehkida.