Siivoamisesta

Pyydä joku tamppaamaan mattosi,eli maksa sille palkka.
Sillä siitä pääset.

Kyllä sä sinnillä saat sen verran tehtyä, jos vähänkin voimia on. Otat tavoitteeksi että siivoat päivittäin vähän. Näin ei pääse kertymään kohtuuton sotku. Itse sain siivouksen tehtyä vaikka sairastin keskivaikeaa masennusta ja olin aivan uupunut. Siivoaminen ei ole mukavaa hommaa, itsekin teen sitä ainoastaan itsekurin voimalla. Se on pakko, koska toisaalta sotkuinen ympäristö hermostututtaa mua. Siivousjutut on pitkälti asenne ja luonnekysymyksiä. Monethan elävät terveenäkin sotkun keskellä eivätkä saa asioita aikaiseksi siivouksen suhteen.

...tietenkään mitenkään hyvä juttu. Kämppä on kuin kaatopaikka, eikä tule sellaista tunnetta, että sillä olisi jotain väliä tai merkitystä, -enää... Kavereitahan ei ole ollut ennenkään mun luona kylässä käymään, ja nyt ei ole enää naisystäväkään, joka voisi olla tulossa viikonlopuksi, niin so what, -mitä väliä...

Itsensä tuntee niin merkityksettömäksi, ettei mun takia ole mitään pointtia siivota tätä kämppää. Nyt siis tunnen itseni sellaiseksi, kuin moni on jo vuosikausia, mm. työyhteisössä minun halunnutkin olevan. Ollaan nyt sitten vaan, -ei mitään... Ainoa vain, että eipä minusta nyt sitten ole töitäkään tekemään... Saitte minut nujerrettua, mutta oliko se sitten "voitto" teille, kysynpä vaan...