Inarinjärvellä olevasta moottori katamaraanista?? Kulkee puoli-ilmaiseksi ja oikeilla potkureilla ilmeisen kohtuullisella nopeudella? Nyt koneet kiertävät rajoittimeen ja nopeutta silloin 14 solmua ja 10solmun nopeudella kulutus on vain 0,4 l/mpk. Koneina kaksi 27hp konetta "S"vetolaitteella ja paatilla pituutta 11m painoa 2,5ton.
Huomaskos kukaan venemestarin juttua
outlanderisti
71657
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 7
Vanhimmat
ja tuossahan tuo ajelee melkein päivittäin. Iso vene, vähä niinku lännen talot, julkisivussa löytyy.
Täytyy ottaa huomioon että koko sisustus puuttui viellä. Kun matkanopeus ylittää runkonopeuden niin paino vaikuttaa kulutukseen. Kevyellä sisustuksella voi kulutus viellä jäädä siedettävälle tasolle. Kun itse rakensin 10m teräsveneen niin lisäpainolla oli vain myönteisiä vaikutuksia koska matkanopeus oli 7 solmua. Sisustuken painonlisäys oli minun tapauksessa 2200Kg joka vaikutti huippunopeuteen niin että se tippui 8,5 solmusta 8,3 solmuun. Veneessä jonka nopeus on 14 solmua niin pienikin painonlisäys vaikuttaa paljon enemmän. Aikaisemmin on yritetty tehdä samankaltainen vene mutta se meni pieleen juuri lopullisen painon takia. Nykyään se liikkuu uppoumaveeneenä vaikka se oli suunniteltu liukuvaksi. Toivottavast tämä onnistuu koska suuntaus on toivottu näillä hinnoilla.
Muistan tapauksen. Se projekti kaatui edellisen laman alettua ja ehkä myös siihen, että Archimedeen laki oli voimassa silloinkin (veneen kyky kantaa kuormaa).
Tässä "Venemestarin" jutussa jäin miettimään sitä, kun puhuttiin "1,2 metrin keskiaallosta". Tietääkseni täällä ei mitata virallisia aallonkorkeuksia.
Arvaukseni on, että Rautiaisen vene on ensi kesänä charter-käytössä. Silloinhan pääsis koeajolle mukaan itse kukin.
Minulla ei ole kokemusta katamaraaneista mutta kaikki kehuvat niitä vakaaiksi, ja totta toinen puoli. Ne ovat hyvinkin vakaita veden pintaan nähden mutta mitenkäs merellä kun pinta on kaikkea muuta kuin vakaa?? Saattaa tulla nopeita ja rajuja kallistuksia pinnan mukaan kun normaalirunkoinen rullaa pehmeästi ja jos peräsin on riittävän syvällä niin onnistuu rullaamisen kompensoiminen sen avulla, se ei taatusi onnistu katilla.
Luin myös jutun. Hienoa, että Suomessakin osataan tehdä jotain tyylikästäkin vesipeliä. Jos saavat sen kulkemaan vauhtia, jota toimittaja arveli, niin hyvältä näyttää tulevaisuus suunnittelijalle. Way to go!!
Eihän tuolle runkonopeudelle mitään mahda. Tuon 10 solmun jälkeen nousee vastus nopeuden toiseen potensiin. 8 - 10 solmua on aivan riittävä matkanopeus, kun samaan aikaan pystyy kokkamaan ja tekemään mitä kukin... Eiköhän lentokoneinssi osaa tehdä sisustuksesta riittävän keveän. Kennolevy ei paljon paina. Vanerilevyjä tuollaiseen saa helposti upotettua kolmisen kymmentä, joten painon kanssa on oltava tarkkana, jos mielii pitää kulutuksen kurissa. S-vetolaite kummastutti. Suora-akseli olisi tehokkaampi, hiljaisempi ja toimintavarmempi.
Moni pienempi diesel maksaa S-vetolaitteella saman kuin akselivetoisena ja akselivetoiseen tulee vielä akseli tarvikkeineen päälle. Lisäksi S-vetolaite on kompaktimpi ja kevyempi. Tuo nopeuden lisäys onkin katamaraanilla kinkkinen ei päde tavallisen uppoumarunkoisen kaavat täysin, miksi muuten purjekatit samanpainoisinakin ovat selkeästi nopeampia kuin yksirunkoiset? Tuohon nopeuteen vaikuttaa myös märkäpinta ja rungon leveys suhteessa pituuteen.