Pökis nukkuu hikisenä lakanoidensa välissä, viime yönä oli mennyt taas Rauma-palstalla myöhään päivystettäessä. Joku nainen oli kirjoittanut yhden viestin, ja tämä oli saanut Pökiksen täysin raivoihinsa. Uni siis oli jäänyt lyhyeksi, vaikka kello näytti jo kello kymmentä aamulla.
Pökis nousi ylös postin tuloon noin 10.30, ja huomasi että oli missannut Serranon perheen. Hän hipsii keittiöön, ja ottaa vanhaa ranskanleipää jääkapista, päällystäen sen juustolla ja Forssan Lihan ja Säilykkeen lauantaimakkaralla, jota oli saanut tarjouksesta lähikaupasta viikko sitten.
Heti aamiaisen jälkeen on aika avata tietokone, ja tarkistaa oliko joku kirjoittanut Rauma-palstalle. Oli! Se oli se sama nainen, joka kertoi olleensa eilen viihteellä. Pökis raivostuu! Hän suoltaa palstan täyteen ohohohoo, tekstiä... ja ulostetermejä. Lisäksi hän kopsaa kakkarunon naapuripalstalta. Vasta sitten hän hiukan rauhottuu.
Myöhemmin päivällä hän saa kuningasidean, hän rekisteröityisi palstalle erään toisen käyttäjän nimimerkillä. Hän hykertelee itsekseen, ja on niin tyytyväinen, että syö päivälliseksi peräti kaksi Camping-makkaraa, lämmittäen ne mikrossa. Sen jälkeen hän kirjoittaa uudella rekisteröidyllä nimimerkillään pari haukkumaviestiä palstalle, ja menee päiväunille vain hiukan ärsyyntyneenä.
Päiväuniltaan herättyään hän ottaa yhden tölkin Energiajuomaa, ja palaa palstalle. Se nainen on kirjoittanut taas! Pökis saa potkuraivarin, niin että naapurin mummo seinän takana pelästyy. Muutamassa minuutissa Pökäle suoltaa palstan täyteen kakkaa, ja haukkumuksia. Samalla hän huomaa että joku toinenkin on kirjoittanut palstalle. Se salpaa melkein hänen hengityksensä, niin raivoissaan hän on. Pökiksen on mentävä vähäksi aikaa lepäämään.
Ilan hämärtyessä on aika lähteä käymään kaupassa, koska Campingkin on taas tarjouksessa. Varovasti postiluukusta kuulostellen Pökis varmistaa, ettei käytävässä ole ketään, ja hiipi hissille huppu päässään. Alakerrassa hyvä onni jatkuu, yksikään naapuri ei tullut vastaan. Kadulla hän hengitti hieman vapaammin. Tosin, hetken päästä hän pelästyi, kun vastaan tuli nahkatakkinen mies. Vaihdettuaan nopeasti kadun toiselle puolelle väistäessään kulkijaa, hän saapuukin pian kaupan ovelle.
Kaupassa asioiminen on melko piinaavaa, koska paikalla on myös muita ihmisiä! Onneksi ei ole jonoja sentään. Kassaneiti koittaa hymyillä väkinäisesti jopa Pökiksellekin, koska pomo oli käskenyt. Mutta Pökis ottaa vaan äkkiä vaihtorahansa ja vetää huppuaan syvemmälle päähän. Ja suunnistaa kohti asuntoaan.
Hyvä tuuri loppuu taloyhtiön alakerrassa, naapuri on menossa hissiin samaan aikaan! Pökäle pyörtää takaisin käytävältä, ja jää odottelemaan ulko-oven pieleen. Sitten hissi kolahtaa tutusti, ja Pökis tietää naapurin menneen. Sen jälkeen hän palaa hissille, ja loppumatka sujuu välikohtauksitta.
Kotiin palattuaan hän laittaa ruuat vanhaan, liaan lämpimään jääkaappiinsa. Sen jälkeen hän korkkaa toisen energiajuoman. Rauma-palstalla päivustettäessä menisi taas myöhään, jälleen kerran.
Pökis nousi ylös postin tuloon noin 10.30, ja huomasi että oli missannut Serranon perheen. Hän hipsii keittiöön, ja ottaa vanhaa ranskanleipää jääkapista, päällystäen sen juustolla ja Forssan Lihan ja Säilykkeen lauantaimakkaralla, jota oli saanut tarjouksesta lähikaupasta viikko sitten.
Heti aamiaisen jälkeen on aika avata tietokone, ja tarkistaa oliko joku kirjoittanut Rauma-palstalle. Oli! Se oli se sama nainen, joka kertoi olleensa eilen viihteellä. Pökis raivostuu! Hän suoltaa palstan täyteen ohohohoo, tekstiä... ja ulostetermejä. Lisäksi hän kopsaa kakkarunon naapuripalstalta. Vasta sitten hän hiukan rauhottuu.
Myöhemmin päivällä hän saa kuningasidean, hän rekisteröityisi palstalle erään toisen käyttäjän nimimerkillä. Hän hykertelee itsekseen, ja on niin tyytyväinen, että syö päivälliseksi peräti kaksi Camping-makkaraa, lämmittäen ne mikrossa. Sen jälkeen hän kirjoittaa uudella rekisteröidyllä nimimerkillään pari haukkumaviestiä palstalle, ja menee päiväunille vain hiukan ärsyyntyneenä.
Päiväuniltaan herättyään hän ottaa yhden tölkin Energiajuomaa, ja palaa palstalle. Se nainen on kirjoittanut taas! Pökis saa potkuraivarin, niin että naapurin mummo seinän takana pelästyy. Muutamassa minuutissa Pökäle suoltaa palstan täyteen kakkaa, ja haukkumuksia. Samalla hän huomaa että joku toinenkin on kirjoittanut palstalle. Se salpaa melkein hänen hengityksensä, niin raivoissaan hän on. Pökiksen on mentävä vähäksi aikaa lepäämään.
Ilan hämärtyessä on aika lähteä käymään kaupassa, koska Campingkin on taas tarjouksessa. Varovasti postiluukusta kuulostellen Pökis varmistaa, ettei käytävässä ole ketään, ja hiipi hissille huppu päässään. Alakerrassa hyvä onni jatkuu, yksikään naapuri ei tullut vastaan. Kadulla hän hengitti hieman vapaammin. Tosin, hetken päästä hän pelästyi, kun vastaan tuli nahkatakkinen mies. Vaihdettuaan nopeasti kadun toiselle puolelle väistäessään kulkijaa, hän saapuukin pian kaupan ovelle.
Kaupassa asioiminen on melko piinaavaa, koska paikalla on myös muita ihmisiä! Onneksi ei ole jonoja sentään. Kassaneiti koittaa hymyillä väkinäisesti jopa Pökiksellekin, koska pomo oli käskenyt. Mutta Pökis ottaa vaan äkkiä vaihtorahansa ja vetää huppuaan syvemmälle päähän. Ja suunnistaa kohti asuntoaan.
Hyvä tuuri loppuu taloyhtiön alakerrassa, naapuri on menossa hissiin samaan aikaan! Pökäle pyörtää takaisin käytävältä, ja jää odottelemaan ulko-oven pieleen. Sitten hissi kolahtaa tutusti, ja Pökis tietää naapurin menneen. Sen jälkeen hän palaa hissille, ja loppumatka sujuu välikohtauksitta.
Kotiin palattuaan hän laittaa ruuat vanhaan, liaan lämpimään jääkaappiinsa. Sen jälkeen hän korkkaa toisen energiajuoman. Rauma-palstalla päivustettäessä menisi taas myöhään, jälleen kerran.
Vastaukset 7
Vanhimmat
mutta voin toki kommentoida muiden viestejä.
Kerrassaan herkullinen esitys kirjailija K.A.P:ltä! Ei voinut nauramatta lukea. Kiitos tästä.
PS. Kohta Pökis tekee minusta myös kirjailijan. :)
Olisihan tuon voinut huolellisemminkin tehdä, oikolukukin jäi puolitiehen, ehkäpä seuraavan kerran sitten. Tuli vaan elävä mielikuva Pökiksestä, kun olen palstaa seurannut. Yleensä nuo maan hiljaiset ovat niitä, jotka riehuvat keskustelupalstoilla. On mahdotonta tietää mikä heitä kulloinkin ärsyttää, joskus sekin vain riittää, että muutama ihminen juttelee keskenään, niin kuin aikoinaan tässäkin tapauksessa.
Jotain erikoistahan tälläisessä ihmisessä on, jos tavalliset ihmiset käyttäytyisivät samoin kuin Pökis, keskustelupalstoja ei olisi olemassa missään päin maailmaa. Joka palstalla tuntuu olevan yksi, mutta näin sitkeät Pökäleet ovat harvassa. Ilmeisesti palsta on Pökäleen ainoa vakituinen yhteys ulkomaailmaan, ja paikka, missä päähänpotkittu voi nimettömästi häiriköidä muita ihmisiä. Eli se maan hiljainenkin uskaltaa täällä avata suunsa. Ikävää, ettei hän osaa tehdä sitä asiallisesti.
Sinulla on sana hallussa, siitä ei ole epäilystäkään. Tuossa olisi ainekset jopa huovismaiseen lyhytfilmiin "Päivä nettimiehen elämässä". Sieluni silmin voin nähdä nettimies Pökiksen totisissa askareissaan, jotka toisaalta naurattavat ja toisaalta taas tekevät vähän surulliseksi.
Oikoluvut jäävät väkisinkin vähemmälle, se kuuluu tällaisen kirjoittelun luonteeseen. Minäkin, ihan tavallinen puuhastelija, törmään siihen jatkuvasti. Joka helkkarin värssyn lähettämisen jälkeen jään hetkeksi harmittelemaan, että miksen sanonut tuota tolleen ja tätä tälleen.
Sanohan, kirjailija K.A.P., olemmeko joskus ohimennen törmänneet eräällä kirjallisuusfoorumilla? Sinussa on jotain unenomaisesti tuttua.
Joo, se on kirjoitettava silloin, kun mielikuva tulee... muuten se menee teennäiseksi, eikä teksti ole aidon tuntuista. Nyt sain tätä palstaa lukiessa selvän mielikuvan tästä palstahäiriköstä.
En ole ollut millään kirjallisuusfoorumilla, lähinnä kirjoittelen satunnaisesti eri palstoille. Ajattelin silti katsella, jos joku hyvä foorumi löytyisi, hyviä juttuja lukee aina mielellään. Itse tuskin alan kirjoittelemaan em. foorumeille, koska taso on siellä varmasti sen verran kova. Vaikka ei sitä koskaan varmaksi voi sanoa, jos oikea foorumi (jossa ei heti lytätä) ja intoa löytyy.
Ihmisen tekemiä ne kirjallisuusfoorumitkin ovat, eikä edesmenneen Jippiin kirjallisuuspalsta tehnyt siinä suhteessa poikkeusta. Taso oli kirjava, mutta vastaanotto hyvinkin suopea. Toki sinnekin mahtui muutama häirikkö, kuinkas muuten. Eräässä äskettäin julkaistussa väitöskirjassa omistettiin jopa kokonainen luku Jippiin kirjallisuusfoorumin häiriköille (toivottavasti Pökis ei lue tätä).
Olen ymmärtänyt, että Jippiin foorumia pidettiin kirjailijapiireissä jonkinlaisena kaatopaikkana, jota itseään kunnioittavat korkeakulttuurikirjailijat karsastivat, mutta jonne he eivät kuitenkaan malttaneet olla kirjoittamatta.
Ihminen on oikeastaan aika pieni. Varsinkin sellainen ihminen, joka täysin perusteettomasti pitää itseään suurena.
kai sä nyt oman tekstis luit transu?
Voiko naurettavampaa enää olla.
Onko Pökis Jaanan eksä,
hylätty ja yksin,
mustankipeen vihan kanssa
nyt vain SYLITYKSIN?
Olivatpa asiat miten tahansa, niin sinusta minä tykkään..."