Hei kaikki, painiskelen parhaillaan parisuhteessa itsenähdäkseni melkoisen ongelman kanssa. Vähän aikaa sitten kohtasin 19-vuotiaan nuoren naisen johon olen nyt lyhyen ajan sisällä aikalailla tykästynyt. Hän on kovin kypsän oloinen, mutta myös kovin eroavainen verraten muihin samanikäisiin, hän ei ole koskaan aiemmin seurustellut ja hän on neitsyt.
Välillä synkkaa todella hyvin, olemme lyhyessä ajassa (kuukaudessa) löytäneet toisistamme todella paljon samanlaisia piirteitä ja yhdistäviä asioita ja asioiden jakaminen (niin hyvien kuin huonojen) on ollut helppoa. Vasta ikää hän kuitenkin kertoi pelkäävänsä, että tuottaa minulle pettymyksen sillä ettei osaa olla sellainen kuin toivoisin. Käskin hänen lakata höpöttämästä moisia ja kehotin olemaan vain omaitsensä, kerroin myös että ihan yhtälailla voisin pelätä hänen kyllästyvän minuun ja alkavan etsimään jotain "parempaa". Toki tämä suhde on minuakin jännittänyt, edellisestä seurustelusta on aikaa yli kaksi vuotta, silloin suhde katkesi liian pitkään välimatkaan.
Varsinainen ongelmani (puhun ongelmasta minun puolellani) on seksi ja sen harrastaminen. Naisystäväni kokemattomuus johtuu osakseen nuorena tapahtuneesta hyväksikäytöstä (jonka kanssa hän tuntuu pystyvän elämään oikein hyvin), siitä ettei kiinnostuneita miehiä ole tullut vastaan (tätä ihmettelin kovasti, hölmöjä ovat poikaset olleet) sekä se ettei niin suurta luottamusta toista ihmistä kohtaan ole ollut. Kerroin jo alussa että hänellä on täysioikeus odottaa sopivaa hetkeä ja olen itsekin valmis siihen, jos on ollut joka tapauksessa sinkkuna ilman seksiä jopa useita kuukausia niin miksipä ei sitä voisi odottaa silloin parisuhteessakin.
Mutta nyt olen alkanut itsekin hämmentyä. Olen aina ollut kovin avoin ja fyysinen ihminen, pidän halailusta, koskettelusta yms. jotka suoranaisesti tai epäsuorasti liittyvät toisen ihmisen miellyttämiseen. Hän on rohkeasti antanut kosketella itseään ylävartalon alueelta, sen alapuolelta ei iholta iholle, sekä olemme laittaneet toisillemme varovaisia viestejä, koska jopa niissä yhdynnän mainitseminen aiheuttaa hänelle vaivaantuneen olon. Kehoaan hän ei tunnu häpeävän, käymme kuitenkin yhdessä saunassa ja suihkussa.
Olen pyytänyt anteeksi tahdittomuuttani, mutta välillä olen saanut vastaukseksi myös sen ettei hän itse tiedä mitä osaisi tehdä minulle. Olen todennut vain että hän voi kaikessa rauhassa kokeilla jos se auttaa laukaisemaan jännitystä, voin myös kertoa mistä pidän.
Olen koettanut puhua näistä asioista mutta hän tuntuu kuitenkin hiukan vielä arastelevan aihetta. Pitäisikö minun osata vain odottaa sitä hetkeä kun hän tahtoo olla yhdynnässä vai todeta että alan itsekin tarvita jotain vastapainoksi siitä mitä olen hänelle tehnyt. Hän on ihana nainen ja oloni hänen kanssaan on niin hyvä ettei ajatus eroamisesta oikeastaan käy edes mielessäni. Onko muita samaa kohdanneita, rehellisiä ja järkeviä mielipiteitä kaivattaisiin.
Välillä synkkaa todella hyvin, olemme lyhyessä ajassa (kuukaudessa) löytäneet toisistamme todella paljon samanlaisia piirteitä ja yhdistäviä asioita ja asioiden jakaminen (niin hyvien kuin huonojen) on ollut helppoa. Vasta ikää hän kuitenkin kertoi pelkäävänsä, että tuottaa minulle pettymyksen sillä ettei osaa olla sellainen kuin toivoisin. Käskin hänen lakata höpöttämästä moisia ja kehotin olemaan vain omaitsensä, kerroin myös että ihan yhtälailla voisin pelätä hänen kyllästyvän minuun ja alkavan etsimään jotain "parempaa". Toki tämä suhde on minuakin jännittänyt, edellisestä seurustelusta on aikaa yli kaksi vuotta, silloin suhde katkesi liian pitkään välimatkaan.
Varsinainen ongelmani (puhun ongelmasta minun puolellani) on seksi ja sen harrastaminen. Naisystäväni kokemattomuus johtuu osakseen nuorena tapahtuneesta hyväksikäytöstä (jonka kanssa hän tuntuu pystyvän elämään oikein hyvin), siitä ettei kiinnostuneita miehiä ole tullut vastaan (tätä ihmettelin kovasti, hölmöjä ovat poikaset olleet) sekä se ettei niin suurta luottamusta toista ihmistä kohtaan ole ollut. Kerroin jo alussa että hänellä on täysioikeus odottaa sopivaa hetkeä ja olen itsekin valmis siihen, jos on ollut joka tapauksessa sinkkuna ilman seksiä jopa useita kuukausia niin miksipä ei sitä voisi odottaa silloin parisuhteessakin.
Mutta nyt olen alkanut itsekin hämmentyä. Olen aina ollut kovin avoin ja fyysinen ihminen, pidän halailusta, koskettelusta yms. jotka suoranaisesti tai epäsuorasti liittyvät toisen ihmisen miellyttämiseen. Hän on rohkeasti antanut kosketella itseään ylävartalon alueelta, sen alapuolelta ei iholta iholle, sekä olemme laittaneet toisillemme varovaisia viestejä, koska jopa niissä yhdynnän mainitseminen aiheuttaa hänelle vaivaantuneen olon. Kehoaan hän ei tunnu häpeävän, käymme kuitenkin yhdessä saunassa ja suihkussa.
Olen pyytänyt anteeksi tahdittomuuttani, mutta välillä olen saanut vastaukseksi myös sen ettei hän itse tiedä mitä osaisi tehdä minulle. Olen todennut vain että hän voi kaikessa rauhassa kokeilla jos se auttaa laukaisemaan jännitystä, voin myös kertoa mistä pidän.
Olen koettanut puhua näistä asioista mutta hän tuntuu kuitenkin hiukan vielä arastelevan aihetta. Pitäisikö minun osata vain odottaa sitä hetkeä kun hän tahtoo olla yhdynnässä vai todeta että alan itsekin tarvita jotain vastapainoksi siitä mitä olen hänelle tehnyt. Hän on ihana nainen ja oloni hänen kanssaan on niin hyvä ettei ajatus eroamisesta oikeastaan käy edes mielessäni. Onko muita samaa kohdanneita, rehellisiä ja järkeviä mielipiteitä kaivattaisiin.
Vastaukset 5
Vanhimmat
pane sitä
En vaivaudu edes vastaamaan moisiin kommentteihin, mut nyt täytyy sanoo että tuollaista "huumoria" ylläpitävä kaveri todennäköisesti panee vaan hanskaansa. Jos ei löydy ymmärrystä tuon enempää niin anna olla eläkä vaivaudu kirjoittelemaan mitään.
Hm. Kuukausi ON lyhyt aika.
Mä olin 18½ vuotta kun aloin seurustella ekan kerran, ja yhdyntään asti mentiin (juhannusta ennen tavatttiin) vasta n. ½ vuoden päästä (eli uutenavuotena). Ja mulla ei ollut mitään ns. pahoja kokemuksia takana. Mutta.... se vain vei aikaa, joillekin se eka kerta on kuitenkin ihan iso juttu.
Pystytkö puhumaan hänen kanssaan siitä, että koskeeko hän itse klitorikseen, emättimeen? Mä en kyllä tajunnut itse mitään masturboinnistakaan, edes sen ekan n. vuoden kestäneen suhteeni aikana. Vastan sen jälkeen aloin "tarvita" seksiä, eli opettelin itsetyydytystä. Ja sittemmin kyllä pidän itseäni hyvin seksuaalisena naisena. Mutta että viaton oli viaton, eikä todellakaan tajunnut mistään mitään.
Ja ehkä - jos hän pystyy, ois hyvä puhua siitä hyväksikäytöstä. Että mitä se tarkalleen oli - äläkä sitten pelästy huutamista, itkua, raivoa - se ei kohdistu sinuun, vaan siihen hyväksikäyttäjään, mutta ehkä se on läpikäytävä?
Kyllä, kuukausi on hyvin lyhyt aika ihmissuhteessa. Olemme puhuneet niin hyväksikäytöstä kuin masturboinnistakin, jota on itse harrastanut aikalailla. Hyväksikäytön luonteesta en tässä nyt ryhdy kertomaan mutta hän on puhunut siitäkin aika seikkaperäisesti kyllä, siksi mainitsin hänen elävän aika hyvin asian kanssa. Toki luottamuksen solminen mieheen voi olla edelleen vaikeaa ja ajatus antaa vapaaehtoisesti miehen kosketella itseään voi olla ylitsepääsemätön.
Olen vain pohtinut sitä miten paljon hellyyttä ja sen osoittamista meillä on ollut toisiamme kohtaan tänä lyhyenä aikana ja kuinka paljon olen itse oppinut välittämään hänestä. Kuulostaa kummalta ja tiedän sen itsekin, en voi tuntemuksilleni mitään. Tiedän että sen että minulla on parisuhteessa yhtälailla oikeus haluta seksiä kuin hänellä on oikeus odottaa sitä oikeaa hetkeä, hän tietää että harjoitan itsetyydytystä eikä hän ole siitä millään muotoa pahoillaan, mutta kaipaisin jo enemmän.
Enkä halua nyt tarkoittaa tällä pelkkää yhdyntää. Olen lyhyen elämäni aikana oppinut paljon siitä kuinka kahden ihmisen välinen seksi voi tarkoittaa paljon muutakin kuin pelkkää yhdyntää. En vain osaa ottaa oikein varovaisiakaan askeleita, en tiedä kuinka lähestyä tätä ihmistä. Täytyy myöntää että jännittää.
Jep. Sitä on varmaankin vaikea odottaa, kun itse on jo kokenut ja haluaa, ja toinen on melkoisen kokematon. Halusin vain tuolla omalla esimerkilläni kertoa, että minun "kypsymiseni" kesti kuitenkin monta kuukautta - ilman hyväksikäyttöäkin - siihen varsinaiseen yhdyntään. Ja olin kuitenkin tosiaan reilusti yli 18.
Hoputtaminen tietysi on pahasta, kuten tiedät. Sun vain täytyy nyt malttaa. :)