Olen ollut ilman alkoholia 3 ja puoli viikkoa, ei tee edes mieli.
Kamalinta on nyt se, että olen netistä penkonut tietoja alkoholin aiheuttamista sairauksista, oireista, ongelmista ym.
Olen tehnyt "erotusdiagnoosia" muihin sairauksiini nähden, enkä löydä enää millekään oireelle muuta yhteistä tekijää, kuin alkoholi!
Ei voi olla totta, mutta osittain voi olla tottakin.
Ja tietoa löytyy! Lisää ja lisää...
Olenko hukkumassa penkomaani tietotulvaan?
Olen jo vakuuttunut, että pikku-aivoni ovat pilalla, maksani sökö ja hermosto pilputtuna palasiksi.
En kehtaa kohta hakea apua lääkäriltä, en keneltäkään.
MITEN OLEN VOINUT OLLA NÄIN TIETÄMÄTÖN!?!
Esimerkiksi vasta nyt huomasin, kuinka salakavala sairaus maksakirroosi on, kuinka vähän se aiheuttaa oireita, ennen kuin on liian myöhäistä.
Nyt huomasin kävelyvaikeudet, vaikkakin vain vasen puoli halttaa ja laahaa (kuten vasen käsikin), silmä oireet, silmävärve oikeassa silmässä, laihtuminen...HUH.
Pelkään lääkärin tuomiota, sillä aion kaikista peloistani huolimatta käydä tutkimuksissa nimenomaan kysellen oireideni syytä, eli onko muut saamani diagnoosit turhia ja kaikki onkin alkoholin aiheuttamaa?
Jos niin on, mitenkähän minun käy? Haenko olutta, vihaanko koko lääkärikuntaa ja ryyppään itseni lopulliseen kuntoon - maaksi?
Kamalinta on nyt se, että olen netistä penkonut tietoja alkoholin aiheuttamista sairauksista, oireista, ongelmista ym.
Olen tehnyt "erotusdiagnoosia" muihin sairauksiini nähden, enkä löydä enää millekään oireelle muuta yhteistä tekijää, kuin alkoholi!
Ei voi olla totta, mutta osittain voi olla tottakin.
Ja tietoa löytyy! Lisää ja lisää...
Olenko hukkumassa penkomaani tietotulvaan?
Olen jo vakuuttunut, että pikku-aivoni ovat pilalla, maksani sökö ja hermosto pilputtuna palasiksi.
En kehtaa kohta hakea apua lääkäriltä, en keneltäkään.
MITEN OLEN VOINUT OLLA NÄIN TIETÄMÄTÖN!?!
Esimerkiksi vasta nyt huomasin, kuinka salakavala sairaus maksakirroosi on, kuinka vähän se aiheuttaa oireita, ennen kuin on liian myöhäistä.
Nyt huomasin kävelyvaikeudet, vaikkakin vain vasen puoli halttaa ja laahaa (kuten vasen käsikin), silmä oireet, silmävärve oikeassa silmässä, laihtuminen...HUH.
Pelkään lääkärin tuomiota, sillä aion kaikista peloistani huolimatta käydä tutkimuksissa nimenomaan kysellen oireideni syytä, eli onko muut saamani diagnoosit turhia ja kaikki onkin alkoholin aiheuttamaa?
Jos niin on, mitenkähän minun käy? Haenko olutta, vihaanko koko lääkärikuntaa ja ryyppään itseni lopulliseen kuntoon - maaksi?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Niin, kyllä sinun täytyy terveydentilasi selvittää, sillä muutenhan saattaisit raitistua ihan turhaan. Vai mitä?
Eräs euroopanmestari-juoksijamme joutui myös aikoinaan lopettamaan juomisen. Hän vaati kuitenkin lääkäriä suorittamaan leikkauksen ennen juomisen lopettamista. Leikkauksessa tarkastettiin maksan kunto.
Hänkään ei halunnut "raitistua turhaan".
Tarkoitan tällä, että vain alkohoistil voi olla niin itsekeskeinen viinanhimossaan, että on valmis ehdollistamaan juomisensa joka tilanteessa.
"Miksi lopettaa turhaan juominen, jos kuuitenkin pian kuolee", eikö niin.
Totta kirjoitit kuomaseni. Alkoholisti on aina alkoholisti, ja kun ikä on kuusissakymmenissä, ei niitä vuosia paljoakaan ole jäljellä.
Suurin ongelmani on pelko. Olenko jo rappeuttanut elimistöni todella totaalisesti?
Kiinnitän ilmeisen neuroottisesti huomioni oikeaan ylä-vatsaan ja omasta mielestäni jokainen tuntemus ja nipistys on maksasta johtuvaa.
Toinen suuri ongelma on häpeä.
Kolmas tuska.
Lääkäriin menen realistina ja haluan tietää elimistöni todellisen tilan.
Psyyke on melkoisessa kurimuksessa koko ajan.
En tiedä, miten sen saa rauhoittumaan, en tiedä, miten käsittelisin ITSEÄNI.
On vain päätettävä, kuinka eteenpäin?
Oireitaan kun alkaa itse ahkerasti diagnosoimaan googlettamalla, niin saa sellaisen inforyöpyn aivokoppaansa, että entisten vaivojensa lisäksi toteaa itsessään sarjan uusia kuolemaan johtavia tauteja, ja tapiksi vielä luuvalon, ähkyn, vesipöhön, suolisolmun ja peräsuolen esiin luiskahtamisen.
Parempi kun marssii syyniin tohtorille, jolta saa luotettavampaa tietoa, kuin itsepuoskaroinnilla googlen lietsomana.
Sehän on päivänselvää, että viinalla ei mitään korjata, mutta saa itsensä ennenaikaiseen hautaan.
Juomishistoriastasi ei selvinnyt mitään, joten vaikea arvioida viinan osuudesta mitään.
Jatka vaan kuivattelua, ja alkuvaiheen hermoilujen jälkeen yleisvointi paranee, ja kun pää on kirkkaampi, löytyy vaivoihinkin terveempi lähestymistapa.
Olisiko tuo hypokondriakin alkoholisairaus?
Hehe...no älä nyt kuitenkaan LIIKAA itseäsi psyykkaa...pieni psyykkaus voi toki olla paikallaan, se auttaa sinua raitistumaan...mutta...eivät ne pikkuaivot nyt ihan pienestä kuitenkaan tuhoudu. (kyllä siinä jo aika lailla saa kuppia ottaa, ennenkuin "juo aivonsa"...)
No ainahan siitä on kirjoitettu MITÄ KAIKENLAISIA SAIRAUKSIA yksinkertaisesti tulee jos paljon juo ja että säännöllisesti käytät...Olen seurannut ison riskin ja todella hyväkuntoisen ihmisen menevän hautaan runsaalla juomisella..ei kerenny lähellekkään eläkeikää ja näytti lopuksi lähes 90-vuotiaalta ihan lopuksi ei edes pystynyt kävelemään rollaattori piti olla, ei siinä voinu kun ihmetellä.- Mene reilusti lekuriin...tee mitä tehtävissä on ja lopeta kokonaan juominen ..on tässä elämässä muutakin kun juominen ja kyllä monikin alkava sairaus vielä korjaantuu tai on hoidettavissa ennen kun on myöhäistä.
Tuo hypokondria oli mielenkiintoinen aihe. Olisiko sekin mukana sotkemassa päätäni? He,hi,ho...
Juomishistoriani voi olla hieman omituinen.
Tämän loppukesän kaltainen sekoiluvaihe minulla oli vuonna -84. Eli paljon on vettä virrannut. Sen jälkeen oli vain joskus viikonloppujuomista.
Krapularyypyt tulivat kuvaan viime vuonna, useamman päivän juominen tänä vuonna.
Kuitenkin, kun ikää on, ei kai keho/pää kestä. Viime vuosien aikana lääkityksiäni on lisätty. Useassa lääkkeessä maininta alkoholin ja lääkkeen yhteen sopimattomuudesta, enkä piitannut niistä.
Söin myös seitsemän vuotta Sepram-nimistä masennuslääkettä (ei kolmio), joka voi sinänsä aiheuttaa maksavaurioita.
Alkoholi ja lähes kaikki lääkkeet menivät samassa seisahduksessa pois, eli täydellinen elimistön putsaus menossa, vaikkakin jouduin pyytämään terkkarista Oxamin 15 mg, jota nyt syön puolittamalla annosta.
Eipä kai ihme, että ajatukset ovat vielä sekaisin. Mikä mistäkin johtuu, mitä teen...
Jatkan matkaa, selvipäin.
Siltikin maksan seudussa jurmii ikävästi...?
No etpä ole ainut, joka näitä asioita pähkäilee.
Minullekaan ei tee ollenkaan hyvää lueskella noita sairaskertomuksia.
On vaan kerta kaikkiaan TEHTÄVÄ asialle jotain.
Juopottelu pitää lopettaa, olkoon sitten miten vaikeaa tahansa.
Jos kropparaasusta vielä on jotain jäljellä, niin aletaan hoitaa sitä.
Kaikenlaisia tuntemuksia minullakin on, ovatko ne todellisia, vai kuviteltuja, se on toinen juttu.
Olisi kyllä hyväkin, jos joku, jolla on jotain häikkää elimistönsä kanssa ollut (juomisesta johtuvaa), kertoisi TODELLISIA tuntemuksia.
En tässä käy lupailemaan mitään, mutta teen asialle sen minkä pystyn.
Olen ajatellut kertoa tulevaisuudessa, mitä häikkää lääkäreiden mielestä alkoholi on elimistölleni tehnyt.
Aikaa olen tilaamassa vasta ensi viikolla, mutta enköhän parin viikon sisällä saa jotakin faktaa kokoon.
Tämä prosessi vaatii melkomoista rehellisyyttä - ei, vaan täydellistä rehellisyyttä - itseltä.
Eipä juuri muuta ongelmaa rehellisyyden suhteen, kuin muistanko kaiken???
Muisti on pätkinyt, juomishistoriassani on pimeitä aukkoja, muistin menetyksiä.
Onneksi olen aina ollut silloin kotona, ja löytänyt itseni omasta sängystä.
Kummallisesti rumbani on liittynyt avioeroihin, asunnon myyntiin, tasajakoon, paikkakunnan vaihtoon ym. myös -84, kuten nyt. Ei ole seuraus eikä syy. Muutokset kai ovat olleet liian rajuja.
Hullua myös, että esim. kun minulla -97 todettiin syöpä, en ollut moksiskaan, ei se johtanut ryyppäämiseen. Totesin vain "Tässäkö tämä oli, eipä ollut häävi juttu" (elämä siis). Syöpä on latentissa vaiheessa eikä mitenkään enää haittaa elämääni, kontrollit jatkuvat.
Alkoholismi on myös todella kuin syöpä. Pitäisi vaan olla kontrolleja usein ja itsekontrolli päällä koko ajan.
Elämässä on todella paljon muutakin kuin alkoholi!
Ihminen lisääntyy siinä vaiheessa, kun on elämänkokemuksensa puolesta vielä itsekin opetteleva lapsi.
Lisääntyä saa ilman mitään valmennusta siitä, miten uusia ihmisiä kasvatetaan.
Muinoin sukupolvet asuivat yhdessä, ja lapset kasvoivat myös isovanhempiensa seurassa, ja se oli hyödyllistä kaikille.
Sukupolvien ketju on katkennut, kun vanhukset tungetaan laitoksiin kuolemaa odottamaan.
Alkoholiin taipuvainen yksilö räpiköi halki elämän viinan voimalla töpeksien, ja kun viimein lamppu syttyy, ja oppii elämään järkevästi ja terveellisesti ilman viinaa, niin terveys ja aika ovatkin jo menneet, ja ei oppimaansa välitä eteenpäin kenellekään. Ja edelleen lapset tekevät lapsia, ja virheiden loputon jatkumo on taattu.
Oikeassa olet, Kalle. Minun paradoksini on vielä se, että olen lapseton.
Hyvä niin, sillä en ole ollut välittämässä negatiivista sanomaa jälkipolvelle ainakaan suoraan. Välillisesti niinkin on voinut käydä, sillä lapsia on aina läheisyydessä, ympärillä.
Olen voinut olla jollekin pienokaiselle huono esimerkki.
Tuo Kallen sanoma on totta. Miksi lamppu syttyy vasta, kun elämä on ehtoossa?
ainakin minulla ajaa tukimaan kaikkia mahdollisia alkoholisairauksia ja kuten arvata saattaa olemassa olevat oireet lisääntyy ja uusia tulee sitä mukaan, mitä enemmän tietoa onnistun tonkimaan. Sinulla näyttää "oirekuva" olevan vähän samanlainen, panikoit kaikista mahdollisista tuhoista, mitä olet kenties itsellesi saattanut aiheuttaa. Yritä rauhoittua ja olla armollinen itsellesi. Minäkin olin ihan varma tuosta pikkuaiavoatrofiasta (tasapaino-ongelmat, ihmisvilinässä kukemisen vaikeus ym. mitä nyt siihen tiedän liittyvän), mutta magneettikuvauksessa olivat kyllä ihan kunnossa vielä. Lopeta tuo oireiden vahtaaminen ja tiedon hankinta ja ajattele, että pahin tauti, joka oireilee on alkoholismi ja ala hoitaa sitä. Toki voit käydä mittauttamassa maksa-arvosi, mutta tuskimpa sinulla mihinkään perusteellisiin neurologisiin tutkimuksiin on tarvetta, kun niihinkin tuhoihin ainoa hoito on alkoholin välttäminen. Toivon, että jo muutaman kuukauden päästä voisit jo hiukan hymähdelläkin tämän hetkiselle ahdingollesi.
Itselläni saman suuntaisia kokemuksia ,vasta raitistuttuani uskalsin lukea ja ottaa selvää.
Se mitä kirjoitit "en löydä muuta yhteistä tekijää kuin alkoholi" on kyllä oikea viisasten kivi.Tähän kun vielä lisää turhien kaloreiden poistamisen ruokavaliostaan .Ja kevyen liikunnan harrastuksen 6-7h viikossa. Voi lääkärit ja pillerit unohtaa parin vuoden kuluttua.
Itse raitistuin 5v sitten.Olin kyllä tosi juoppo poltin sätkiä 40 kpl/pvä .paino 99 kiloa.Kuntoni nolla. Viime vuonna kävin testeissä kuin vihdoin uskaltauduin "verenkuva" kaikki arvot hyvät lääkärin sanoin "kuin nuorella tytöllä".
Tänä vuonna vuonna juoksin vedonlyönnin seurauksena 3200 cooperin testissä.Ei huonosti 47v.Ei tarvitse ihmetellä jos olen vähän innoissani .AA:sta .Vaikka ei kyllä taida olla oikeaoppinen kuin olen ateisti ja kaikki
Tärkein asia on jo tapahtunut: olet ollut ilman alkoholia yli 3 viikkoa! Hienoa!
Monet alkoholin aiheuttamat sairaudet voivat parantua, kun lopetetaan juominen.
LOPETA NETIN TUTKISKELU SAIRAUKSISTA!
Sitten vasta sairaaksi tuleekin: itse menin siihen suohon ja yöt-päivät löysin lisää ja lisää kaikenlaisia sairauksia, joihin oireeni sopivat.
Jatka raittiutta, käy sitten lääkärissä ihan mielenrauhasi takia ja pysy linjassa!
Lykkyä!
toivon kaikille, jotka haluavat lopettaa juomisen. Itse olen katsellut puoli vuosisataa-pienestä tytöstä lähtien-humalaisten toilailuja. Nimenomaan perheessä, lähisuvussa.... Näistä kokemuksista, omalta kannalta katsottuna voisi kirjoittaa paksuhkon kirjan. Paljon on mahtunut murhetta, juuri humalaisten läheisten aiheuttamana. Itsekkin nuorena tuli joskus käytyä ravintoloissa, mutta aika harvoin, noin kerran/pari kuukaudessa. Nyt ei ole maistunut vuosikausiin, on mukavampaakin tekemistä,esim. viettää aikaansa vaikka lastenlapsien kanssa.
Samanlaista oli minullakin. Suurin osa luulotautia, tosin fyysisiäkin oireita, kuten silmävärve. Lähtivät sen jälkeen kun lopetin humalahakuisen ryyppäämisen. Nyt olen melko hyvässä kunnossa ikäisekseni.