Ei ole helppoja kokemuksia irrottautua lestadiolaisuudesta. Kommentteja tulee monenlaisia ja yleensä sävynä tuomita toinen ihminen helvettiin. Sekin tapahtuu hyvin hauskalla tavalla, kiertoilmaisuilla, ei ole munaa sanoa niinkuin ajatellaan niin sitten sanotaan että "sinullakin on kuolematon sielu". Tosi mielenkiintoista. Niin onkin. Miksei pystytä sitten sanomaan mitä ajatellaan vai pelätäänkö sanoa se tuomio oikeasti niin kuin tarkoitetaan kun tiedossa on sekin ettei siihen ole oikeutta edes. Jotenkin nykyään kaikki tuollainen näyttäytyy hyvin naurettavana kommunikointitapana joka aliarvioi toista.
Toinen hauskuus on ystävät jotka ovat kritisoineet yhteisöä mutta jääneet sinne sisäpuolelle kuitenkin kun ei pokkaa lähteä sieltä. Ovat ottaneet oikeudekseen katkaistayhteydenpidon. No samapa se mulle.
Toinen hauskuus on ystävät jotka ovat kritisoineet yhteisöä mutta jääneet sinne sisäpuolelle kuitenkin kun ei pokkaa lähteä sieltä. Ovat ottaneet oikeudekseen katkaistayhteydenpidon. No samapa se mulle.
Vastaukset 8
Vanhimmat
samoja kokemuksia myös.
en tunne ketään joka olisi potkittu pois.
en tunne ketään, joka ei olisi voinut lähteä, jos huvittaa.
joskus espalla sattuu tapaamaan jonkun poislähteneen, ja kavereita ollaan.
Ei tullut mieleen, että kannan ottaja saattoi olla vaikka vl.
Pitää erottaa kaksi asiaa toisistaan.
1. Oletko eronnut uskonnollisesta yhteisöstä
2. vai oletko eronnut Kristuksesta.
Ensimmäinen vaihtoehto on sinun oma asiasi, sillä ei ole vaikutusta taivasosuuteen.
Vaihtoehto 2. on sen sijaan hyvin vaarallinen valinta, koska se tie johtaa takuuvarmasti kadotukseen.
Tietenkin yhteisöstä.
Hiukan ontuva tulkinta, ei ole seurakuntaoppi oikein hanskassa. Näin aattelen.
Kyllä minä lestadiolaisten Raamatun vastaisen seurakuntaopin tiedän, sen joka sinuakin vaivaa,
Miten edellinen yhteisösi on sinut uhriuttanut? Etkö siis lähtenyt pois paikasta,missä et viihtynyt. Minäkin lähtisin, ellen viihtyisi ja moikkaan kavereitani, kuuluivatpa he samaan yhteisöön tai eivät.