Minulla on todettu selkärankarauma (spondyloarthropatia), jota on tähän asti hoidettu TAYS:ssa. Hoitoni siirtyi nyt Hatanpään reumasairauksien polille jossa nimeltä mainitsemattoman lääkärin kanssa menivät ns. "sukset ristiin". Hän oli sitä mieltä että ei minulla mitään spondyloarthropatiaa ole. Lääkityksenä minulla on Trexan ja Prednisolon. Crp on ollut koko ajan koholla ja kuitenkin tämä lääkäri haluaa lopettaa minulta kortisoonin.
En ymmärrä?!?
Kysynkin nyt täältä: tietääkö kukaan Tampereelta hyvää reumalääkäriä? Koskiklinikalta? Mehiläisestä?
Olen kuullut että Marja Hypen olisi hyvä. Hän ei kuulemma ota mielellään uusia potilaita, on ilmeisesti jäämässä eläkkeelle... ? Kiitokset vastauksista etukäteen!
Hyvä reumalääkäri Tampereella
Tiinuliina
18
16699
Vastaukset
- ohomohom
Juupa, juupa juu. Olen Hypenin potilas -ensimmäinen lääkäri joka katsoi rtg-taululla natiivikuvia ns. reumakuvia,,,kysyi;"Onko kohta oikealla se ja se kipeä ollut"? Tuli mieleen "onko laserkatse"! Koskaan ei kukaan ole pystynyt näin yllättämään. Ensimmäinen lääkäri joka TIETÄÄ! Pystyy jäsentämään oireet. Erittäin asiantunteva lääkäri. Näitä helmiä olen nähnyt työtoverina Huss`issa viimeksi. Mutta hyvälle ollaan kateita. Ikävä kyllä kys. lääkärille on jono. Mutta hyviä löytyy kun pitää korvat auki?
Toivon Sinulle onnea...ja älä suostu pyörityksiin...niitä riittää...pidä puolesi sanottiin Heinolassakin. Kun on sairas ihminen häntä todella "sekoitetaan" jos jollakin keinoin. Tarjolla palveluja..rahaa menee..ja tulos kovin olematon. IHMINENHÄN HAKEE APUA TAUTIIN JA OIREISIIN!!!!- TUSKAAAAAA
Olen 37 vuotias mies ja nyt ollut kaksikymmentä vuotta vaikka minkä jänteen tulehdusta ja muuta. Ne tulivat mieleeni vasta kun 2003 meni selkä erittäin pahasti ja siitä tai hieman sitä aiemmin oli alkaneet pienet selkäkivut ja lonkkakivut ja lonkkajänteiden tulehdukset, lonkan tulehdukset, kyynärpään tulehdukset jne. Mutta erittäin nopeissa sykleissä. Se tuli kuin kohtaus ja lähti pois. Mutta siis monen tunnin kipuhelvetti, jossa ei voi ajatella mitään. Tosiaan selän hajottua tulin tietoiseksi erilaisista kivuistani ja huomasin, että olin esim. vilkkaudellani jo kauan yrittänyt nollata niitä ilkeitä kuumotuksia ja kirvellyksiä ja kolotuksia.
Kummatin mummoni sairastivat nivelreumaa. Isän äidillä erittäin paha ja isä kärsi kivuista ja oli vanhin maatalon poika ja lääkitsi alkoholilla kipujaan. Tuli vasta raitistuttuaan tietoiseksi niistä, että niitähän tässä ollaan pakoon juostu. Minä sairastanut vaikka kuinka monta keuhkoputken tulehdusta ja varsinkin ennnen näiden oireiden kunnollista ilmentymistä, monena vuonna putkeen keuhkoputkentulehduksia.
Silmät tulehtuivat jne ja aina vaivannut raskas akne, johon siihenkin hain roaccutan-kuureja ja se kyllä loppuikin lähes siihen. Pitää sanoa, että kannabikstakin käyttänyt lääkkeeksi, kuten myös opiaatteja. Apua on tullut, mutta ei tarpeeksi.
Elämä on jokapäiväistä tuskaa pakoonjuoksemista ja lääkärien kanssa nyt kahdeksan vuotta kiistellyt näistä asoioista. Ihan loppu, kaksi vuotta sitten jätin työni. Joka päivä kun lähdin töistä olin niin helvetin kipeä ja mielessä oli vain, että miten tapppaa itseni. Mietin sitä kaikki matkat kotiini, sillä se kipu työpäivän jälkeen oli täysin sietämätöntä. En pystynyt lukemaan tai kuuntelemaan mitään, vaikka söin 15 panacodia, 400mg tramalia ja mielialalääkkeitä päälle.
Olin reumatologilla ja selitin asiaa ja se sanoin heti neljän tunnin päästä, että sinulla ei ainakaan mitään reumaa ole. Vi....aa, niinku kun tunnen jä NÄÄN miten kädet ovat turvoksissa ja miten nikamista on lähtenyt kamaa välistä pois. Sormet vääntyneetkin ja etusormen nivelessä sellainen pussukka ja pieniä pussukoita siellä täällä ja ne kesivät nahkaa kun oireet taas asettuvat pienemmiksi. Tällaista aaltomaista etenemistä nyt kahdeksatta vuotta ja saan saakeli vie todella kylmästi kerrottavia vastauksia: hyi häpeä, tuletko tänne todellakin teeskentelemään jotain sairasta -asenteella sanotaan "Ei sinä oot nuori lihaksikas kaveri, kuule oot hyvännäköinen ja pärjäät vaikka missä, voin sulle kuule varmaksi sanoa, että ei sinulla mitään oiretta reumaan ole".... Miten vi....sa voi noin todeta!!!!! Eikä kukaan kysele minulta mitään tuntemuksista, niitähän voi aina teeskennellä.... PERKELE! saa loppua tuollainen hemmetin kyykyttäminen!!!!! Haluan asianmukaiset lääkkeet, niin että nämä oireet saataisiin kuriin.
Jos joku sanoo, että harmi kun heti ei osattu puuttua, niin oliisi voinut tulla parempi hoitovaste, niin varmasti sanon, että minun nivelilläni pelattiin aikaa.
Olen maksanut tässä yhteiskunnassa paljon veroa ja ollut 15 v:stä työelämässä ja kouluttautunut ja hyvin. Nyt jos kaikki menee näin, katson, että minä en ota enää mitään vastuuta tästä yhteiskunnasta, menen jollekin renotouttavalle maalauskurssille ja haistan pitkät kaikelle työelämälle.
Mika - Maalauskurssille
TUSKAAAAAA kirjoitti:
Olen 37 vuotias mies ja nyt ollut kaksikymmentä vuotta vaikka minkä jänteen tulehdusta ja muuta. Ne tulivat mieleeni vasta kun 2003 meni selkä erittäin pahasti ja siitä tai hieman sitä aiemmin oli alkaneet pienet selkäkivut ja lonkkakivut ja lonkkajänteiden tulehdukset, lonkan tulehdukset, kyynärpään tulehdukset jne. Mutta erittäin nopeissa sykleissä. Se tuli kuin kohtaus ja lähti pois. Mutta siis monen tunnin kipuhelvetti, jossa ei voi ajatella mitään. Tosiaan selän hajottua tulin tietoiseksi erilaisista kivuistani ja huomasin, että olin esim. vilkkaudellani jo kauan yrittänyt nollata niitä ilkeitä kuumotuksia ja kirvellyksiä ja kolotuksia.
Kummatin mummoni sairastivat nivelreumaa. Isän äidillä erittäin paha ja isä kärsi kivuista ja oli vanhin maatalon poika ja lääkitsi alkoholilla kipujaan. Tuli vasta raitistuttuaan tietoiseksi niistä, että niitähän tässä ollaan pakoon juostu. Minä sairastanut vaikka kuinka monta keuhkoputken tulehdusta ja varsinkin ennnen näiden oireiden kunnollista ilmentymistä, monena vuonna putkeen keuhkoputkentulehduksia.
Silmät tulehtuivat jne ja aina vaivannut raskas akne, johon siihenkin hain roaccutan-kuureja ja se kyllä loppuikin lähes siihen. Pitää sanoa, että kannabikstakin käyttänyt lääkkeeksi, kuten myös opiaatteja. Apua on tullut, mutta ei tarpeeksi.
Elämä on jokapäiväistä tuskaa pakoonjuoksemista ja lääkärien kanssa nyt kahdeksan vuotta kiistellyt näistä asoioista. Ihan loppu, kaksi vuotta sitten jätin työni. Joka päivä kun lähdin töistä olin niin helvetin kipeä ja mielessä oli vain, että miten tapppaa itseni. Mietin sitä kaikki matkat kotiini, sillä se kipu työpäivän jälkeen oli täysin sietämätöntä. En pystynyt lukemaan tai kuuntelemaan mitään, vaikka söin 15 panacodia, 400mg tramalia ja mielialalääkkeitä päälle.
Olin reumatologilla ja selitin asiaa ja se sanoin heti neljän tunnin päästä, että sinulla ei ainakaan mitään reumaa ole. Vi....aa, niinku kun tunnen jä NÄÄN miten kädet ovat turvoksissa ja miten nikamista on lähtenyt kamaa välistä pois. Sormet vääntyneetkin ja etusormen nivelessä sellainen pussukka ja pieniä pussukoita siellä täällä ja ne kesivät nahkaa kun oireet taas asettuvat pienemmiksi. Tällaista aaltomaista etenemistä nyt kahdeksatta vuotta ja saan saakeli vie todella kylmästi kerrottavia vastauksia: hyi häpeä, tuletko tänne todellakin teeskentelemään jotain sairasta -asenteella sanotaan "Ei sinä oot nuori lihaksikas kaveri, kuule oot hyvännäköinen ja pärjäät vaikka missä, voin sulle kuule varmaksi sanoa, että ei sinulla mitään oiretta reumaan ole".... Miten vi....sa voi noin todeta!!!!! Eikä kukaan kysele minulta mitään tuntemuksista, niitähän voi aina teeskennellä.... PERKELE! saa loppua tuollainen hemmetin kyykyttäminen!!!!! Haluan asianmukaiset lääkkeet, niin että nämä oireet saataisiin kuriin.
Jos joku sanoo, että harmi kun heti ei osattu puuttua, niin oliisi voinut tulla parempi hoitovaste, niin varmasti sanon, että minun nivelilläni pelattiin aikaa.
Olen maksanut tässä yhteiskunnassa paljon veroa ja ollut 15 v:stä työelämässä ja kouluttautunut ja hyvin. Nyt jos kaikki menee näin, katson, että minä en ota enää mitään vastuuta tästä yhteiskunnasta, menen jollekin renotouttavalle maalauskurssille ja haistan pitkät kaikelle työelämälle.
MikaKirjotukses kosketti.
Täällä myös samaa suhtautumista ollut lääkäreitten puolelta. Mulla on reuma tosin diagnosoitu, mutta tällä hetkellä en saa siihen mitään lääkitykstä, KOSKA LABRATULOKSET ON NORMAALIT! Kuitenkin kipu ja kankeus ja tulehdus on levinnyt sormien pikkunivelistä jo moneen paikkaan, nilkkoihin, polviin, ranteisiin, olkapäihin. Ja mä nään sen omin silmin.
Lääkärini katsoo aina labratuloksia, "eihän tämä nyt pahalta näytä, nämä on kaikki ok, jatketaan kuten ennenkin".
Pelottaa, miten tässä pitemmän päälle käy. Ja mä oon väsynyt siihen ajatukseen, että aina pitää osata vaatia hoitoa ja taistella. Eikö niitten lääkäreitten pitäis uskoa mitä potilas sanoo.
Maalauskurssilla tavataan. - Reumaatikko
Maalauskurssille kirjoitti:
Kirjotukses kosketti.
Täällä myös samaa suhtautumista ollut lääkäreitten puolelta. Mulla on reuma tosin diagnosoitu, mutta tällä hetkellä en saa siihen mitään lääkitykstä, KOSKA LABRATULOKSET ON NORMAALIT! Kuitenkin kipu ja kankeus ja tulehdus on levinnyt sormien pikkunivelistä jo moneen paikkaan, nilkkoihin, polviin, ranteisiin, olkapäihin. Ja mä nään sen omin silmin.
Lääkärini katsoo aina labratuloksia, "eihän tämä nyt pahalta näytä, nämä on kaikki ok, jatketaan kuten ennenkin".
Pelottaa, miten tässä pitemmän päälle käy. Ja mä oon väsynyt siihen ajatukseen, että aina pitää osata vaatia hoitoa ja taistella. Eikö niitten lääkäreitten pitäis uskoa mitä potilas sanoo.
Maalauskurssilla tavataan.Meikäläisellä myös erittäin huonoja kokemuksia reumalääkäristä, jonka hoidossa olin useita vuosia. Kertaakaan hän ei kysynyt että miten on mennyt! Kerran olin piruuttani hiljaa, ja odotin sanooko ko. mieslääkäri mitään, mutta hän vain luki papereita kyllästyneen oloisena.Lopulta hän kysyi n. 10 minuutin kuluttua, että mitäs tässä niinkuin pitäis tehdä. Siis potilaan pitäis tietää miten selkärankareumaa pitäis hoitaa kun on kipuja! Olen käsittänyt, että lääkärin pitäisi ajatella potilasta kokonaisuutena, psyykkiseltä ja fyysiseltä kannalta. Ja kissan viikset. Kyseinen lääkäri äkkiä tutkimustöihin, niin säästyisi monilta potilailta mielipaha, kun ei saa mitään tukea ko. lääkäriltä. Päinvastoin vähättelyä ja ilkeitä kommentteja. Esim. mihinkäs nyt pistetään? On se kumma, että nykyään on asennevammasia lääkäreitä töissä, ja siitä jopa maksetaan palkkaa ja aika hyvää.
Omalääkärit ovat terveysamalla aivan eri planeetalta, vaikkakin vaihtuvat aika usein.
Mää kans maalauskurssille, sen verran ottaa pattiin! - Ilmannimimerkkiä
TUSKAAAAAA kirjoitti:
Olen 37 vuotias mies ja nyt ollut kaksikymmentä vuotta vaikka minkä jänteen tulehdusta ja muuta. Ne tulivat mieleeni vasta kun 2003 meni selkä erittäin pahasti ja siitä tai hieman sitä aiemmin oli alkaneet pienet selkäkivut ja lonkkakivut ja lonkkajänteiden tulehdukset, lonkan tulehdukset, kyynärpään tulehdukset jne. Mutta erittäin nopeissa sykleissä. Se tuli kuin kohtaus ja lähti pois. Mutta siis monen tunnin kipuhelvetti, jossa ei voi ajatella mitään. Tosiaan selän hajottua tulin tietoiseksi erilaisista kivuistani ja huomasin, että olin esim. vilkkaudellani jo kauan yrittänyt nollata niitä ilkeitä kuumotuksia ja kirvellyksiä ja kolotuksia.
Kummatin mummoni sairastivat nivelreumaa. Isän äidillä erittäin paha ja isä kärsi kivuista ja oli vanhin maatalon poika ja lääkitsi alkoholilla kipujaan. Tuli vasta raitistuttuaan tietoiseksi niistä, että niitähän tässä ollaan pakoon juostu. Minä sairastanut vaikka kuinka monta keuhkoputken tulehdusta ja varsinkin ennnen näiden oireiden kunnollista ilmentymistä, monena vuonna putkeen keuhkoputkentulehduksia.
Silmät tulehtuivat jne ja aina vaivannut raskas akne, johon siihenkin hain roaccutan-kuureja ja se kyllä loppuikin lähes siihen. Pitää sanoa, että kannabikstakin käyttänyt lääkkeeksi, kuten myös opiaatteja. Apua on tullut, mutta ei tarpeeksi.
Elämä on jokapäiväistä tuskaa pakoonjuoksemista ja lääkärien kanssa nyt kahdeksan vuotta kiistellyt näistä asoioista. Ihan loppu, kaksi vuotta sitten jätin työni. Joka päivä kun lähdin töistä olin niin helvetin kipeä ja mielessä oli vain, että miten tapppaa itseni. Mietin sitä kaikki matkat kotiini, sillä se kipu työpäivän jälkeen oli täysin sietämätöntä. En pystynyt lukemaan tai kuuntelemaan mitään, vaikka söin 15 panacodia, 400mg tramalia ja mielialalääkkeitä päälle.
Olin reumatologilla ja selitin asiaa ja se sanoin heti neljän tunnin päästä, että sinulla ei ainakaan mitään reumaa ole. Vi....aa, niinku kun tunnen jä NÄÄN miten kädet ovat turvoksissa ja miten nikamista on lähtenyt kamaa välistä pois. Sormet vääntyneetkin ja etusormen nivelessä sellainen pussukka ja pieniä pussukoita siellä täällä ja ne kesivät nahkaa kun oireet taas asettuvat pienemmiksi. Tällaista aaltomaista etenemistä nyt kahdeksatta vuotta ja saan saakeli vie todella kylmästi kerrottavia vastauksia: hyi häpeä, tuletko tänne todellakin teeskentelemään jotain sairasta -asenteella sanotaan "Ei sinä oot nuori lihaksikas kaveri, kuule oot hyvännäköinen ja pärjäät vaikka missä, voin sulle kuule varmaksi sanoa, että ei sinulla mitään oiretta reumaan ole".... Miten vi....sa voi noin todeta!!!!! Eikä kukaan kysele minulta mitään tuntemuksista, niitähän voi aina teeskennellä.... PERKELE! saa loppua tuollainen hemmetin kyykyttäminen!!!!! Haluan asianmukaiset lääkkeet, niin että nämä oireet saataisiin kuriin.
Jos joku sanoo, että harmi kun heti ei osattu puuttua, niin oliisi voinut tulla parempi hoitovaste, niin varmasti sanon, että minun nivelilläni pelattiin aikaa.
Olen maksanut tässä yhteiskunnassa paljon veroa ja ollut 15 v:stä työelämässä ja kouluttautunut ja hyvin. Nyt jos kaikki menee näin, katson, että minä en ota enää mitään vastuuta tästä yhteiskunnasta, menen jollekin renotouttavalle maalauskurssille ja haistan pitkät kaikelle työelämälle.
MikaOletko lukenut nivelpsoriaasiin oireist?
- Anonyymi
TUSKAAAAAA kirjoitti:
Olen 37 vuotias mies ja nyt ollut kaksikymmentä vuotta vaikka minkä jänteen tulehdusta ja muuta. Ne tulivat mieleeni vasta kun 2003 meni selkä erittäin pahasti ja siitä tai hieman sitä aiemmin oli alkaneet pienet selkäkivut ja lonkkakivut ja lonkkajänteiden tulehdukset, lonkan tulehdukset, kyynärpään tulehdukset jne. Mutta erittäin nopeissa sykleissä. Se tuli kuin kohtaus ja lähti pois. Mutta siis monen tunnin kipuhelvetti, jossa ei voi ajatella mitään. Tosiaan selän hajottua tulin tietoiseksi erilaisista kivuistani ja huomasin, että olin esim. vilkkaudellani jo kauan yrittänyt nollata niitä ilkeitä kuumotuksia ja kirvellyksiä ja kolotuksia.
Kummatin mummoni sairastivat nivelreumaa. Isän äidillä erittäin paha ja isä kärsi kivuista ja oli vanhin maatalon poika ja lääkitsi alkoholilla kipujaan. Tuli vasta raitistuttuaan tietoiseksi niistä, että niitähän tässä ollaan pakoon juostu. Minä sairastanut vaikka kuinka monta keuhkoputken tulehdusta ja varsinkin ennnen näiden oireiden kunnollista ilmentymistä, monena vuonna putkeen keuhkoputkentulehduksia.
Silmät tulehtuivat jne ja aina vaivannut raskas akne, johon siihenkin hain roaccutan-kuureja ja se kyllä loppuikin lähes siihen. Pitää sanoa, että kannabikstakin käyttänyt lääkkeeksi, kuten myös opiaatteja. Apua on tullut, mutta ei tarpeeksi.
Elämä on jokapäiväistä tuskaa pakoonjuoksemista ja lääkärien kanssa nyt kahdeksan vuotta kiistellyt näistä asoioista. Ihan loppu, kaksi vuotta sitten jätin työni. Joka päivä kun lähdin töistä olin niin helvetin kipeä ja mielessä oli vain, että miten tapppaa itseni. Mietin sitä kaikki matkat kotiini, sillä se kipu työpäivän jälkeen oli täysin sietämätöntä. En pystynyt lukemaan tai kuuntelemaan mitään, vaikka söin 15 panacodia, 400mg tramalia ja mielialalääkkeitä päälle.
Olin reumatologilla ja selitin asiaa ja se sanoin heti neljän tunnin päästä, että sinulla ei ainakaan mitään reumaa ole. Vi....aa, niinku kun tunnen jä NÄÄN miten kädet ovat turvoksissa ja miten nikamista on lähtenyt kamaa välistä pois. Sormet vääntyneetkin ja etusormen nivelessä sellainen pussukka ja pieniä pussukoita siellä täällä ja ne kesivät nahkaa kun oireet taas asettuvat pienemmiksi. Tällaista aaltomaista etenemistä nyt kahdeksatta vuotta ja saan saakeli vie todella kylmästi kerrottavia vastauksia: hyi häpeä, tuletko tänne todellakin teeskentelemään jotain sairasta -asenteella sanotaan "Ei sinä oot nuori lihaksikas kaveri, kuule oot hyvännäköinen ja pärjäät vaikka missä, voin sulle kuule varmaksi sanoa, että ei sinulla mitään oiretta reumaan ole".... Miten vi....sa voi noin todeta!!!!! Eikä kukaan kysele minulta mitään tuntemuksista, niitähän voi aina teeskennellä.... PERKELE! saa loppua tuollainen hemmetin kyykyttäminen!!!!! Haluan asianmukaiset lääkkeet, niin että nämä oireet saataisiin kuriin.
Jos joku sanoo, että harmi kun heti ei osattu puuttua, niin oliisi voinut tulla parempi hoitovaste, niin varmasti sanon, että minun nivelilläni pelattiin aikaa.
Olen maksanut tässä yhteiskunnassa paljon veroa ja ollut 15 v:stä työelämässä ja kouluttautunut ja hyvin. Nyt jos kaikki menee näin, katson, että minä en ota enää mitään vastuuta tästä yhteiskunnasta, menen jollekin renotouttavalle maalauskurssille ja haistan pitkät kaikelle työelämälle.
MikaAivan järkyttävää miten ylimielisesti sinua on kohdeltu! Ei todellakaan asiallista! Taitaa olla vallalla joka piolella Suomea asenne lääkäreillä että mitä turhia valitat. Se ottaa todella päähän. Itsekin olrn sairastanut v:sta 1990 ja nyt täytin 59 v. Kuusikymmentä vuotta riittää mulle oikein hyvin täällä kituessa kun ei asiallista apua saa..Jaksamista!
- Anonyymi
Reumaatikko kirjoitti:
Meikäläisellä myös erittäin huonoja kokemuksia reumalääkäristä, jonka hoidossa olin useita vuosia. Kertaakaan hän ei kysynyt että miten on mennyt! Kerran olin piruuttani hiljaa, ja odotin sanooko ko. mieslääkäri mitään, mutta hän vain luki papereita kyllästyneen oloisena.Lopulta hän kysyi n. 10 minuutin kuluttua, että mitäs tässä niinkuin pitäis tehdä. Siis potilaan pitäis tietää miten selkärankareumaa pitäis hoitaa kun on kipuja! Olen käsittänyt, että lääkärin pitäisi ajatella potilasta kokonaisuutena, psyykkiseltä ja fyysiseltä kannalta. Ja kissan viikset. Kyseinen lääkäri äkkiä tutkimustöihin, niin säästyisi monilta potilailta mielipaha, kun ei saa mitään tukea ko. lääkäriltä. Päinvastoin vähättelyä ja ilkeitä kommentteja. Esim. mihinkäs nyt pistetään? On se kumma, että nykyään on asennevammasia lääkäreitä töissä, ja siitä jopa maksetaan palkkaa ja aika hyvää.
Omalääkärit ovat terveysamalla aivan eri planeetalta, vaikkakin vaihtuvat aika usein.
Mää kans maalauskurssille, sen verran ottaa pattiin!Asennevammaisia on paljon, harva reumatologi on kiinnostunut. Sairaita kyykytetään ja hypyetäään. Potilashan hakee apua oireisiin ja tautiin. Saavat vielä palkkansa hoitamatta jättämisestä. Useamman tavannut ja harvaa voi kehua.
- Anonyymi
Maalauskurssille kirjoitti:
Kirjotukses kosketti.
Täällä myös samaa suhtautumista ollut lääkäreitten puolelta. Mulla on reuma tosin diagnosoitu, mutta tällä hetkellä en saa siihen mitään lääkitykstä, KOSKA LABRATULOKSET ON NORMAALIT! Kuitenkin kipu ja kankeus ja tulehdus on levinnyt sormien pikkunivelistä jo moneen paikkaan, nilkkoihin, polviin, ranteisiin, olkapäihin. Ja mä nään sen omin silmin.
Lääkärini katsoo aina labratuloksia, "eihän tämä nyt pahalta näytä, nämä on kaikki ok, jatketaan kuten ennenkin".
Pelottaa, miten tässä pitemmän päälle käy. Ja mä oon väsynyt siihen ajatukseen, että aina pitää osata vaatia hoitoa ja taistella. Eikö niitten lääkäreitten pitäis uskoa mitä potilas sanoo.
Maalauskurssilla tavataan.Tuun kans sinne maalaus kurssille. Piti saada lähete reumapolille mutta ei kuulemma tulehdusarvot riitä vaikka reumaarvot ja oireet onkin olemassa. Välillä ei pääse kävelemään.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Asennevammaisia on paljon, harva reumatologi on kiinnostunut. Sairaita kyykytetään ja hypyetäään. Potilashan hakee apua oireisiin ja tautiin. Saavat vielä palkkansa hoitamatta jättämisestä. Useamman tavannut ja harvaa voi kehua.
Täysin samaa mieltä. Menetin työkykyni sairastettuani 15 vuotta nuoresta alkaen, oireitani ei otettu tosissaan ajoissa, tuhot ovat jo tapahtuneet.
- Neiti-Nokia
Hellou, itse olen 28v. nainen ja oirehtinut aina vaan voimakkaamin 2003 lähtien. Sukurasitteena isän puolelta selkärankareumaa.. Aluksi Tampereella omalääkäri sanoi vain että ei ole reumatekijää, ei sinulla ole reumaa. Kivut työperäistä ( ja tällöin olin työttömänä kotona..) Noh, aikaa meni vuoteen 2008 asti ja uuden työpaikan myötä työterveydessä asiaa tutkittiin sitten vihdoin ja viimein. Terveystalon reumalääkäri Pirjo Nikander teki ensimmäisen virallisen diagnoosin 2009 syksyllä jonka vielä fysiatri Maarit Köynnös-Parvi vahvisti. ( Kelan kanssa oli asiassa ainoa ongelma, että "hukkasivat" B-lausunnon joten nyt vasta sain korvausnumeron Kela-korttiin, vihdoinkin... :) )
Nyt sain Nokialla omalääkäriltä verikokeiden perusteella ( lasko jatkuvasti yli 30 ja crp vähän koholla ) lähetteen Koskiklinikalle reumatologille.
Pääsin Jorma Viitaselle ja täytyy sanoa että olen erittäin tyytyväinen. Hyvin asiallinen ja perehtyy potilaasseen kokonaisvaltaisesti. Lääkitys oli aiemmin Oxikloriini 300mg x1 ja Voltaren 100mg x1, lisänä tarvittaessa Burana 600mg x 1-3. Nyt jätettiin Burana pois ja aloitettiin Trexan.
Nyt seuraillaan sitten veriarvoja 2 vkon välein pari kuukautta, jos kaikki ok ja vointi parempi niin sitten harvemmin...vähän jännitti tuon Trexanin aloitus mutta toivottavasti helpottaa oloa.. :)
Jaksamista ja parempaa vointia muille reumaatikoille! :)- Minäkö pöpi :)
Reumakeskus ja Viitanen?????
Ihmettelen äskeistä kehumista Viitasesta. En ikipäivinä voine häneen yhtyä. Kävin useampi vuosi sitten hänellä monien viikkojen jatkuneiden särkyjen ja valvottujen öiden jälkeen loppuun väsähtäneenä. Kyseinen lääkäri ei katsonut edes silmiin kun puhui. Antoi kyllä labraan lähetteen ja röntgeniin kun itse pyysin sinne käsieni takia. Sormet kun olivat jatkuvasti kipeät ja kankeat. Lähtiessä kysyin että miten nämä kokeiden ja kuvien tulokset. Vastaus oli että katso nyt onko siellä jotain poikkeavaa tuloksissa ja onko röntgenkuvien selityksissä mainittu sana atriitti. Jos niistä nyt jotain poikkeavaa löytyy niin kai sun sitten täytyy tulla takaisin. Arvatkaa mikä mieliala oli poislähtiessä. Olin vaan niin väsynyt siinä vaiheessa etten jaksanut edes puoliani pitää. Kun ovesta pihalle pääsin niin purskahdin itkuun. No sen verran kyseinen lääkäri totesi että minulla olisi fibromyalgia. Tästä päättelin että kyseinen lääkäri kuuluu siihen heimoon joka tuota ’’tautia’’ ei tunnusta vaan ajattelee että vika on korvien välissä. - Anonyymi
Minäkö pöpi :) kirjoitti:
Reumakeskus ja Viitanen?????
Ihmettelen äskeistä kehumista Viitasesta. En ikipäivinä voine häneen yhtyä. Kävin useampi vuosi sitten hänellä monien viikkojen jatkuneiden särkyjen ja valvottujen öiden jälkeen loppuun väsähtäneenä. Kyseinen lääkäri ei katsonut edes silmiin kun puhui. Antoi kyllä labraan lähetteen ja röntgeniin kun itse pyysin sinne käsieni takia. Sormet kun olivat jatkuvasti kipeät ja kankeat. Lähtiessä kysyin että miten nämä kokeiden ja kuvien tulokset. Vastaus oli että katso nyt onko siellä jotain poikkeavaa tuloksissa ja onko röntgenkuvien selityksissä mainittu sana atriitti. Jos niistä nyt jotain poikkeavaa löytyy niin kai sun sitten täytyy tulla takaisin. Arvatkaa mikä mieliala oli poislähtiessä. Olin vaan niin väsynyt siinä vaiheessa etten jaksanut edes puoliani pitää. Kun ovesta pihalle pääsin niin purskahdin itkuun. No sen verran kyseinen lääkäri totesi että minulla olisi fibromyalgia. Tästä päättelin että kyseinen lääkäri kuuluu siihen heimoon joka tuota ’’tautia’’ ei tunnusta vaan ajattelee että vika on korvien välissä.Hei,
niin sanotusti huonosti kävi minullakin. Olen ollut vuosia Viitasen potilaana, ja niin sanotusti kaikkensa hän on tehnyt, jotta fibromyalgiaan löytyisi parempi lääkitys. Kun ilmestyn vastaaotolle, näen jo hänen ilmeestään, että on jo korkea aika etsiä apua muualta. Aiheena olivat yltyneet kivut, kotiin päästyäni luin lausunnon "kivut hallinnassa". No, hän oli myöhässä, potilaita oli päivän mittaan ollut paljon, ja turhautuminen näkyi. En sanonut sanaakaan siitä, että mielialalääkitys ei minulla nosta kipukynnystä millään tavalla, koettu on. Mutta mistä sitten löydän lääkärin, joka kuuntelee, eikä jatkuvasti vaihda diagnoosia? Aivoissahan tämä on, on jo kroonistunut, mutta että mielialalääkitys, niiden lääkkeiden sivuvaikutukset ovat turhankin tuttuja. - Anonyymi
Minäkö pöpi :) kirjoitti:
Reumakeskus ja Viitanen?????
Ihmettelen äskeistä kehumista Viitasesta. En ikipäivinä voine häneen yhtyä. Kävin useampi vuosi sitten hänellä monien viikkojen jatkuneiden särkyjen ja valvottujen öiden jälkeen loppuun väsähtäneenä. Kyseinen lääkäri ei katsonut edes silmiin kun puhui. Antoi kyllä labraan lähetteen ja röntgeniin kun itse pyysin sinne käsieni takia. Sormet kun olivat jatkuvasti kipeät ja kankeat. Lähtiessä kysyin että miten nämä kokeiden ja kuvien tulokset. Vastaus oli että katso nyt onko siellä jotain poikkeavaa tuloksissa ja onko röntgenkuvien selityksissä mainittu sana atriitti. Jos niistä nyt jotain poikkeavaa löytyy niin kai sun sitten täytyy tulla takaisin. Arvatkaa mikä mieliala oli poislähtiessä. Olin vaan niin väsynyt siinä vaiheessa etten jaksanut edes puoliani pitää. Kun ovesta pihalle pääsin niin purskahdin itkuun. No sen verran kyseinen lääkäri totesi että minulla olisi fibromyalgia. Tästä päättelin että kyseinen lääkäri kuuluu siihen heimoon joka tuota ’’tautia’’ ei tunnusta vaan ajattelee että vika on korvien välissä.Kerran työpaikkalääkärin lähetteellä käyneenä sanon EI Viitaselle maksustakaan ! Suhtautumistaan potilaaseen kuvaa hyvin se, että edellisen potilaan jäljiltä veriset paperit sängyllä eikä katso edes kohti, kaiken lisäksi vaihtoi tuosta noin vaan pitkäaikaisen lääkärini määräämän lääkityksen. Vanhaan lääkitykseen jouduttiin palaamaan samantien. Yllättävää millaisia ihmisiä Suomessa saa toimia reumalääkäreinä.
- Kartsa
Moi
Minulta on etsitty noin 8v reumaa. Ja ny ku siirryin hatanpäälle nais reumalääkärille, joka oli toista mieltä taysin kanssa. Hatanpään reumalääkäri epäilee, et minull olisi MctD. Vaikka mull ei oo mitään niitä oireita. Minulla ei ole ollut kahteen vuoteen mitään kipuja. Verikokeet ok. Sitt se sanoo vaan mulle et seuraillaan. Tuu vuoden päästä takas. Pitääisköhän jättää väliin ja ettiä parempi lääkäri. Minulla on ollut vettä polvessa ja sit mull on vasen etusormi koukussa.Niin tää lääkäri sanoo et ihan hyvin se sormi taipuu nyrkkiin laittessa ja se on ihan suorassa. Sit ku sanoin et mull on ollut vettä polvessa niin se sano et ei ole ollut. Se on vaan ollut työnrasitusta, Mä meinasin sanoa, et selvä! Mä itse sen huomaan et mull kehittyyy sit joskus nivelreuma. Mitä mä teen tässä suhteessa? Pitääkö siihen lääkäriin luottaa vai ettiä uus?
Niin onko jollain muulla tällästä huonoa kokemusta Hatanpään reumalääkäristä? - Reumatismi
Tuo Jorma Viitanen on ainakin ihan täysi mulkku. Olin ollut magneetikuvauksissa selkäkipujen takia ja hän luki vaan radiologin lausunnon ja määräsi 100kpl erän voimakkaita kipulääkkeitä (joita työterveyslääkäri oli aiemmin määrännyt 7kpl kuurin ja varoitellut ettei niitä saa syödä kovin paljon). Sanoi että "ihminen ei ole kuin auto, johon voi työntää piuhan ja tutkia missä on vikaa". Täysin osaamaton sosiaalisilta taidoiltaan. Lisäksi laskutti 2 x 15 min ajan, vaikka olin ollut hänen jutuilla noin 5 minuuttia. Tämä siitä, että minulla oli aika tasalta ja hän tuli noin vartin myöhässä, minkä takia minun aikani venyi seuraavalle 15 min ajalle! En suosittele kenellekkään.
- Einimimerkkiä2
Olisipa nimikirjaimet tällä lääkärillä TT? Jos, niin allekirjoittaneellakin meni ekalla ja vikalla tapaamisella sukset ristiin hänen kanssaan.
- Anonyymi
Kävin tällä J.V:llä tänään ja määrättiin testeihin. Minusta oli ihan kiva lääkäri. Terveyskeskuksessa lääkäri puristi varpaitani(sattui) ja sanoi ivallisesti, että olen pilannut varpaani teräväkärkisillä kengillä! Entä sormet, ei taivu pari sormea, turvonneet ja kankeat. Ilm olen kävellyt käsilläni niillä porkkaimilla!!!? =)
Ens viikolla ollaan viisaampia kun röntgen ja laajat kokeet tehty.
Lääkkeiksi sain Oxyclorin ja Medrol kuukauden kuuri.
Pelkään kuunaamaa...muutenkin naama on ku nasaretin vaakuna! =)
Palataan...
Mika, miten nykyään menee??? - Anonyymi
Etsin ja etsin, mutta en ole löytänyt Suomesta hyvää, osaavaa, nykyajan lääkkeitä ymmärtävää reumalääkäriä. Taitavat olla pienen sisäpiirin valloittajia. Eli sitä samaa sakkia kaikki. Olen odottanut saavani kokeilla Saphneloa (monoklonaalinen anifrolumab SLE biologinen). Tietääkö kukaan teistä missä Suomen sairaalassa käytetään? Julkisen tiedon mukaan sen käyttö lisääntynyt, mutta missä? Vaikuttaa inteferonien reseptoriblokkarina estäen sytokiinireaktion ja siten flare ups.tiedeartikkelien mukaan toimii loistavasti myös seronegatiivisille sle potilaille.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tyttäreni kuoli lihavuusleikkaukseen.
Miettikää kuiten 2 kertaa, ennenkuin menette lihavuusleikkaukseen.3187464Viiimeinen viesti
Sinulle neiti ristiriita vai mikä nimesi sitten ikinä onkaan. Mulle alkaa riittää tää sekoilu. Oot leikkiny mun tunteill662156- 1751827
epäonnen perjantain rikos yritys
onpa epäselvä kuva, tuolla laadullako keskustaa tarkkaillaan lego hahmotkin selvempiä161372- 1121277
Yllätyspaukku! Vappu Pimiä rikkoi vaikean rajapyykin yllättävässä bisneksessä: "Nyt hymyilyttää...!"
Wau, onnea, Vappu Pimiä, upea suoritus! PS. Pimiä tänään televisiossa, ohjelmatietojen mukaan hän on Puoli seiskassa vie91241Suomessa ei ole järkeä tarjota terveyspalveluita joka kolkassa
- Suomen väestötiheys 1.1.2022 oli 18,3 asukasta maaneliökilometriä kohden. - Uudenmaan maakunnassa asuu keskimäärin 181691220RÖTÖSHERRAT KIIKKIIN PUOLANGALLA.
Puolankalaisilla tehtävä ryhmäkanne itsensä yleintäneistä rötöstelijöista, sekä maksattaa kunnan maksama tyhmän koplan j551151Kirjoitin sinulle koska
tunnen sinua kohtaan niin paljon. Sydäntäni särkee, kun kätken ihastumisen, kaipauksen, sinua kohtaan tuntemani lämmön j411081Martina pääsee upeisiin häihin
Miltäs se tuntuu kateellisista. Anni Uusivirta on Martinan kavereita.2901019