Otan esiin keskeisen kysymyksen, jonka ympärille voisi tiivistää lähes useimmat eri kielten opettamisen ja oppimisen kysymykset. Koska jokainen kieli synnyttää aina uusia käsitteitä ja mielikuvia, on hyvä kysyä kohtaavatko suomen ja ruotsin kielet toisensa suomalaisessa kouluopetuksessa. Sekoitammeko me ruotsin kielen kouluopetuksella kouluikäisen lapsen ymmärrystä ruotsalaisesta kulttuurista enemmän kuin avaamme sitä?
Hyvän oppimistuloksen syntymiseksi tarvitaan toisensa kohtaavia kieliä: oppilaan äidinkieltä sekä opiskeltavaa kieltä, tässä tapauksessa toista kansalliskieltämme ruotsia. Ruotsinkielinen käsitemaailma kouluikäisten suomenkielisten parissa on haasteellista ja sen kehitysaskeleet koulussa opittaviksi varsin vaikeita. Tiettyjä ruotsin kielen ilmaisuja on oikeastaan mahdoton ymmärtää ilman ruotsinkielisen kulttuurin sisäistämistä. Uuden kielen oppimisessa rakennetaan aina ensin oppilaan eteen kielellinen näyttämö eri tasoille. Kuitenkin kulttuurisidonnaista käsitteen muodostusta kielten oppimistapahtumassa ei ole käytetty kielten opetuksessa tähän päivään asti.
Muistutan vielä, että suomenkielinen kulttuuri on erilainen ja kuitenkin suomalaiselle identiteetille tärkeä, jonka vuoksi suomalaisten kohdalla on vaikea ajatella integraatiota muihin skandinaavisiin kieliryhmiin. Skandinaavisen kulttuurin sisäistänyt on jo ulkopuolinen suomalaisesta kulttuurista. Tämä kysymys on läsnä myös ruotsin kielen opetuksessa. Ruotsin kielen opetuksen kysymyksiä kannattaa lähestyä skandinaavista yhtenäiskulttuuria arvostavasta näkökulmasta. Pohjoismainen yhteistyö - tai vielä pidemmälle mentäessä integraatio - johdattaa helposti ajattelemaan jonkinlaista pohjoismaisten kulttuurien yhteensulautumista, mikä ei ole kannatettava ajatus. Rinnakkainen yhteiselo suomen ja ruotsin kielten välillä on paras vaihtoehto Suomessa ja edellyttää tietysti molempien kansalliskieltemme hallintaa ja opetusta.
Hyvän oppimistuloksen syntymiseksi tarvitaan toisensa kohtaavia kieliä: oppilaan äidinkieltä sekä opiskeltavaa kieltä, tässä tapauksessa toista kansalliskieltämme ruotsia. Ruotsinkielinen käsitemaailma kouluikäisten suomenkielisten parissa on haasteellista ja sen kehitysaskeleet koulussa opittaviksi varsin vaikeita. Tiettyjä ruotsin kielen ilmaisuja on oikeastaan mahdoton ymmärtää ilman ruotsinkielisen kulttuurin sisäistämistä. Uuden kielen oppimisessa rakennetaan aina ensin oppilaan eteen kielellinen näyttämö eri tasoille. Kuitenkin kulttuurisidonnaista käsitteen muodostusta kielten oppimistapahtumassa ei ole käytetty kielten opetuksessa tähän päivään asti.
Muistutan vielä, että suomenkielinen kulttuuri on erilainen ja kuitenkin suomalaiselle identiteetille tärkeä, jonka vuoksi suomalaisten kohdalla on vaikea ajatella integraatiota muihin skandinaavisiin kieliryhmiin. Skandinaavisen kulttuurin sisäistänyt on jo ulkopuolinen suomalaisesta kulttuurista. Tämä kysymys on läsnä myös ruotsin kielen opetuksessa. Ruotsin kielen opetuksen kysymyksiä kannattaa lähestyä skandinaavista yhtenäiskulttuuria arvostavasta näkökulmasta. Pohjoismainen yhteistyö - tai vielä pidemmälle mentäessä integraatio - johdattaa helposti ajattelemaan jonkinlaista pohjoismaisten kulttuurien yhteensulautumista, mikä ei ole kannatettava ajatus. Rinnakkainen yhteiselo suomen ja ruotsin kielten välillä on paras vaihtoehto Suomessa ja edellyttää tietysti molempien kansalliskieltemme hallintaa ja opetusta.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Suomenruotsalaisen kulttuurin löytäminen ei ole helppo tehtävä ja siihen menee aikaa. Koulun alaluokilla saattaa olla hyvinkin vaikeaa tajuta suomenruotsalaisuutta ja sen omalaatuisia piirteitä, kun niiden ymmärtäminen on myöhemmällä iälläkin vaikeaa. Sen vuoksi ruotsin opiskelu olisi aloitettava riittävän myöhään, vasta kun saksan kielen opinnot ovat kyllin pitkällä. Onhan yleisesti tunnettu tosiasia, että yhden germaanisen kielen opittuaan suomalaislapsi leikiten oppii muitakin mm. ruotsin.
Olisikin nyt keskeytettävä kaikki ruotsin opiskelu niin suomen- kuin ruotsinkielisissä kouluissa sen seikan selvittämiseksi, paljonko tietoa lapsella tulisi olla ruotsalaisesta kulttuurista ennen opetuksen alkua. Komitean saatua mietintönsä valmiiksi ja opetushallituksen annettua tarvittavat ohjeet voitaisiin sitten jatkaa ruotsin opettamista uusin innoin.
ja sen osaamisen vaatiminen suomenkieliseltä enemmistöltä on törkeää apartheidia. Tiedoksi aloittajalle, että saksaa puhuu äidinkielenään yli
100 miljoonaa ihmistä kun taas ruotsia vain 10 miljoonaa joten saksa on sata kerta hyödyllisempi kieli kuin ruotsi.
En olisi ihan varma, että se on selvillä sinulle itsellesikään.
Se on hyvin tyypillistä henkilöille, jotka yrittävät liikaa.
Jos kirjoituksessa kuitenkin on joku pointti, niin sen yleensä pystyy tiivistämään muutamaan lauseeseen.
Kuinkakohan monta purkkia rauhoittavia pakkoruotsia fanaattisesti kannattavan riihimäkisen työkyvyttömyyseläkeläisen on täytynyt nauttia, jotta on saanut aloituksen aikaan. XD