Tanskalaisen Roskilde Bankin kaatuminen valtion syliin herättää huolta ongelmien mahdollisesta leviämisestä ja pohjoismaisen pankkijärjestelmän kestävyydestä. Suomalaisten valvontaviranomaisten mukaan Roskilde oli kuitenkin vain pieni pankki, eikä syytä huoleen vielä ole.
– Tämän päivän tiedon mukaan pankkien tilanne näyttää ihan vakaalta, Rahoitustarkastuksen apulaisjohtaja Jukka Vesala sanoo.
Yksittäisten pankkien kohtaloa on hänen mukaansa liian aikaista arvioida.
Pankkiala tekee pohjoismaissa tiivistä yhteistyötä. Ongelmat yhdessä pohjoismaassa saattavat vaikuttaa merkittävästi myös toisen maan pankkitoimintaan ja kansalaisiin.
– Pankkien yhdistyminen on mennyt pohjoismaissa paljon pidemmälle kuin muualla Euroopassa keskimäärin, rahoitusalan asiantuntija, eläkkeelle jäänyt Suomen pankin osastopäällikkö Heikki Koskenkylä sanoo.
Kriisin kärjistyessä pohjoismaisten pankkien keskinäinen riippuvuus saattaakin vaikuttaa muiden maiden veronmaksajiin. Keskeinen kysymys on sivukonttorin ja tytäryhtiön välinen juridinen ero.
Sivukonttorin valvonta kuuluu emopankin isäntävaltiolle, mutta tytäryhtiön valvonta taas tytäryhtiön isäntävaltiolle. Valvonta ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Rahoitustarkastuksen apulaisjohtajan Jukka Vesalan mukaan useassa maassa toimivat pohjoismaiset pankit ovat pääosin tytäryhtiöitä, eivätkä sivukonttoreita.
Näin ollen pankkien joutuessa pelastustoimien kohteeksi vastuussa olisivat nimenomaan tytärpankin toimimaan kansalaiset.
Sampo Pankin
muutos takkuaa
Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Emopankit haluaisivat tehdä tyttäristään sivukonttoreita, koska ne säästäisivät tällöin byrokratiassa sekä selviäisivät vähemmällä esimerkiksi valvontamenoissa.
Heikki Koskenkylän mukaan esimerkiksi Nordea on neuvotellut jo pitkään tytäryhtiöiden siirtämisestä sivukonttoreiksi, mutta aikeet ovat kaatuneet talletussuojasäädöksiin. Nordea haluaisi ottaa Suomessa maksamansa talletussuojamaksut mukaan Ruotsiin, mitä EU-direktiivi ei salli.
Sampo Pankin ostanut Danske Bank aikoo myös tehdä suomalaispankista sivukonttorin. Alun perin muutoksen piti tapahtua jo keväällä, mutta muutos on viivästynyt.
– Siinä on useita tekijöitä taustalla, mutta pankki on itse tehnyt ratkaisun lykätä siirtymistä toistaiseksi, Rahoitustarkastuksen Jukka Vesala sanoo.
Tallettajalla ei
ole hätää
Suomalaistallettajat voisivatkin joutua tulevaisuudessa turvautumaan tanskalaisveronmaksajien kukkaroihin. Vakavien ongelmien syntyessä sivukonttorina toimiva Sampo Pankki olisi Tanskan vastuulla ja esimerkiksi sen keskuspankin hätätoimien kohteena.
– Viime kädessä suomalaistalletukset olisivat tanskalaisten vastuulla, valvontasopimuksia itse neuvottelemassa ollut Koskenkylä vahvistaa.
Talletussuojan suuruus vaihtelee eri maissa. Suomessa talletussuoja on 25 000 euroa pankkia ja tallettajaa kohti. Tanskassa suoja on peräti 40 245 euroa, mutta suojaa laskettaessa asiakkaan talletuksista vähennetään luottojen määrä.
Sivukonttorien syntyminen vaikeuttaa myös suomalaisten valvojien työtä. Rahoitustarkastuksen Vesala kuitenkin korostaa, että yhteistyötä tehdään jo nyt paljon esimerkiksi Sampo Pankin ja Dansken tapauksessa.
– Tämän päivän tiedon mukaan pankkien tilanne näyttää ihan vakaalta, Rahoitustarkastuksen apulaisjohtaja Jukka Vesala sanoo.
Yksittäisten pankkien kohtaloa on hänen mukaansa liian aikaista arvioida.
Pankkiala tekee pohjoismaissa tiivistä yhteistyötä. Ongelmat yhdessä pohjoismaassa saattavat vaikuttaa merkittävästi myös toisen maan pankkitoimintaan ja kansalaisiin.
– Pankkien yhdistyminen on mennyt pohjoismaissa paljon pidemmälle kuin muualla Euroopassa keskimäärin, rahoitusalan asiantuntija, eläkkeelle jäänyt Suomen pankin osastopäällikkö Heikki Koskenkylä sanoo.
Kriisin kärjistyessä pohjoismaisten pankkien keskinäinen riippuvuus saattaakin vaikuttaa muiden maiden veronmaksajiin. Keskeinen kysymys on sivukonttorin ja tytäryhtiön välinen juridinen ero.
Sivukonttorin valvonta kuuluu emopankin isäntävaltiolle, mutta tytäryhtiön valvonta taas tytäryhtiön isäntävaltiolle. Valvonta ja vastuu kulkevat käsi kädessä.
Rahoitustarkastuksen apulaisjohtajan Jukka Vesalan mukaan useassa maassa toimivat pohjoismaiset pankit ovat pääosin tytäryhtiöitä, eivätkä sivukonttoreita.
Näin ollen pankkien joutuessa pelastustoimien kohteeksi vastuussa olisivat nimenomaan tytärpankin toimimaan kansalaiset.
Sampo Pankin
muutos takkuaa
Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa. Emopankit haluaisivat tehdä tyttäristään sivukonttoreita, koska ne säästäisivät tällöin byrokratiassa sekä selviäisivät vähemmällä esimerkiksi valvontamenoissa.
Heikki Koskenkylän mukaan esimerkiksi Nordea on neuvotellut jo pitkään tytäryhtiöiden siirtämisestä sivukonttoreiksi, mutta aikeet ovat kaatuneet talletussuojasäädöksiin. Nordea haluaisi ottaa Suomessa maksamansa talletussuojamaksut mukaan Ruotsiin, mitä EU-direktiivi ei salli.
Sampo Pankin ostanut Danske Bank aikoo myös tehdä suomalaispankista sivukonttorin. Alun perin muutoksen piti tapahtua jo keväällä, mutta muutos on viivästynyt.
– Siinä on useita tekijöitä taustalla, mutta pankki on itse tehnyt ratkaisun lykätä siirtymistä toistaiseksi, Rahoitustarkastuksen Jukka Vesala sanoo.
Tallettajalla ei
ole hätää
Suomalaistallettajat voisivatkin joutua tulevaisuudessa turvautumaan tanskalaisveronmaksajien kukkaroihin. Vakavien ongelmien syntyessä sivukonttorina toimiva Sampo Pankki olisi Tanskan vastuulla ja esimerkiksi sen keskuspankin hätätoimien kohteena.
– Viime kädessä suomalaistalletukset olisivat tanskalaisten vastuulla, valvontasopimuksia itse neuvottelemassa ollut Koskenkylä vahvistaa.
Talletussuojan suuruus vaihtelee eri maissa. Suomessa talletussuoja on 25 000 euroa pankkia ja tallettajaa kohti. Tanskassa suoja on peräti 40 245 euroa, mutta suojaa laskettaessa asiakkaan talletuksista vähennetään luottojen määrä.
Sivukonttorien syntyminen vaikeuttaa myös suomalaisten valvojien työtä. Rahoitustarkastuksen Vesala kuitenkin korostaa, että yhteistyötä tehdään jo nyt paljon esimerkiksi Sampo Pankin ja Dansken tapauksessa.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Markkinoilla on ennakoitu korkojen kääntyvän laskuun vielä syksyn aikana. Silti pankit kehottavat asiakkaitaan varautumaan korkojen nousuun.
– Puskuriin kannattaa laittaa ainakin prosentti, pari, sanoo aluejohtaja Kenneth Kaarnimo Sampo Pankista.
Samaa sanoo yksikönjohtaja Jussi Mekkonen Nordeasta.
– Teemme vallitsevan korkotason päälle vaihtoehtoisen laskelman, jossa nähdään, mitä prosentin, parin suuruinen korkojen nousu tarkoittaa euroina kuukaudessa, sanoo Mekkonen.
Tapiola Pankissa ja Handelsbankissa lainat mitoitetaan siten, että asiakkaalla pitää olla varaa hoitaa velkaansa, vaikka korot nousivat vielä pari prosenttia.
Tapiola Pankin toimitusjohtajan Harri Lauslahden mukaan pankissa on tehty jatkuvasti – vielä korkojen ollessa selvästi nykyistä alhaisempia – "happotestejä" seitsemän prosentin korolla. Hänen mukaansa tällainen varautuminen antaa puskuria myös muita lisäkustannuksia kuten ruuan tai energian hinnannousua varten.
Pankinjohtaja Mikko Hyttinen Osuuspankkikeskuksesta ei halua takertua mihinkään riskilisäprosenttiin, mutta sanoo, että korkojen nousuun on edelleen syytä varautua.
– Nyt, kun korot ovat jo nousseet, olettamus, että ne kohoaisivat vielä paljon, on tietysti selvästi pienempi kuin silloin, kun korot olivat alhaalla.
Asuntolainojen korot olivat alimmillaan vuonna 2004 kahden prosentin pinnassa. Nyt liikkuvat nyt viiden prosentin yläpuolella.
Ei kahden
asunnon loukkua
Hyttinen huomauttaa, että korkojen nousu on vain yksi riskitekijä – eikä edes suurin – asuntoa ostettaessa. Paljon tätä dramaattisempaa voi olla vaikkapa työttömyys, vakava sairaus tai avioero. Myös äkilliset korjaukset tai vesivahingot voivat horjuttaa maksukykyä.
Asuntojen hintojen nousu on pysähtynyt ja myyntiajat ovat pidentyneet. Joillakin alueilla hinnat ovat alkaneet jo laskea. Tästä on tullut tärkeä puheenaihe lainatiskeillä.
– Kiinnitämme yhä enemmän huomiota siihen, että asunnonvaihtajien arviot vanhan asunnon myyntihinnasta ovat realistiset, sanoo Hyttinen.
Mekkosen mukaan nykyisin käydään aiempaa tarkemmin läpi, millaisia riskejä kahden asunnon tilanteeseen liittyy.
– Oma asunto pitäisi saada kaupaksi, ennen kuin ostetaan uusi ja otetaan sitä varten lainaa, jotta kahdesta asunnosta ei ole yhtä aikaa asuntolainaa maksettavana, hän sanoo.
Tulot ja menot
käydään läpi
Kaikista pankeista kerrotaan, että asiakkaan tulojen ja menojen suhde selvitetään ennen lainan myöntämistä.
– Kun on kyse isosta lainasta, tilanne katsotaan hyvin tarkkaan, kertoo Mekkonen.
– Pankin ja asiakkaan yhteinen etu on, että kokonaisuus arvioidaan realistisesti, sanoo Hyttinen.
Vanhan peukalosäännön mukaan lainanhoitokulut eivät saisi olla yli 40 prosenttia käytettävissä olevista tuloista. Liiketoimintajohtaja Risto Mäkeläinen Handelsbankenista huomauttaa, että prosenttiluku ei kerro aina koko totuutta: parin–kolmen tuhannen euron tuloista jää 40 prosentin lainanhoitokulujen jälkeen paljon pienempi summa kuin kuuden tai kymmenentuhannen euron tuloista. Hänen mukaansa todellinen laskelma pitää tehdä aina euroina.
Viidennes
epärealistisia
Osa asiakkaista laskee rahojensa riittävyyden turhan optimistisesti. Osa taas ei ota huomioon esimerkiksi tulojen kehitystä tulevaisuudessa. Jos pääosin bonuksilla elävä on saanut viime vuodet nauttia hyvää palkkaa, taantumassa tili voi kutistua selvästi.
Lauslahti arvioi, että joka viides tai kuudes asiakas hakee liian suurta asuntolainaa maksukykyynsä nähden. Mekkosen mielestä arvio saattaa hyvinkin pitää paikkaansa, mutta Hyttinen toteaa, että se on ehkä hieman yläkanttiin.
– Usein on käynyt niin, että asiakas lähtee naapuripankkiin, huomauttaa Lauslahti.
Kaarnimon mukaan ylioptimistisia ei ole kovin paljon.
– Joissakin tapauksissa joudumme sanomaan, että olet ehkä hankkimassa hiukan liian isoa asuntoa. Tuolloin pyrimme laskemaan tulot ja menot ja pääsemään sellaiseen yhteisymmärrykseen, jossa omat haaveet ja realismi kohtaavat, hän sanoo.
Lainaa saa
entiseen malliin
Taloustilanteen kiristyminen ei ole kiristänyt lainahanoja. Kaikista pankeista sanotaan, että luottopolitiikkaa tai velan myöntämiskriteereitä ei ole tarvinnut muuttaa.
– Olen matkan varrella nähnyt, että joidenkin luottopolitiikka on ollut aggressiivisempaa kuin toisten. Silloin tällaisessa tilanteessa myös tarkistukset ovat mahdollisia, huomauttaa Mäkeläinen kuitenkin.